Vs: TO 2.10.14 | Ennakkoa ja Jälkipelit Ilves - Lukko
Tänään nähtiin, mitä miljoona euroa suurammalla pelaajabudjetilla saa aikaan silloin, kun joukkueen pelitapaa on ajettu osaavan valmennuksen johdolla sisään edellisen kauden ajan ja joukkueen avainpelaajat jatkavat myös tällä kaudella. Kun viivalle saatiin Nummelinin sijaan kaksi maajoukkuetason pommittajaa, on jälki varsinkin ylivoimalla pelottavan tuhoisaa. Lukon aggressiivisuus kiekottomana yllätti. Lukko ei jättänyt edes maalintakana kiekkoa pitänyttä pakkia rauhaan, vaan kerta toisensa jälkeen kiekolliseen puolustajaan ajettiin kovalla sykkeellä kiinni. Kun viisikon etäisyydet pysyivät koko ajan lyhyinä, aiheutti raju karvaaminen kosolti ongelmia Ilveksen hyökkäyksiinlähtöihin. Lukko on tällä hetkellä pelottavan hyvä kokonaisuus.
Jos taas Ilveksen kokoonpanoa katselee, niin voi huomata, että yhdessäkään hyökkäysketjussa ei ole edes kahta pelaajaa, jotka olisivat pelanneet enemmälti viime kaudella yhdessä. Varsinaiset liigapelit ovat eri asia kuin kesän harjoitushöntsät, joten kestää väistämättä oman aikansa ennenkuin peli asettuu kunnolla uomiinsa hyökkäyspelin osalta. Ja tilannetta ei helpota yhtään se, että Asplund loukkaantui ja Hurtubise osoittautui tyhjäksi arvaksi, mitkä ovat juuri niitä syitä, miksi toimivia hyökkäysketjuja ja ylivoimakentällisiä haetaan edelleen.
Tällä hetkellä Ilveksellä on selkeitä ongelmia myös pelitavan osalta. Tuokkola on pyrkinyt omien sanojensa mukaan tuomaan tälle kaudelle lisää aggressiivisuutta hyökkäyspään karvaamiseen ja kiekottomaan pelaamiseen. Ja juuri tuo lisääntynyt aggressiivisuus on aiheuttanut lukuisia turhia hyökkäyspään jäähyjä sekä selkeitä ylipelaamisia tilanteissa, joissa kaksi karvaajaa on ajanut karvaamaan/taklaamaan syvälle vastustajan päätyyn pahimmillaan jopa pitkäksi venyneen vaihdon päätteeksi. Tilanteiden jälkeen viisikon etäisyydet ovat venyneet turhan pitkiksi ja syvälle pelanneet hyökkääjät eivät ole kerenneet kunnolla puolustamaan vastustajan nopeita vastaiskuja. Tänään myös oman pään miesvartiointi petti muutaman kerran todella pahasti ja mm. Välimaa haahuili yhden Lukon tekemän maalin aikana keskellä kenttää tyhjän panttina, jolloin hänen miehensä jäi täysin vapaaksi.
Ilveksen ylivoimien osalta erityisesti Tappara ja Lukko saivat Ilveksen pakan sekoamaan yksinkertaisesti paineistamalla voimakkaasti kiekollisia pelaajia. Suurin ongelma Ilveksen ylivoimassa on kunnollisen viivapeloitteen puuttuminen, minkä vuoksi vastustaja voi melko vapaasti jättää tilaa viivalle ja paineistaa muuta viisikkoa. Toisaalta kiekkokaan ei useimmiten liiku aivan toivotulla tavalla, jolloin varsinkin Ilveksen pienikokoiset hyökkääjät ovat vaikeuksissa, jos vastustaja pääsee paineistamaan kiekollista pelaajaa.
Toisaalta Tappara- ja Lukko -matseista poiketen esimerkiksi HPK-pelissä vastustajan passiivinen alivoimaneliö antoi Ilvekselle avaimet pyörittää ylivoimaa ajoittain näyttävästi.
Ilveksellä on ihan ok liigajoukkue, joka ei kuitenkaan taistele kärkisijoista esim. Lukon kanssa. Paljon on Tuokkolalla ja valmennusjohdolla tekemistä, jotta pelitavalliset ongelmat saadaan korjattua. Myös ratkaisupelaajien kokemattomuus voi kauden mittaan kostautua, kun joukkueesta ei lopulta löydy montaa pelaajaa, jotka olisivat nakutelleet tasaiseen tahtiin pisteitä useamman kauden ajan. Potentiaalia on toki useammallakin pelaajalla paljon, mikä toisaalta luo jonkinlaisen mahdollisuuden kilpailla sarjan keskitason sijoituksista, jos valmennusjohto onnistuu ja palikat loksahtavat kauden mittaan kohdalleen.
Mutta Polakille iso peukku!
