Paperilla kaikki on helppo ja hauskaa, mutta todellisuus voi tulla kuin märkä rätti vasten kasvoja. Vaikka kokoonpano voi tällä hetkellä näyttää hyvältä, voi hyvinkin joku ulkomainen seura haluta esimerkiksi Rautiaisen ja se on hyvästien paikka.
Tällöin Kolli mahtuisikin jo kokoonpanoon. Siitäkin huolimatta, että täällä huudettaisiin vähintään Patrik Laineen tasoisen pelurin perään. Joukkuetta kasatessa voi johdolla (valmennusta kuunnellen) olla erilaiset ajatukset, eikä pelaajia korvat yksi yhteen. Esimerkiksi valmennus ja johto saattoi tällä kaudella ajatella, että Panu Mieho korvaa Sami Sandellin. Ei yksi yhteen, mutta tuo johtajuutta, taistelua ja täysillä pelaamista kokoonpanoon, pinnat on plussaa ja toiveissa on samalla, että takaa nousee Ruotsalainen tai Tamminen säestämään. Meskanen korvattiin Antosella ja vaikka Joosen otteista voidaankin olla montaa mieltä, saattaa valmennus ja johto tässä vaiheessa kautta pohtia Ikosen korvanneen täysin Meskasen.
Nämä ehkäpä olivat huonoja esimerkkejä tai sitten joku sai ajatuksestani kiinni. Korhoselle kokeneena ja perusvarmana suorittajana on puolestani tilaa Ilveksessä, eikä paljoa haittaa, että miestä voi peluuttaa luotettavasti tasakentällisin, yli- ja alivoimalla, jatkoajalla ja pistää siinä samassa ratkaisemaan säälittävät rankkarikisat.
Sama homma koskee Sami Sandellia. Tilaa Sandellin kaltaiselle pelurille on aina. Huomioitava molempien kohdalla on tietysti Ilveksen kyky a) maksaa palkkaa ja b) neuvotella pelaajien ja heidän edustajien kanssa oikeanlaiset sopimukset. Köyhällä, kun ei ole varaa maksaa paskasta ja vielä vähemmän tyhjästä. Sen läksyn Ilveksen olisi pitänyt oppia jo ajat sitten edellisten sankareiden toilailuista, jolloin ykköskentän pelureille maksettiin palkkoja kotisohvalle tai aurinkorannoille.