Täällä puramme Ilveksen aiheuttamaa pahaa oloa

Ei sitten koskaan helpota tämä kärsimysnäytelmä. Olisi ollut edes jotain positiivista tähän vuoteen, mutta ei sitten. Pelkkää kurjuutta ja syvää kurjuutta.

Ilves -jääkiekko ei tuo elämään valoa ei yhtikäs mitään muuta kuin surua ja kiukkua. On tämä, joku sanoo, että onneksi on vaan jääkiekkoa, mutta mulle se on koko elämä. Ja taas pettymys!

Paha olo sen kuin kasvaa. Voi saakutti.

Ei sitä kannata seurata, jos se tuo vaan surua ja kiukkua. Tämän seuran kanssa täytyy oppia nauttimaan pitkästä matkasta päivä kerrallaan. Esimerkiksi pelkästään tälle kaudelle mahtuu monia hyviä ja hienoja hetkiä käännettyjen pelejen, invaasioiden ja voitettujen paikallissarjojen muodoissa. Yhteisö on meidän tärkein juttu.

Jos pelkkä mestaruus merkitsee, kannattaa vaihtaa kannattamaansa seuraa. Sitä Ilves ei tarjoa, ei nyt eikä varmaan lähitulevaisuudessakaan.
 
Viimeksi muokattu:
Ei sitä kannata seurata, jos se tuo vaan surua ja kiukkua. Tämän seuran kanssa täytyy oppia nauttimaan pitkästä matkasta päivä kerrallaan. Esimerkiksi pelkästään tälle kaudelle mahtuu monia hyviä ja hienoja hetkiä käännettyjen pelejen, invaasioiden ja voitettujen paikallissarjojen muodossa. Yhteisö on meidän tärkein juttu.

Jos pelkkä mestaruus merkitsee, kannattaa vaihtaa kannattamaansa seuraa. Sitä Ilves ei tarjoa, ei nyt eikä varmaan lähitulevaisuudessakaan.
Tää kuulostaa joltain Risto Jalon tervehdykseltä kauden jälkeen. Ei me tarvita mestaruutta, kun meillä on upea yhteisö ja kivaa keskenämme. Tulosvastuuta ei tarvitse olla, kunhan rahaa kannetaan sisään.
 
Ei sitä kannata seurata, jos se tuo vaan surua ja kiukkua. Tämän seuran kanssa täytyy oppia nauttimaan pitkästä matkasta päivä kerrallaan. Esimerkiksi pelkästään tälle kaudelle mahtuu monia hyviä ja hienoja hetkiä käännettyjen pelejen, invaasioiden ja voitettujen paikallissarjojen muodossa. Yhteisö on meidän tärkein juttu.

Jos pelkkä mestaruus merkitsee, kannattaa vaihtaa kannattamaansa seuraa. Sitä Ilves ei tarjoa, ei nyt eikä varmaan lähitulevaisuudessakaan.
Tämä on kyllä näinkin toisaalta. Mä skippasin n. vuodet 2004-2016. Tappara-sarjassa (hakamettän rilleri) heräsin uuteen kevääseen ja sillä tiellä ollaan. Paskaahan tämä taas on, mutta on myös hienoja hetkiä. Rämmitään sitte vaikka hautaan asti.
 
  • Tykkää
Reactions: 17
Tää kuulostaa joltain Risto Jalon tervehdykseltä kauden jälkeen. Ei me tarvita mestaruutta, kun meillä on upea yhteisö ja kivaa keskenämme. Tulosvastuuta ei tarvitse olla, kunhan rahaa kannetaan sisään.
Juuri näin. Suuren yleisön rahan kantaminen taloon vaan voi jossain kohtaa ehtyä, kun tulosta ei tule. Enkä puhu nyt meistä, ketkä raahautuu sinne hallille myös silloin pimeänä marraskuun tiistaina, kun tuulee, maa on yhtä jäistä vesilätäkköä sekä jotain märkää tiskirättiä etäisesti muistuttavia asioita tulee taivaalta ja kaikki järkevät ihmiset pysyy kotona.
 
Ei sitä kannata seurata, jos se tuo vaan surua ja kiukkua. Tämän seuran kanssa täytyy oppia nauttimaan pitkästä matkasta päivä kerrallaan. Esimerkiksi pelkästään tälle kaudelle mahtuu monia hyviä ja hienoja hetkiä käännettyjen pelejen, invaasioiden ja voitettujen paikallissarjojen muodoissa. Yhteisö on meidän tärkein juttu.

