Juolevi on käynyt kovan polun läpi. Odotukset olivat katossa hyvien London Knights -vuosien jälkeen, mutta sen jälkeen alkoivatkin erilaiset vaikeudet. Oli loukkaantumisia (polvi, selkä, käsi), puheita heikosta työmoraalista, long covidia jne. Canucks odotti pitkään, että hän vastaisi vielä odotuksiin, mutta ei hän oikein koskaan lunastanut lupauksia edes NHL-tason pelaajana.
Paineita on ollut varmasti ja sitä ei ole helpottanut "kautta aikain isoimman Canucksin varausmokan" leima. Toisaalta hän sai korkean varausvuoronsa ansiosta ehkä enemmän tilaisuuksia kuin moni muu. Kärsivällisesti hän kuitenkin yritti saada jalansijaa, kunnes seurojen usko loppui.
Toivon itse (pelipaidan väristä huolimatta), että hän saa vielä uraansa uutta potkua. Vastoinkäymisiä on ollut niin paljon nuorella iällä, ettei sitä toivo kellekään. 25-vuotiaana hän on lähestymässä puolustajana vasta parasta ikäänsä. Se tietysti edellyttää, että saa pelata ehjänä. Tämä riski lienee isoimpia syitä sille, miksi tie jatkui Timråsta Tampereelle, eikä muualle Ruotsiin alkukauden 9 ottelun jälkeen.
NHL-floppi ei myöskään välttämättä tarkoita, etteikö Euroopassa voisi olla kova sana. Onhan nähty paljon muitakin suomalaisia, joiden tason arviointi on vain yksinkertaisesti mennyt metsään NHL-draftia edeltävien juniorivuosien pistetehtailusta johtuen.
Eipä se saman draftin #4 varattu torniolainenkaan oikein onnistunut lyömään läpi odotusten mukaisesti ja #23 varattu Borgströmkin oli hukattu ykköskierroksen varaus. Itse asiassa vain Laine on tuon suomalaisen huippuikäluokan varauksista ainoa, joka pelaa tällä hetkellä NHL:ssä.
NHL Entry Draft 2016 - full list of selections with facts and stats.
www.eliteprospects.com