Pelaajien palkat vuodelta 2022

Ilveksen kaikkien aikojen kallein pelaaja nyt ei mitään 400k kaudessa edes vaadi. Tuollainen 200k nurkilla niin varmasti onkin ollut kallein ikinä. Ei niillä 1,8millin budjeteilla kauheasti makseta kenellekään mitään erikoista.
 
Odenillahan tosiaan kallis sopimus myös SaiPassa, Ilveksen onneksi siellä Jussi vastaanotti ukon palkkoineen päivineen. Nyt ei mahdu pelaavaan edes Saipassa aina. Myönnän että enemmän odotin ukolta mutta näin käy joskus.
 
Asylum sanoi:
Ilveksen kaikkien aikojen kallein pelaaja nyt ei mitään 400k kaudessa edes vaadi. Tuollainen 200k nurkilla niin varmasti onkin ollut kallein ikinä. Ei niillä 1,8millin budjeteilla kauheasti makseta kenellekään mitään erikoista.
Laajenna klikkaamalla
Näinhän se on. Ja itse asiassa näköjään max 50% voi rahastoida pelaajat palkastaan - eli teoriassa JJpakka voi olla ollut jopa 250k pelimanne.

Ihmettelinkin, että Supi on vain 100k, mutta pukkaisko puolet rahastoihin sitten...mikä tietty vallan fiksua.
 
1699472262670.png


Tuosta rahastoinnit niin voidaanko päätellä että Mese on jonkun ~150k ukko Ilveksessä?
 
PUMPPU sanoi:
Jokipakan liksa oli 230k€. Tämä on fakta.

Eipä näistä muutenkaan hirveästi kannata johtopäätöksiä tehdä kun rahastoinnit yms taustalla.
Laajenna klikkaamalla

Tuostahan sen voi laskea, puolen kauden palkka x2 ja maksimirahastointi taisi olla 50 % tai 100 tuusaa (eli Jokipakan tapauksessa 100 tuusaa), niin siitähän se n. 230 kiloa tulee.

Eniten pisti silmään täysin rivimiehen Tepsin Steenbergenin 140 tonnin vuosiliksa. Ei tarvi ihmetellä isoja tapioita.


Ilveksen kohdalla Tuulolalla tosi iso liksa puolen vuoden liksaksi, enemmän kuin Mäntykiven koko vuoden liksa esim.
 
Vovlo sanoi:
katso liitettä 6088

Tuosta rahastoinnit niin voidaanko päätellä että Mese on jonkun ~150k ukko Ilveksessä?
Laajenna klikkaamalla

Asian vierestä: SaiPan kohdalla on juuri ollut puhetta ylipalkatuista pelaajista. Kummallisia juttuja ja mm. tuoreessa Kaukaan Päädyssä asiaa sivuttiin. Odenkin mainittiin ja moneen muuhun viitattiin. Yksi omistajista nyt julkisesti kritisoinut Markkasen toimintaa jotenkin niin, että sillä rahalla mitä seuraan laitettu olis pitänyt saada paljon parempia pelaajia jne.
 
Nämä nyt ei kerro juurikaan mitään, kuten puhuttu, niin sisältää kahden eri kauden tuloja. Rahastoida voi brutosta puolet, tai max 200 k€. (ei siis 100, kuten täällä on väitetty, se on vanha tieto). Jäljelle jääneestä otetaan vähennykset pois, esim. agenttipalkkiot. Nämä kaikki kun huomioidaan, niin hevosmiesten tietotoimisto tietää palkat yhtä tarkasti.
 
Toutain sanoi:
Asian vierestä: SaiPan kohdalla on juuri ollut puhetta ylipalkatuista pelaajista. Kummallisia juttuja ja mm. tuoreessa Kaukaan Päädyssä asiaa sivuttiin. Odenkin mainittiin ja moneen muuhun viitattiin. Yksi omistajista nyt julkisesti kritisoinut Markkasen toimintaa jotenkin niin, että sillä rahalla mitä seuraan laitettu olis pitänyt saada paljon parempia pelaajia jne.
Laajenna klikkaamalla
Oden saman hintainen kuin Mese riittää referenssiksi. Oikea suhde voisi olla Oden 1, Mese 4.
 
