Vs: Ville Korhonen
Olen kyllä viime kädessä vähän samaa mieltä.Varsinkin kun nykyään rupeaa olemaan synti,jos on yhdenkin ottelun pelannut vastajoukkueessa ja kehtaa tuuletella.Esimerkiksi Marko Luomalan tuulettaminen Sport-paidassa Ilvestä vastaan tekemästään maalista oli mielestäni täysin ok.Tämä Raskin ja Korhosen kontra kuitenkin erosi niin merkittävästi pitkäaikaisten Ilvesten kohdalla,että en voinut olla huomioimatta.
NHL:ssähän tyylikkäänä ollaan jo ruvettu pitämään,ettei tuuleta maalia vaikka tekisi sen ketä tahansa vastaan.NBA:ssa taas jos tulostaulua ei ole näkyvillä ottelun loppuessa,niin pelaajien reaktiosta on lähes mahdoton nähdä kumpi voitti ottelun,voittaja ei vahingossakaan tuuleta.NFL:ssä on jopa sääntö joka kieltää liiallisen tuulettamisen jaardirangaistuksen uhalla.Tällä kaudella tuohon sääntöön lisättiin pykälä joka kieltää myös sen perinteisimmän tavan tuulettaa touchdownia,eli pallon lyömisen maahan.Sallittua on periaatteessa enää vain kädet ylös (mutta ei vastustajan suuntaan) ja virkamiesmäiset halailut.
Itse taas yleisesti ottaen pidän railakkaasta tuulettamista,jolloin katsojakin näkee,että pelaaja on tuolla muutakin kuin töissä ja tekemillään maaleilla on merkitystä.Esimerkiksi Vojtech Polak on tässä(kin) mielessä piristävä poikkeus ulkomaalaisosastolla,kuten esimerkiksi Cory Murphy ja Ivan Majesky aikanaan,eli kaveri on silminnähden iloinen tekemistään ja muiden joukkuetovereiden tekemistä maaleista.
Sitten on sellaisia pelaajia joiden ilme ei värähdäkään oman joukkueen maaleista ja itse tekemät maalitkaan eivät paljon näy kasvoilla.
Omana mielipiteenäni siis on myös tuo,että on hienoa jos jättää tuulettamatta pitkäaikaista seuraansa (+5 vuotta edustamaansa) vastaan tekemästä maalista,mutta muita,myös sellaisia joissa on käväissyt,niin menee jo pelleilyn ja itsensäkorostamisen puolelle.Eikä jääkiekossa kuitenkaan liikaa tunnetta ole,joten hyvä jos tehty maali maistuu.