Jos pelkkä mestaruus merkitsee, kannattaa vaihtaa kannattamaansa seuraa. Sitä Ilves ei tarjoa, ei nyt eikä varmaan lähitulevaisuudessakaan.

Olet toki toivottavasti vain yksittäinen katsoja, mutta tämä mentaliteetti on yleisesti ottaen juuri se mikä Ilveksessä on pielessä.

Joo meillä on yksi parhaista ja upeimmista kannattajayhteisöistä, mutta ei se voi olla seuralle riittävä asia urheilussa, jonka perimmäisenä tarkoituksena on voittaa. Kannattajat voivat toki halutessaan näin ajatella, mutta valitettavasti tuntuu että samat ajatukset ovat hiipineet jo seurajohdonkin takaraivoon. Ja se ei ole ok.
 
Jos pelkkä mestaruus merkitsee, kannattaa vaihtaa kannattamaansa seuraa. Sitä Ilves ei tarjoa, ei nyt eikä varmaan lähitulevaisuudessakaan.

Mä en jaksais enää seurata edes yhtä innokkaasti jollen ite uskoisi kannuun joka kausi. Tai ainakin siihen et ollaan ylsi todennäköisimmistä joukkueista voittaan se.

Mä lähen voittaan omissa harrastuksissakin aina. Vihaan häviämistä, niinkuin Ilveksen kanssa. Häviäminen kouraisee syvältä, mutta mä uskon aina et se voittokin meille vielä tulee ja lähitulevaisuudessa vielä.

Nyt sattuu ja on tyhjä olo, mutta elämä jatkuu @jurgen koska aina on seuraava kausi.

Jospa ensi yönä pystyis nukkuun jo edes lähellä normaalia unia
 
Olet toki toivottavasti vain yksittäinen katsoja, mutta tämä mentaliteetti on yleisesti ottaen juuri se mikä Ilveksessä on pielessä.

Joo meillä on yksi parhaista ja upeimmista kannattajayhteisöistä, mutta ei se voi olla seuralle riittävä asia urheilussa, jonka perimmäisenä tarkoituksena on voittaa. Kannattajat voivat toki halutessaan näin ajatella, mutta valitettavasti tuntuu että samat ajatukset ovat hiipineet jo seurajohdonkin takaraivoon. Ja se ei ole ok.

Mikä mentaliteetti? Mielestäni on hyvinkin haitallista henkisen hyvinvoinnin kannalta, jos tekee jatkuvasti jotain, mikä tuottaa surua ja kiukkua. Pidän ihan järkevänä tapana yrittää nähdä myös hyviä asioita tuloksen ulkopuolellakin ja sitä hyvänä lähtökohtana, että osaa nauttia myös matkasta. Seura tarjoaa kuitenkin aika paljon, vaikkei sitä parasta lopullista tulosta nyt voinut tuottaakaan.

Totta kai minäkin kannun haluaisin, mutta mestaruutta ei vain voi pakottaa. Kulisseistahan kuuluikin jo, miten Ilves yritti sitä muutamalla edeltävällä kaudella, kun painetta tuli johdoltakin ja kaikilla se mentaliteetti, että "mestaruus on nyt pakko ottaa". Se ei vain toimi. Systemaattinen hyvä pitkäjänteinen työ on ainoa keino menestyä, ja valitettavasti jokainen kausi on todennäköisempää jäädä ulos finaaleista kuin päästä sinne. Sittenkin finaaliin päästyään pitäisi vielä voittaa se mestaruus. Tuohon perustuu toteamus, että mestaruutta tuskin lähitulevaisuudessakaan on tulossa. 20 % mestaruustodennäköisyydellä "lähes" varma mestaruus tapahtuisi noin 15 vuodessa - ilman mitään henkisiä ja ulkopuolisia painevaikuttimia.

Tietysti kaikkia vituttaa nyt, mutta toivottavasti ihmiset osaavat nauttia niistä pienistäkin asioista, jota tämä seura kuitenkin meille kaikille tarjoaa. Toivon, että tuollaiset kommentit ovat vain nimenomaan hetkellisiä purkauksia huonosta olosta - ihan kanssakirjoittajien oman hyvinvoinninkin kannalta :)

Mä en jaksais enää seurata edes yhtä innokkaasti jollen ite uskoisi kannuun joka kausi. Tai ainakin siihen et ollaan ylsi todennäköisimmistä joukkueista voittaan se.

