Aivan koko peliä en ehtinyt katsomaan, mutta kaiken perusteella mitä näin, pelissä oli Ilves terävimmillään sitten en muista koska.
Kiekon ylöstuonnissa puolustusalueelta muistan Ruotsalainen-Välimäki aikakaudelta vastaavaa varmuutta ja vyörytystä, nyt vaihtoehtoja siihen tuntui olevan vaikka kuinka ja viisikko oli äärettömän yhteinäisenä hyökkäyksessä. Jotenkin tuntuu, että tässä erottuu Pennasen panos verrattuna Myrrään, eli vaatimukset on ehdottoman kovia tällaiseen "huippu"-otatukseen, eikä kentällä kukaan halunnut niiden toteutumasta tinkiä. Tämän näki jokaisessa tilanteessa.
Tietenkään tuollaista vauhtia ja terävyyttä ei voida ylläpitää koko joukkueelta läpi kauden, joten toivoa sopii että keinoja voittamiseen löytyy myös tuon huippunopean kiekonpeluun ja raastavan riistopelin lisäksi muitakin, tähän uskoisin Ilveksen viimevuosien lippulaivan, eli riistoista nopeiden suorahyökkäyksien olevan iso ase repertuaarissa, silloin kun joukkueella muuten ei täysiä kulkisikaan.
Ilves kuitenkin näytti mielestäni sen tärkeimmän: Maalintekotaitoa, käsiä ja taistelutahtoa maalin edustalla riittää tosipaikan tullen, ja näin ollen luottoa löytyy voittoisaan kevääseen!
Loppusanat vielä tuomareista... No, enpä taida.