Itse näen Ratisessa tietynlaisia yhtäläisyyksiä Aku Rätyn kanssa, olkoonkin että Rätyn huippupotentiaalin katto olikin korkeammalla jo ennen Ilvekseen saapumista
| | P/O | tk | | yv | | aika | yv | tk | av |
18-19 | 51 5+4=9 -12 | 0,18 | 5+4=9 | 0,18 | 0+0 | 0 | 12:20 | 0:53 | 11:07 | 0:20 |
19-20 | 58 4+9=13 0 | 0,22 | 3+9=12 | 0,21 | 0+0 | 0 | 13:08 | 0:32 | 11:42 | 0:54 |
20-21 | 48 13+13=26 +10 | 0,54 | 10+9=19 | 0,40 | 3+4=7 | 0,15 | 13:48 | 1:57 | 11:44 | 0:07 |
21-22 | 58 4+18=22 +6 | 0,38 | 4+13=17 | 0,29 | 0+5=5 | 0,09 | 15:39 | 1:47 | 13:49 | 0:03 |
22-23 | 37 10+6=16 +7 | 0,43 | 10+6=16 | 0,43 | 0+0 | 0 | 14:28 | 1:32 | 12:54 | 0:03 |
- Ratinen on pystynyt kolmen edellisen kauden aikana tekemään
kahdesti 10 maalia
tasakentällisin, mikä on tuohon peliaikaan ja rooliin nähden vahva suoritus. Varsinkin tällä päättyneellä kaudella, kun pelejä kertyi
ainoastaan 37 kappaletta. Tuollainen yli 0,4 pinnaa per peli tuossa roolissa on myös ihan hyvää luokkaa. Esimerkiksi saman ikäinen Joona Ikonen teki vasta päättyneessä runkosarjassa ensimmäisen kerran yli 10 maalia tasakentällisin, ja noistakin 4 meni tyhjään maaliin. 10 maalia tasakentällisin ei ehkä näppituntumalta kuulosta erikoiselta, mutta Ilveksessä tähän ovat viimeisellä kolmella kaudella yltäneet: Suomi (20 ja 14) Baptiste (16), Räty (14), Maccelli (13), Mäntykivi (11 ja 10), Saarela (11), Haapala (11), Oden (11), Järventie (10). Ratiselta tämä onnistunut siis kahdesti.
- Voittolaukauskisoissa pistänyt viime kausilla hyvällä 4/9 saldolla lötää sisään
- Miinusmerkkisten maalien osuus ollut aika vähäisellä tasolla oikeastaan kaikilla Kouvolan vuosilla. Kausilla 20-21, ja 21-22 KooKoo oli tuossa kollektiivisella tasolla melko vahva sarjasijoituksiinsa nähden. Ilves tulee toivottavasti jatkossakin nojaamaan vahvan kollektiivisen puolustamisen varaan, joten siinä mielessä kokemus tuollaisesta voi olla hyvä juttu. Tässä päättyneessäkin runkosarjassa, jolloin KooKoo päästi paljon maaleja, pystyi Ratinen erottumaan tuossa edukseen moneen muuhun joukkuekaveriinsa nähden. Karkeasti sanoen, yli puoli tuntia päästettyyn maaliin tasakentällisin on hyvää luokkaa tuollaisessa joukkueessa.
Kuten Ilveksessä nähtiin päättyneellä kaudella, niin vaikka pelaajat kuten Päkkilä ja Virtanen eivät tehopisteillä niin mässäilleet, pystyivät alempien ketjujen miehet kompensoimaan tuota aikaisempaa paremmin puolustuspäätä kohti. Tällainenhan vähän puuttui esim. kauden 21-22 Ilves-joukkueesta.
- YV-tehokkuus on ollut heikohkoa läpi uran, ainoastaan kaudella 20-21 tuo oli aika hyvää tuollaiselle kakkosyv:n peliajalla tahkoneelle kaverille. Toisaalta, noita mahdollisuuksia on yleisesti ottaen tullut jonkin verran läpi uran. Kertooko se Ratisesta, vai muun joukkueen tasosta, niin sitä voi itse kukin pohtia tykönään. Lähtökohtaisesti
ylivoimalle olisi syytä kyllä löytää
varmempaa korttia
- Laukaisuhanakkuus on ollut melko aktiivista verrattuna näihin viime kausien Ilveksen alemman ketjujen pelaajiin. Ratisen vetomäärät ovat pyörineet välillä 2,29-3,25 viimeiset neljä kautta. Esimerkiksi Päkkilällä ne ovat olleet 1,61-2,06, Mieholla 1,09-2,00, Ruokosella 0,57-1,48, Virtasella 1,40-2,03. Mäntykivi 0,67-1,83, Tuulola 2,33 päättyneellä kaudella. Ennen kaikkea Ratisen hakeutuminen sinne syvimmän 1.sektorin maalipaikoille on mielestäni ollut hanakampaa / vetojen saaminen sieltä aikaan on ollut parempaa verrattuna suurimpaan osaan verrattuna yllä mainittuihin Ilves-pelaajiin. Haluttaisiinko tällaisella haulla hieman suoraviivaistamista tuonne puolelle?