Aapeli Räsäsen Aamulehden kolumnissa käsitellään tuota rahastoimista. Harmillisesti kolumnissa ei mainita tuota maksimisummaa, vaan kirjoituksessa on mainittu vain yleisluontoisesti puolet palkasta. Agentin palkkion saa myös vähentää verotuksessa ja se on kirjoituksen mukaan yleensä 5 % luokkaa. Kolumni on tilaajien luettavissa.

www.aamulehti.fi

Kolumni | Miksi jääkiekkoilijan 100 000 euron palkasta ”katoaa” yli puolet? Tästä on kyse ilmiössä, joka kannattaa tuntea juuri nyt

Verotiedoista voi usein nähdä kovapalkkaisien naapurin tai työpaikan pomon palkan. Urheilijoiden palkat eivät ole yhtä yksiselitteisiä.
www.aamulehti.fi www.aamulehti.fi


Myös Marko Anttilaa käsittelevästä jutusta osa liittyy rahastointiin ja se avaa vähän käytännönkin esimerkkien kautta, missä tilanteissa pelaajille on apua rahastoinnista ja milloin sen verotuksellisista eduista ei ole välttämättä kovin paljon hyötyä. Siinäkin tapauksessa urheilijalla on kuitenkin pesämuna uran jälkeistä aikaa varten. Tämä juttu näyttäisi olevan vapaasti luettavissa.

www.aamulehti.fi

Näin paljon Marko Anttila on tienannut elämänsä aikana – tästä syystä todellinen summa poikkeaa verotietojen paljastamasta

Marko Anttila on järjestänyt raha-asiansa siten, että hän on valmistautunut uranjälkeiseen aikaan. Hän jakaa arvokkaita vinkkejä nuoremmille pelikavereille.
www.aamulehti.fi www.aamulehti.fi
 
Viimeksi muokattu:
harkkapilli sanoi:
Aapeli Räsäsen Aamulehden kolumnissa käsitellään tuota rahastoimista. Harmillisesti kolumnissa ei mainita tuota maksimisummaa, vaan kirjoituksessa on mainittu vain yleisluontoisesti puolet palkasta. Agentin palkkion saa myös vähentää verotuksessa ja se on kirjoituksen mukaan yleensä 5 % luokkaa. Kolumni on tilaajien luettavissa.

www.aamulehti.fi

Kolumni | Miksi jääkiekkoilijan 100 000 euron palkasta ”katoaa” yli puolet? Tästä on kyse ilmiössä, joka kannattaa tuntea juuri nyt

Verotiedoista voi usein nähdä kovapalkkaisien naapurin tai työpaikan pomon palkan. Urheilijoiden palkat eivät ole yhtä yksiselitteisiä.
www.aamulehti.fi www.aamulehti.fi


Myös Marko Anttilaa käsittelevästä jutusta osa liittyy rahastointiin ja se avaa vähän käytännönkin esimerkkien kautta, missä tilanteissa pelaajille on apua rahastoinnista ja milloin sen verotuksellisista eduista ei ole välttämättä kovin paljon hyötyä. Siinäkin tapauksessa urheilijalla on kuitenkin pesämuna uran jälkeistä aikaa varten. Tämä juttu näyttäisi olevan vapaasti luettavissa.

www.aamulehti.fi

Näin paljon Marko Anttila on tienannut elämänsä aikana – tästä syystä todellinen summa poikkeaa verotietojen paljastamasta

Marko Anttila on järjestänyt raha-asiansa siten, että hän on valmistautunut uranjälkeiseen aikaan. Hän jakaa arvokkaita vinkkejä nuoremmille pelikavereille.
www.aamulehti.fi www.aamulehti.fi
Laajenna klikkaamalla
Anttilan ansiotulot silti 188k. Jutusta päätellen varmasti myös rahastoi maksimit.
 
