Tänään töissä ajatukset harhaili keväälle ja alkoi tuntumaan siltä, että syke nousee. No tarkistin asian kellosta ja kyllä, mun syke nousi kun AJATTELIN pudotuspelejä.
Tää nyt ei vielä aiheuttanut pahaa oloa, mutta on suuri todennäköisyys, että en selviä henkisesti tästä keväästä.
Täällä sama homma. Erityisen hurjaa oli, kun eräs vanhempi pariskunta alkoi puhumaan Ilveksestä heti aamusta ja syke ja ajatukset lähtivät samantien laukalle loppupäiväksi. Ilves ja jääkiekko on jatkuvasti puheenaiheena asiakkaiden kanssa ja lähes kaikilla on tuo sama viesti: Tästä keväästä ei selviä hengissä jännityksen takia.
Mutta jännittää se naapurileirissäkin. Oli jopa hivenen huojentavaa kuulla, että siellä pelättiin Tapparalla olevan mahan jo täynnä. Noh tuskinpa pelaajilla on, mutta nyt jo pari fania on ollut aistivinaan moista ilmapiiriä seuran ympärillä. En tosin ymmärränyt mistä sellainen fiilis voi tulla, koska myös Tappara tuntuu voittavan jatkuvasti tavalla tai toisella.
Onhan tämä hurjaa aikaa ja jotenkin ensimmäistä kertaa uskallan itsekin puhua ääneen mestaruudesta ilman, että siihen liittyy mitään hassuttelua. Aiemmin moisia ei oikein tohtinut tosissaan edes ajatella.
Ja niin se mikä aiheutti pahaa oloa oli erään puolivälieräsarjan kuudes ottelu. Kävimme heti aamusta tämän pariskunnan kanssa läpi sen ottelun jatkoaikaa. Hämmästyttävän yksityiskohtaisesti sen muistivat, mutta siitä tapauksesta ei todellakaan sen enempää...