Mä lähen voittaan omissa harrastuksissakin aina. Vihaan häviämistä, niinkuin Ilveksen kanssa. Häviäminen kouraisee syvältä, mutta mä uskon aina et se voittokin meille vielä tulee ja lähitulevaisuudessa vielä.

Nyt sattuu ja on tyhjä olo, mutta elämä jatkuu @jurgen koska aina on seuraava kausi.

Jospa ensi yönä pystyis nukkuun jo edes lähellä normaalia unia

Juuri näin, mutta tuskin sinulle kuitenkaan pelkkää surua ja pahaa oloa Ilves tuottaa kauden mittaan? Jos mestaruus on ainoa asia, mikä lopulta merkitsee ja kaikki muu on täyttä paskaa, niin aika pähkähullua Ilvestä on kannattaa. :D Mestaruuteen on joka kausi mahdollisuudet, mutta yhtälö sisältää myös sen lähtökohdan, ettei välieriin jäämistä voi pitää juurikaan epäonnistumisena, ellei se tapahdu jotain täyttä altavastaajaa vastaan.
 
Viimeksi muokattu:
Ilveksestä ei ikinä tule yhtä suurista! Täällä on naureskeltu projekteille vviru viidessä vuodessa ym. Mitä nyt on jäänyt käteen? Pettymyksiä, pettymyksiä ja pettymyksiä…
 
Ilveksestä ei ikinä tule yhtä suurista! Täällä on naureskeltu projekteille vviru viidessä vuodessa ym. Mitä nyt on jäänyt käteen? Pettymyksiä, pettymyksiä ja pettymyksiä…
Näinhän se on jos millekään muulle ei anna mitään arvoa kuin mestaruuksille. Kannattaa nyt kuitenkin yrittää saada irti myös niistä muistakin asioista mitä tämän seuran kanssa pääsee kokemaan.

Ei tämä nyt ihan pelkkää paskaa sentään ole vaikka vitutus päällimmäinen tunne onkin. Viime vuosina sentään ollut mm:

-Yksi tämän hetken maailman parhaista veskareista Lukas Dostal pelasi täällä ja jätti lähtemättömän vaikutuksen ainakin allekirjoittaneeseen.

-Konnan jatkoaikamaali Kärppiä vastaan ja sen jälkeinen euforia.

-Naapurin dynastian totaalinen survominen jäänrakoon tänä keväänä.

-Suomen mittapuulla ylivoimainen kannattajayhteisö, ja kirsikkana kakun päälle mielettömät megamatkat viime kausien aikana.

-Ynnä muita lukemattomia onnen ja vitutuksen hetkiä yksittäisistä peleistä runkosarjassa ja playoffeissa.

Itse ainakin elän ja hengitän Ilvestä, koska näitä vastaavia tunne-elämyksiä on vaikeaa löytää mistään muualta. Menestystä kaikki hamuaa, mutta ei sen kannata antaa olla ainoa mittari sille mitä kannattamisesta ja seurayhteisöstä saa irti. Tai jos näin on niin gloryhunter nimitys on enemmän kuin paikallaan.
 
Mikä mentaliteetti? Mielestäni on hyvinkin haitallista henkisen hyvinvoinnin kannalta, jos tekee jatkuvasti jotain, mikä tuottaa surua ja kiukkua. Pidän ihan järkevänä tapana yrittää nähdä myös hyviä asioita tuloksen ulkopuolellakin ja sitä hyvänä lähtökohtana, että osaa nauttia myös matkasta. Seura tarjoaa kuitenkin aika paljon, vaikkei sitä parasta lopullista tulosta nyt voinut tuottaakaan.

Totta kai minäkin kannun haluaisin, mutta mestaruutta ei vain voi pakottaa. Kulisseistahan kuuluikin jo, miten Ilves yritti sitä muutamalla edeltävällä kaudella, kun painetta tuli johdoltakin ja kaikilla se mentaliteetti, että "mestaruus on nyt pakko ottaa". Se ei vain toimi. Systemaattinen hyvä pitkäjänteinen työ on ainoa keino menestyä, ja valitettavasti jokainen kausi on todennäköisempää jäädä ulos finaaleista kuin päästä sinne. Sittenkin finaaliin päästyään pitäisi vielä voittaa se mestaruus. Tuohon perustuu toteamus, että mestaruutta tuskin lähitulevaisuudessakaan on tulossa. 20 % mestaruustodennäköisyydellä "lähes" varma mestaruus tapahtuisi noin 15 vuodessa - ilman mitään henkisiä ja ulkopuolisia painevaikuttimia.

