No se nyt vaan on elämää että joskus joku saattaa sinulle kiroilla ja kyllä, jos minulle joku aiheetta haistattelee niin todellakin käsken painumaan vittuun. Jos taas hoidan työni jatkuvasti päin sitä itseään ja joku minulle siitä vähän kovemmin lopulta mainitsee, koska sen ansaitsen, niin en todellakaan ala kirjoittamaan someen mitään julkaisua jossa itken kun vähän rankemmalla tekstillä kritisoitiin enkä varsinkaan uhriudu kun kerran työssä parannettavaa olisi. Katsoisin peiliin ja yrittäisin hoitaa sen hommani sitten paremmin.
Vai meneekö tämä niin että vuodesta toiseen saa työnsä hoitaa päin vittua ja kun asiallinen, toistuva kritiikki ei saa muutosta aikaan ja joltain sitten lopulta palaa pinna ja sanoo vähän pahemmin niin hänessä on vika mutta ei tässä työnsä huonosti hoitavassa? Ei ihme että tämä maailma on ihan viturallaan kun tälläisestä pahoitetaan mieli ja se mieli pahoitetaan vielä toisenkin puolesta.