Vs: TO 12.11.15 | Ennakkoa ja Jälkipelit Sport-Ilves
Eilen tuli tämän kauden ensimmäinen Liiga-matsi seurattua livenä, ja olipahan aika uskomatonta paskaa. Peli alkoi ikävästi rajuhkojen virheiden jälkeen Vihkon jäähyllä, mutta tuon jälkeen peli oli monta minuuttia yhtä päätyä. Varsinkin paljon parjattu ylivoima toimi oikein hienosti ja antoi odottaa jotain illalta. Noh, pikkuhiljaa kun Sport sai otetta pelistä kävi hyvinkin selväksi, että se luo järjestään parempia maalintekopaikkoja kuin kulmissa pörräämään tyytynyt Ilves. Erän loppuun kuin salama kirkkaalta taivaalta Blomqvistin maali ja Ipan peli hajosi sillä sekunnilla.
Erityisen huolestuttavaa oli - oikeastaan läpi ottelun - Ilveksen PAPP. Puolustajat saivat siivottua, revittyä ja raastettua, mutta hyökkääjiltä ei tullut oikeastaan minkäänlaista tukea näiden ryntäillessä ympäri puolustusaluetta kuin päättömät kanat. Jos joutui pakki lähteä karvaamaan kulmaan tai maalin taakse, oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että tämän jälkeen maalilla oli pari Sportin peluria ja yksinäinen Ilves-puolustaja hyökkääjien surffaillessa milloin missäkin. Surullisinta oli, että puolustajan karvatessa Sport-pelurin pois maalin takaa, hyökkäsi tätä vastaan sitten ne pari hyökkääjää jättäen Sportille koko loppualueelle käsittämättömiä miesylivoimia, joista olisi paremmalla viimeistelyllä tehty maaleja vielä vaikka kuinka monta lisää. Ehkä tämä oli sitten sitä tilanteiden tunnistamista ja aktiivista karvaamista ja mitä näitä nyt tähän oppimisprosessiin kuuluikaan.
Tämän yksittäisen pelin perusteella tuli tehtyä vähän pelaajahuomioita:
- Flinck oli ylivoimaisesti Ilveksen paras pelaaja; repi, raastoi, antoi useammankin painavan pusun pelaten tilanteet loppuun. Oli myös hyökkäysalueella ainoa, joka pystyi järjestään luomaan maalipaikkoja, tekemään ketjukavereilleen tilaa ja antamaan niitä oivaltavia syöttöjä. Kärsi kuitenkin ketjukavereistaan aivan liikaa jääden ketjun ainoaksi näkyväksi peluriksi niin hyökkäys- kuin puolustuspäässä.
- Josta saatiinkin aasinsilta seuraavaan. Suomi ja Jokinen olivat ainakin tässä ottelussa täysiä puhaltamalla sivuun lentäviä turhakkeita. Jokisen luisteluvoima luo hänestä ehkä jonkinlaista hyötyä karvauspelaamiseen, mutta Suomen paikka ei pitäisi olla lähimainkaan kokoonpanoa tämän ottelun perusteella.
- Mikkihiirimäinen ykköskenttämme toi pelin alueelle ja varsinkin Mustonen rytmitti hyvin peliä, mutta siihen se sitten jäikin. Kulmissa pyörittiin niin kauan, että kiekko menetettiin ja kusessa oltiin heti, kun Sport pääsi omalle alueelle. Tällä ketjulla tuo PAPP oli selvästi eniten hukassa ja pääsivätkin todistamaan maalin tai kaksi ihan aitiopaikoilta. Samaten Mustonen taisi hävitä lähes kaikki puolustusalueen aloituksensa ja monasti näihin jouduttiinkin Kiviahon torjunnan jälkeen vaihtamaan sentteri Laaksoksi tai Flinckiksi.
- Kakkoskentän suhteen minulla oli suurimmat odotukset, joten tämä kenttä oli myös samalla suurin pettymys. Vihko pörräsi nätisti, muttei päässyt paikoille johtuen varmasti osittain ketjukavereistaan. Kantola repi, raastoi ja haastoi totuttuun tyylinsä, ja saikin muutaman makean päänahan hyökkäyspään karvauksissa, mutta vastapainoksi puolustuspäässä sattui melko rajujakin tilanteen tunnistamisvirheitä. Laakso oli aivan hukassa ja näkymätön, kuin varjo viime kaudesta. Illan kiteytti hyvin tuo avausmaaliin jotanut 100-0 aloitustappio omassa päässä.