MK=maalia kohti
| MK/L | MK% | L/O | 2min |
18-19 | 65/96 | 0,677 | 1,88 | 0,118 |
19-20 | 86/133 | 0,647 | 2,29 | 0,155 |
20-21 | 86/156 | 0,551 | 3,25 | 0,167 |
21-22 | 112/177 | 0,633 | 3,05 | 0,241 |
22-23 | 58/97 | 0,598 | 2,62 | 0,216 |
Summasummarum: Kun esim. kärkisenttereiden nimet ovat piilossa ja tiettyjen laitureiden jatko on epävarmaa, niin tällaiset pelaajat eivät tässä kohtaa herätä riemunkiljahduksia. Itsekin ehdottomasti haluan nähdä "ruotsalaisia", kunykeja ja haapaloita " ensi kauden joukkueessa, mutta se ei poista sitä, etteikö tämän profiilin pelaajille olisi myös tarvetta. Ymmärrän myös, että juuri
tällä hetkellä tuntuisi epäreilulta ajatukselta, että Päkkilät ja Virtaset kilpailutettaisiin pelipaikoistaan. Sunnuntain pelin kokoonpanoon en mitään Ratista noiden kahden tilalle kelpuuttaisi, mutta seuraavan kauden ensimmäiseen peliin on yli 5 kuukautta.
Jos nyt ajatellaan tätä päättynyttä runkosarjaa, niin kyllä mä näen niin, että tiettyjen pelipaikkojen/roolien suhteen löytyy varaa
tehostaa tekemistä. Niin tehdyissä kuin päästetyissä maaleissa, pisteissä ja ennen kaikkea sitten toki niissä kaikissa tärkeimmissä peleissä. Päättyneellä kaudella Ilveksen kärki oli kovaa tasoa, alaketjut pystyivät auttamaan puolustusta paremmin, mikä näkyi päästettyjen maalien määrässä, mutta kyllä jatkoa ajatellen voidaan olla entistäkin kunnianhimoisempia. Näkisin Ratisen ja Könösen tyyliset pelaajat selvänä parannuksena tämän kauden Tuulolaan ja Miehoon/Bauhun. Baun uskon olevan entistä käyttökelpoisempi luu jo ensi kaudella, mutta toivon sen tapahtuvan enemmänkin keskellä. Koen myös pienimuotoisen kilpailun olevan tärkeää noistakin rooleista.
Toisin kun esim. yllä mainittu Tuulola, niin Ratista ei oletettavasti kaavailtaisi peliajallisesti ainakaan KooKoo kausiaan isompaan rooliin. Tuulola tietyllä tapaa ajautui tuohon pienempään rooliin, vaikka odotukset olivat korkeammalla. Alkukauden loukkaantumisilla, epäonnisilla ja hieman epäoikeudenmukaisilla ulosajoilla oli myös kenties jotain tekemistä sen kanssa, miksi meno on ollut ajoittain niin tukkoista. Minusta tuo tukkoisuus on näkynyt erityisesti myös Mäntykiven runkosarjan pistemäärässä ja sitä myöten myös "Secondary scoringin" tehokkuudessa. Mäntykivellä sattumoisin yv-tehot nousivat 0,14 p/o, mutta tasakentällisin ne tulivat alas 0,2 P/O. Tärkeimmät pelit ovat vielä kesken, joten onneksi Tuuskin kausi on mahdollista kääntää positiivisen puolelle.
Ymmärrän, että kesken pudotuspelien tällainen sössöttäminen näistä runkosarjan peleistä saattaa tuntua turhalta, mutta isossa kuvassa uskon kuitenkin hyvän runkosarjan tuovan hyvää jatkumoa myös kauden tärkeimpiin peleihin, vaikka tähän väitteeseen voisi halutessaan vedota Lancastereihin ym.
Ratisen kohdalla tuollaiseen alemman ketjun rooliin hankittaisiin pelaaja, joka on useamman kauden tässä sarjassa pystynyt olemaan siinä hyvällä ja parhaimmillaan aivan loistavan
tehokkaalla tasolla, molemmissa päissä. KooKoo on Ilveksen tavoin ollut suhteellisen tehokas 5v5 joukkue ja Ratinen on tuossa porukassa pystynyt
rooliaan tehokkaasti toteuttamaan. Ollut myös laukaisutasapainossa joukkueen keskiarvojen yläpuolella 4 kautta putkeen.
Vertailuja Ruokoseen on näkynyt jonkin verran, mutta Ruokosen kohdalla mielestäni noin ei ollut, vaikka viimeinen HPK-kausi antoi odotuksia eteenpäinmenosta. Se oli lopulta sitten vain yksittäinen kelvollinen kausi (tähän mennessä). Plus sitten henkilökohtaisesti näen Ratisessa vielä potentiaalia pumpata noita maalimääriä ylöspäin, olkoonkin että kauden 23-24 Ilveksessä
ei voi
lähtökohtaisesti piirrellä mitään Ratista ykkösketjuun tai ykkösylivoimaan. Ei ainakaan maaliskuussa 2023. Se pitää pystyä ansaitsemaan sitten mahdollisesti kesän ja harjoitus- ja/tai alkukauden näytöillä.
Pidätän oikeuden muuttaa mielipidettä, mikäli käy ilmi, että joku nimeltämainitsematon henkilö on reissaillut Ilveksen (oletettavan) budjettinousun Kankkulan kaivoon ja Ratinen on parasta mitä hyökkäyspäähän markkinoilta tankataan.
www.eliteprospects.com