Tietysti kaikkia vituttaa nyt, mutta toivottavasti ihmiset osaavat nauttia niistä pienistäkin asioista, jota tämä seura kuitenkin meille kaikille tarjoaa. Toivon, että tuollaiset kommentit ovat vain nimenomaan hetkellisiä purkauksia huonosta olosta - ihan kanssakirjoittajien oman hyvinvoinninkin kannalta :)



Juuri näin, mutta tuskin sinulle kuitenkaan pelkkää surua ja pahaa oloa Ilves tuottaa kauden mittaan? Jos mestaruus on ainoa asia, mikä lopulta merkitsee ja kaikki muu on täyttä paskaa, niin aika pähkähullua Ilvestä on kannattaa. :D Mestaruuteen on joka kausi mahdollisuudet, mutta yhtälö sisältää myös sen lähtökohdan, ettei välieriin jäämistä voi pitää juurikaan epäonnistumisena, ellei se tapahdu jotain täyttä altavastaajaa vastaan.


Kyllä mä nautin tästä kaudesta suunnattomasti välieriin asti. Kahen ekan välieräpelinpelin jälkeen loppui usko täysin ja rupes ahdistaan. Uskoa tuli vielä jonkin verran kolmos ja vitosmatsin jälkeen, et olis mahkuja nousta, mutta ei tällä(kään) kertaa.

Uutta hienoa kautta odotellessa. Toivottavasti myös loppuu onnellisesti
 
Itse olen toki samalla tavalla pettynyt, mutta mielestäni tässä "tulos ohjaa tekemistä" liikaa. Kärjistettynä, jos Meskanen olisi laittanut minuutti ennen loppua kiekon maaliin, Hölön joukkue olisi suuri voittaja, joka tuli takaa ja voitti pelkurimaisesti pelanneen KalPan.

Joukkue ei mielestäni sulanut tai pelannut pelkurimaisesti vaan hävisi tasaiselle joukkueelle tiukan yhden maalin väännön, joka olisi voinut päätyä miten vain. Ensimmäiset kaksi peliä oltiin huonoja, toisessa ottelussa erityisesti pelkureita, ja siitä se ero käytännössä tuli kun sarjaa lyödään yhteen.

Kyse ei ollut mielestäni pelitavallisesta ongelmasta tai siitä, että Karjalainen olisi jotenkin vienyt Niemelää, vaan siitä ettei Ilves ollut valmis vastaamaan KalPan pelinopeuteen sarjan alussa. Tottakai tämäkin kuuluu ehdottomasti valmennuksen vastuulle ja pitää purkaa ehdottomasti läpi miksi näin kävi, mutta siinä missä Pendon joukkueet murtuivat sarjan edetessä ja sulivat täysin kun sarjaa olisi pitänyt pitkittää veitsi kurkulla, Hölön Ilves sentään heräsi aina taistelemaan, vaikka se ei lopulta riittänyt tämän pidemmälle.

Vituttaa siis kuin pientä oravaa, mutta aivan eri tavalla kun kolmena edellisenä kautena.
Tulos ohjaa liikaa tekemistä? Minä kuin ihan kuvittelin, että tämä on tulosurheilua. Mutta hei melkein pystyttiin jo haastamaan Kalevan Palloa. Ilves oli kaksi ekaa peliä aivan löysät housuissa ja eilisen pelin kohdalla 2 ensimmäistä erää aivan lammaslaumana. Sitten yksi hyvä 20 minuutin rutistus ihan sen takia, että voi taas pelata jatkoerän löysät housuissa. Hölöä vietiin taktiikassa 100 - 0 ja yhä tuo joukkue on vaan täynnä voittamista pelkääviä luusereita.
 
Pronssipeli aiheuttaa hivenen pahaa oloa.
Miksi pelaajia täytyy rääkätä tälläisellä papukaijamerkki pelillä?
No toivottavasti nyt pelaavat sen selvinpäin tai edes lähes selvinpäin.
Nyt se on sentäs samalla viikolla ja muutaman päivän päästä. Ei ehdi oikein Saksan tai Lapin matkaa tekemään välissä.
 
Takaisin
Ylös