- Nelosesta pisti silmään erityisesti Jaatinen, joka täällä on saanut paljonkin kuraa niskaansa. Mielestäni mies pärjäsi vallan mainiosti ollen positiivinen yllätys. Ei mikään sateentekijä, mutta mielestäni ajaa asiansa tuolla 10min peliajallaan. Veistola aloitti aivan surkeasti kantolamaisilla virheellisillä pelinluvuilla omassa päässä, mutta paransi sikäli loppua kohden, että virheet vähenivät. Hyökkäyspäässä tästä ei apua ollut, kun ottelun lopussa nostettiin Soinnun tilalle ylivoimaan, mutta se ei liene Jirin vika. Savilahti osoitti potentiaalinsa sentterinä ja pelin rytmittäjänä. Vähän helpohkosti pelattiin ulos karvaustilanteista ja kaksinkamppailuista, joten en tiedä olisiko parempi rooli tälle hieman hyökkäävämpien ketjukavereiden kanssa vaiko laiturina. Sentterin - varsinkin puolustavan ketjun - vaatimiin puolustustehtäviin ei vielä oikein riittänyt papu.
- Pakistosta pisti silmään ensimmäisenä Fagerudd. Aivan yössä ja turhake omassa päässä. Harmi, että Niemi tipahti jo ennen ottelua, mikä tarkoitti sitä, että Fageruddia jouduttiin peluuttamaan myös alivoimilla, jolloin mies oli aivan pulassa. Seitsemällä puolustajalla pelatessa tästä on kuitenkin saatavissa suurtakin hyötyä peluuttamalla tätä tasakentällisin ja varsinkin ylivoimilla. Mies osoitti kuitenkin muutaman kerran hyökkäyspäässä vaarallisuuttaan ja pelisilmäänsä, todisteena vaikkapa tuo väärin perustein hylätty maali.
- Salmela pisti omaan silmään myös varmaankin pienen kokonsa vuoksi, sillä ihailtavan lujaa ja pelottomasti mies puolusti myös huomattavasti isompiaan vastaan. Viime kaudesta mies on mennytkin eteenpäin todella paljon puolustuspelaamisessaan ja tuntien miehen hyökkäyspään taidot, toivoisin tälle pikaista jatkosopimusta. Toki pienen kokonsa takia maalineduskamppailuissa ja valitettavan usein alakynteen, mutta tämä puute on korjattavissa osittain jo pelkästään pakkiparin valinnalla.
- Kesselistä täällä on ollut paljon puhetta ja täytyy kyllä ihailla miehen pelisilmää erityisesti hyökkäyspäässä. Mahtavasti lukee peliä, pelaa itseänsä pelattavaksi ja tekee nousuja jne. Harmi, että hyökkääjät eivät ole tämän kanssa aina ihan samalla sivulla. Samaten vastaavasti puolustuspäässä tulee välillä karkeita virheitä, kun mies tunnistaa tilanteita väärin ja ryntäilee itseänsä ulos tilanteista. Tähän samat sanat kuin Salmelasta, että oikealla parilla Kesselistäkin on ulosmitattavissa paljon enemmän. Harmillisesti olivat vain tässä ottelussa pakkipari.
- Aiempien kausien sylkykupistani Konsta Mäkisestä on kehittymässä ihan pätevä yleispuolustaja. Hyökkäyspään taitoja juniorina ylistettiin, nyt niitä ei oikein muutamia nättejä nousuja lukuunottamatta ole havaittavissa. Puolustuspäässäkin sattuu edelleen karkeita vihreitä, mutta ne ovat huomattavasti vähenemään päin. Parantuneista otteistaan huolimatta en oikein tiedä, olisiko miehestä enää käyttöä Ilveksessä, kun joukkueessa on jo nyt huomattavasti parempia puolustajia niin hyökkäys- kuin puolustuspäässä. Ja jos potentiaalia joskus hyökkääväksi puolustajaksi oli, niin ei oikein kyllä enää tämän ottelun perusteella...
- Vittasmäki oli puolustuksen liideri. Hällekin sattui välissä aika rajuja virheitä, mutta lähes poikkeuksetta pystyi pelaamaan nämä jatkotilanteessa pois tai ainakin "lieventämään iskua". Taisi olla ainoa puolustajamme, joka pystyi oikeasti puolustamaan Sport-pelaajia pois kiekosta eikä vain roikkumaan ja häiritsemään siihen saakka, että löytyi vapaa mies, jolle syöttää.
- Näppilä oli omaan silmään todella näkymätön. Hyökkäyspäässä ei oikein mitään aikaan ja puolustuspäässä ei mitään Fageruddin tai Mäkisen kaltaisia rajuja henkilökohtaisia virheitä, muttei myöskään mitään Vittasmäen kaltaista jykevyyttä. Vähän tuntui olevan pulassa koko ajan, oltiin sitten missä tahansa kohden kenttää.
- Kiviaholta pätevä debyytti. Pari maalia olisi ollut otettavissa, toisaalta vastapainoksi muutama ihan napakka pelastus. Ei mitään Toivosen kaltaista loistokkuutta, mutta kakkosmaalivahti joo... Eniten pisti silmään - tai oikeastaan korvaan - että ääntä ei kuulunut lainkaan toisin kuin Toivosen ohjatessa peliä ja puolustajia. En tiedä sitten olisiko tällä ollut jotain tekemistä kamalan puolustusalueen puolustuspelaamisen kanssa.