Ensimmäisestä liigaottelustasi on kulunut 18 vuotta, vieläkö muistat, mikä peli se oli?
- Muistan, muistan. Ilves-Haka ja selvä voitto. Se oli ihan kiva debyytti. Olin 16-vuotias ja sain edellisenä päivänä tietää, että olen avauksessa. Rannan Eko oli nostanut minut vasta viikkoa aikaisemmin edustuksen mukaan. En paljastanut edes vanhemmilleni, että pelaan. Pyysin heitä vain heittämään minut Ratinaan ja he ihmettelivät, että mites nyt sinne. Saattoi olla pikku yllätys, kun sitten näkivät mun juoksevan kentälle avaukseen.
Aika tietysti kultaa muistot ja vertailu on hankalaa, mutta mikä on muuttunut suomalaisessa liigajalkapallossa näiden 18 vuoden aikana? Vai ollaanko niin julmia, että sanotaan, ettei mikään?
- Niin...(pitkä hiljaisuus). Siinä mielessä on menty eteenpäin, että on saatu kasvatettua pelaajia joka vuosi eteenpäin ulkomaille. Mutta muistan kyllä hyvin Ilveksen ajat, kun yleisökeskiarvot oli päälle 3000 ja sitten oli europelejä sun muita yleisöpiikkejä. Kyllä eteenpäin on menty monella rintamalla, mutta jostain syystä Suomessa vain A-maajoukkue kiinnostaa, eikä sitä intoa saada siirrettyä eteenpäin liigapeleihin.
Millaisia tunteita kasvattajaseurasi Ilves herättää tällä hetkellä? Uskotko että Ilves palaa vielä liigatasolle?
- Toivottavasti. Kyllä oma kasvattajaseura on minulle sydäntä lähellä ja seuraan sitä erittäin suurella mielenkiinnolla. Mutta kyllä sitä miettii, onko täällä Tampereella tilaa, kun meillä on nyt TamU, TPV ja Ilves. On siinä ainakin miettimisen paikka. En oikein tiedä, mitä on tapahtunut niille intohimoisille Ilves-faneille, joita oli silloin aikoinaan niin paljon. Ovatkohan he nyt sydämellään mukana TamU:n takana vai missä lienevät?
Mainitsitkin jo, että Ilves oli sinulle vaihtoehto jo täksi kaudeksi. Sinulla on Hakan kanssa vuoden sopimus, joten jos Ilves nousee ensi kaudeksi Ykköseen...
- Jos olisin päättänyt pelaamisen ohessa vaikka opiskella tai mennä töihin, olisi Ilves ollut varmasti vahvoilla. Mutta halusin pelata edelleen mahdollisimman korkealla tasolla. Tulevaisuudessa kaikki on mahdollista, mutta kun ikääkin alkaa jo olla, mennään yksi vuosi kerrallaan. Nyt keskitytään Hakaan, eikä mietitä muita.
Ilveksen kulta-ajat sijoittuivat 80-luvun puoliväliin, kun itse olit tuollainen 10-vuotias pojankoltiainen. Olitko paikalla Ratinassa esimerkiksi 1984 Juventus-ottelussa tai kaksi vuotta myöhemmin, kun Ilves kepitti Glasgow Rangersin, ja millainen merkitys tällaisella esikuvallisella menestyksellä on ollut sinun urallesi?
- Noissa peleissä en ollut Ratinassa, ja se on aina harmittanut. Mutta vuosi ennen omaa debyyttiäni olin Ilves-AS Roma pelissä ja se on jäänyt huikeana mieleen. Kyllä sillä menestyksellä on ollut iso merkitys. Mun haave oli pitkään päästä pelaamaan Ilveksen edustukseen ja kun pääsin, ajattelin että se on nyt mun unelma tässä ja pelaan aina täällä. Mutta siitä se ruokahalu sitten alkoi syödessä kasvaa.
Miksi juuri Haka? Olen kuullut, että esimerkiksi TamU ei ollut sinuun missään yhteydessä, pitääkö paikkansa?
- Tiedustelin itse TamU:sta olisiko siellä kiinnostusta, mutta ei ollut. Ilveskin oli aika lähellä, mutta halusin kuitenkin pelata mahdollisimman korkealla tasolla ja perinteikäs Haka oli hyvä ratkaisu. Juttelin Ristilän Samin kanssa asioista aika pitkään ja pääsin varmuuteen siitä, että siellä panostetaan ja pyritään tekemään pelaajille mahdollisimman hyvät olosuhteet. Hakassa pelaajalla on hyvä olla ja seuralla riittää kunnianhimoa.