Eilinen peli näytti miksi itsellä ei usko riitä tälläkään kaudella finaaleihin.
Paljon on samoja vajavaisuuksia kuin edellisissäkin joukkueissa.
Suurimpana, röyhkeys, ja tilannekovuus puuttuvat.
- avauspelaaminen.
Pakiston taitotaso ei riitä.
Simme ainoa aidosti offensiivinen pakki joukkueessa.
Heti kun vastassa luisteleva paineistava laatunippu ollaan avauspelaamisessa hukassa.
Liian monta nyyperiä pakistossa.
- pehmeys.
Ollaan fyysisessä pelissä järjestään se ottavampi osapuoli.
Eilen naapurilla Rauhala ja Sylvegård jakeli painavia taklauksia, meillä nämä isotkin pelaajat pelkkiä ”kiilaajia” ja mailalla koputtelijoita.
- ollaan luokattomia molempien maalien edustoilla, oltu jo useampi kausi.
Maski pelaaminen vajaata.
- röyhkeyden puute.
Näkyy varsinkin liigan parempia joukkueita vastaan.
Hyökkäykset ajautuu laitojen hinkkaamiseksi, puuttuu muutamaa nimeä lukuunottamatta röyhkeys ja rohkeus ajaa maalille.
Liigan parhaat joukkueet osaavat pelata meitä vastaan.
Meillä on omat vahvuudet mutta sitäkin näkyvämmät heikkoudet.