Vs: TI 23.1.18 | HIFK - Ilves
Brooks sanoi:
Ykkösketjussa piti oleman puolustusvoimaa, muttei ollutkaan.
Laakso -2, Valtonen -2, Koppanen -3. Kaikki takaiskut enemmän tai vähemmän lepsun puolustuspelaamisen ja/tai huolimattoman kiekollisen pelin piikkiin.
Tämä nyt oli yksittäinen ottelu ja asiasta pitäisi jatkaa aiheeseen sopivammassa ketjussa, mutta todettakoon tässä nyt se, että nykypäivänä kannattaa suosiolla unohtaa jarruketjut. Jos ketjussa on kolme pelaajaa, joilta ei voida odottaa minkäänlaista kiekollista osaamista (ok, Koppanen on kyllä hyvä kiekolla, mutta muuten vielä joiltain osin pahasti raakile), menee peli omissa pyörimiseksi ja perässä juoksemiseksi. Kun ollaan riittävän pitkään joustu kiekon perässä ja oma hyökkäyspelaaminen on lähinnä norsukiekkoa keskialueelle, ajaudutaan tilanteeseen, jossa koko ketju seisoskelee omalla alueella odottaen vastustajan ratkaisuja.
Ongelma on Ilveksen rosterin kapeus tällä hetkellä. Muut ketjut ovat vuorollaan toimineet ihan hyvin, joten niitä ei olla lähdetty rikkomaan, mutta kolikon kääntöpuolena on sitten se, että yhdestä ketjusta tulee nähdynlainen "ynnämuut"-sekametelisoppa. Joku heikompi vastustaja voidaan kotona voittaa, vaikka yksi rengas olisi puhki (eli yksi ketju ei toimi), mutta fyysistä ja aktiivista kotipeliä pelaavan joukkueen kanssa tuo on kyllä lähtökohtaisesti tuhoon tuomittu ratkaisu. Loppukautta ja etenkin tulevaa ajatellen olisi varmaan rohkeampi ketjujen sekoitus paikallaan. Jos joudutaan päätymään jarruketju-ratkaisuun, niin jos meillä ei kädellisempiä kavereita tähän rooliin ole, otetaan sitten edes jalkavampi ukko reservistä. Eli Valtosen tilalle Ahoniemi, jolloin voidaan edes olettaa, että ketju saisi Koppasen ja Ahoniemen energian ansiosta peliä toiseenkin päähän.