Haapala teki sopparin Ilvekseen 1.3. Ei siinä paljoa ole silloin Jokereiden palkkaa. Jos hän on rahastoinut maksimit tai lähelle sitä, niin ei ole kyllä Jokipakan soppari Ilveksen historian kallein.
 
harkkapilli sanoi:
Harmillisesti kolumnissa ei mainita tuota maksimisummaa
Laajenna klikkaamalla
Kuten olen ketjussa aiemmin kirjoittanut (viesti #13), maksimimäärä on 200 k€. Aiemmin oli 100 k€
Lähde: Urheilija voi rahastoida sponsoritulojaan
Josta ote:
  • Urheilijarahastoon voidaan siirtää myös palkaksi katsottavat suoritukset. Rahastoitavan urheilutulon enimmäismäärä on 200 000 euroa vuodessa.
 
M22 sanoi:
Kuten olen ketjussa aiemmin kirjoittanut (viesti #13), maksimimäärä on 200 k€. Aiemmin oli 100 k€
Laajenna klikkaamalla
Huomasin viestisi kyllä. Anteeksi vain, mutta lehdessä painettu tunnetun pelaajan kolumni vaikuttaa lähtökohtaisesti luotettavammalta tiedolta kuin anonyymin kirjoittajan viesti keskustelupalstalla, vaikka siitä pelaajan kirjoituksesta jäikin tuo yksi nyanssi kokonaan mainitsematta, eikä siten saatu sieltä vahvistusta maksimisummasta.

Tässäkin ketjussa on ollut anonyymien kirjoittajien välillä erilaisia käsityksiä ylärajasta, jolloin pitäisi pystyä arvelemaan jotenkin kenen tiedot pitävät paikkansa. Lisäämäsi lähde selventää asiaa kyllä paljon ja vaikuttaa luotettavalta. Toisaalla tuli myös vastaan tieto, että ilmeisesti korkeampi maksimisumma tuli voimaan juuri tälle verovuodelle 2022, jonka tuloja saimme lukea eilen.


Selasin nyt Ilveksen pelaajien listaa tuosta avausviestin Iltalehden jutusta ja pisti silmään Málekin (3 317 €) ja Czuzmanin (11 185 €) pienet puolen vuoden tulot. Osaako joku kertoa, mikä selittäisi nuo? Ei kai rahastointikaan tuota selitä, kun maksimissaan puolet voi rahastoida.

Jälkimmäinen oli toki kevään loukkaantuneena, joten vaikuttaako se jotenkin artistiverotuksen kautta, jos on ollutkin Suomessa vain alle puoli vuotta? Toisaalta kirkonmies tuli Ilvekseen jonkinlaisella AHL/NHL-statuksella, joten olettaisi, että ei ollut kuitenkaan ihan mailapalkalla liikenteessä.
 
Tästä rahastoinnista edelleen, säästäminen on hyvästä tottakai, mutta jos on esimerkiksi korkeakoulutettu pelaaja, joka on kohtuullisen varma siirtymisestään työelämään heti uran päättymisen jälkeen, niin välttämättä ei juurikaan silloin saavuta verohyötyä rahastoimalla tulojaan. Näin siksi, että Suomessa on edelleen laki, joka velvoittaa urheilijan nostamaan tuon rahastoidun osuuden 2-15 vuoden sisällä ammattilaisuran päättymisen jälkeen.
Kuten sanottu, muita hyötyjä voi olla, mutta jos sattuu, että pelaaja ansaitsee esimerkiksi 80 000 €/vuosi, josta rahastoi puolet ja uran jälkeen nostaa säästöjä ja samaan aikaan ansaitsee "normaalia" palkkatuloa esimerkiksi 60 000 €/vuosi, niin verohyöty onkin negatiivinen.
Alla muuten Iltalehden linkki, joka avaa verrattain hyvin, tuota erityisesti ulkomaalaispelaajien osalta täälläkin paljon puhuttua brutto/netto palkan eroa.
www.iltalehti.fi

Yli 200 000 euroa tienaavien liigakiekkoilijoiden määrä on hurjassa nousussa

Liigassa on muutamia yli 300 000 euroa tienaavia pelaajia.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi
 
Kirjaudu tai rekisteröidy vastataaksesi
Takaisin
Ylös