Palailen vielä viestiini, jossa leikittelin ajatuksella vaihtokaupoista. Viestejä on kivasti ropissut sen jälkeen ja hyviä pohdintoja vaihtokaupan järkevyydestä (esim. Baptisten ja Lancasterin ystävyys) noussut esille. Ajatus tuli "sisäpiirinimimerkkien" aiemmin esille nostamasta vaihtokaupan mahdollisuudesta.
Valitsin Joni Ikosen ja Baptisten, koska he ovat käypää kauppatavaraa ja täysin korvattavissa. Baptisten tuotto-odotus joukkueelle perustuu vielä melko pitkälti hänen mahdolliseen kovuuteen pudotuspeleissä. Baptiste ei myöskään ole rosterin halvimmasta päästä. Odotukset ovat eri, kuin esim. Nallilla.
Don't bring a knife to a gunfight -sanontaa voisin laventaa hieman kuvaamaan ajatustani. Nallin ja Airolan kanssa on turha lähteä naaraamaan Kerästä tai Kerhon Ikosta. Tarvitaan pelaajia, joista voi olla käyttöä myös diilin toiselle osapuolelle. Ei toiset seuratkaan halua pyllistää omille kannattajille. Jostain pitää ehkä luopua, jos halutaan saada joukkuetta vielä paremmaksi.
Fantasiointi-ketjussa saa heittäytyä vähän hulvattomaksi ilman, että pohdinnoista tulisi täyttä totta. Spekulointi on sallittua. Myöskään enemmistö kirjoittajista ei ole vaihtokauppoja kannattanut. En kutsuisi kiimaksi. Olen itsekin sitä mieltä, että hyökkäyksen pelaajalukumäärän olisi hyvä näyttää vuoden alusta lukua "+2" tämän hetken tilanteeseen verrattuna.
Laatikon ulkopuoleltakin voi ajatella, eikä odotella pelkästään sitä Pohjois-Amerikasta tullutta arpavoittoa. Pelaajavirta kesken kauden on kuivumassa pienemmäksi puroksi (menneisiin vuosiin verrattuna), koska palkassa Suomi ei montaakaan sarjaa nokita.