Nämä eri maalien arvottamiset ovat tosin omasta mielestäni nykyjääkiekossa aika turha tilasto, kun jotkut 7-1- ja 8-3-voitot tai -tappiot ovat äärimmäisen harvinaisia. (saati sitten 10-6-tulokset) Eli koko kaudella joukkue tekee ehkä yhteensä tyyliin kymmenkunta "turhaa" maalia.

Esimerkiksi eilen Könönen teki voittomaalin, mutta ihan jokainen maali oli vähintään yhtä tärkeä. Joskus Martti Jarkkojen aikaan oli vähän eri asia, kun pelit päättyivät isolla erolla ja joka toisessa pelissä oli koriksesta tuttu "roskamaaliaika", jonka aikana oli mahdollista saada tilastoihin lisämaaleja molemmin puolin, mutta voitosta ei enää pelattu.

On tästä varmaan ollu aikaisemminkin puhetta, mut ollaan hävitty 7 viimestä peliä jotka on mennyt jatkoille tai vl- kisaan..

Reima#21 sanoi:

On tästä varmaan ollu aikaisemminkin puhetta, mut ollaan hävitty 7 viimestä peliä jotka on mennyt jatkoille tai vl- kisaan..

Laajenna klikkaamalla

Onneksi näillä ei ole mitään väliä, kun mennään playoffeihin.

Veijareita ja virtuooseja aloituspisteellä.

Kävin piruuttani läpi liigan huonoimpia aloitusprosentteja kaudesta 14-15 alkaen. Kun katsotaan 15 huonointa prosenttia, on Ilveksellä peräti 3 joukkuetta kyseisen listan kärkipäässä. Neljäskään ei kovin kauaksi jäänyt, sillä kaudella 21-22 prosentti oli 46,9.

Ilveksen joukkueet muodostavat sikäli piristävän poikkeaman, että näin huonoilla prosenteilla on harvoin oltu sarjan kärkipäässä. Ilves on ollut näistä ainoa joukkue, joka on runkosarjan päätteeksi saanut kotiedun itselleen puolivälieriin.


Alla vielä pientä vertailua siitä, että miten runkosarjan voittajat ja lopulliset mestarit ovat prosenttien valossa aloittaneet kaudesta 14-15 eteenpäin:


Runkosarjassa siis vain kahdesti voittaja on jäänyt alle 50%. Tämän kauden toinen teoreettinen voittaja Lukko on tällä hetkellä prosentissa 50,5%. Pudotuspeleissä mestari myös jäänyt vain kahdesti alle tuon 50%.

Pelaajakohtaisesti jos katsotaan Ilveksen heikoimpia aloittajia kausien mittaan näyttää lukemat tältä. Listalleni pääsy on muistaakseni vaatinut vähintään 4 aloitusta / ottelu ja vähintään 40 otettua aloitusta. Tämän palkinnon olenkin leikkisästi nimennyt Adam Rockwood memoriam trophyksi.



Vähintään 14 aloitusta / ottelu ottaneista pelaajista Nättinen (14,3) tulee lukemalla 42 jotain tekemään aikamoiset pohjat verrattuna Kodýtekin lukemaan 48,4. O'Leary tulee jäämään jonkin verran taakse viime kauden Mäntykivestä samaisella ottelukohtaisella aloitusmäärällä. Mielenkiintoista sinällään, miten miehillä menee aloitusprosentit vähän päikseen näillä kahdella eri kaudella. Joukkueen tehokkaimman aloittajan Mäntykiven tämän hetkinen lukema 49,8% olisi siis 22. korkein Ilveksen viimeisen kymmenen vuoden aikana noilla aiemmin mainituilla kriteereillä.

#mitchwahltakaisin

Mobutu Sese Seko sanoi:

Veijareita ja virtuooseja aloituspisteellä.

Laajenna klikkaamalla

Sinällään ironista, että runkosarjan viimeisessä pelissä kaksi maalia tuli hyvin nopeasti hävityn oman pään aloituksen jälkeen. Tämä tilastotaika piti siis siinä mielessä kutinsa, että alle 48% aloitusprosentilla on vieläkin vaikeaa voittaa 60 ottelun runkosarjaa.

Ylivoimakerroissa suhteessa muihin joukkueisiin Ilveksen sijoitus 11 jäi matalimmaksi sitten kauden 16-17. Yv-ajan suhteen Ilves pelasi vain alle 5 minuuttia ylivoimaa ottelua kohden. YV-kerrat eivät kuitenkaan jääneet aivan pienimmiksi tällä tarkkailuvälillä, sillä yv-ajan mataluuteen vaikutti merkittävästi tehokkaampi ylivoima suhteessa kausiin 21-22 ja 16-17. Toisaalta alivoimakerroissa viides sija on paras sitten kauden 17-18.

YVK- ja AVK-sarakkeissa Ilveksen sijoitus vrt. muut joukkueet


Jäähytasapainossa tällä kaudella oli aikaisempaa tasaisemmat erot pelaajienkin kesken. Nollaa lähellä oli aika monta peluria. Mäntykivi oli totuttuun tapaan ykkönen tässä skabassa. Arttu Pellin +3 on korkein lukema pakille tällä aikavälillä, jolla itse olen näitä arkistoinut. O'Learyn runkosarjauran ensimmäinen aiheutettu kakkonen tuli vähän pahaan paikkaan vikassa pelissä KalPaa vastaan. Aikaisemmista jäähyistä tuomio oli sama myös vastapuolen pelurille. Tähän peliin katkesi myös Lieriön taika pisteettömistä peleistä. 24 ottelulla, joista on tullut vähintään piste joukkueelle lienee yksi kaikkien aikojen kovimmista putkista Ilves-nutussa.

Tässä jäähypörssi. RL- tarkoittaa aiheutettua rangaistuslaukausta ja kaudelta 23-24 löytyvä rl+ tarkoittaa aiheutettua rankkaria. Nuo eivät siis sisälly noihin jäähylukemiin. Kuten huomaatte, niin Ilves ei saanut ainuttakaan rankkaria pelitilanteesta kaudella 24-25. Tämä oli ensimmäinen kerta sitten kauden 16-17 kun näin on käynyt. 5 minuutin aiheutetut ja otetut jäähyt sisältyvät noihin jäähy-sarakkeessa oleviin numeroihin. Salomon tarkoittaa jäähyä, jossa vastustajalle on tullut samanlainen tuomio. Mäntykivi hankki siis 20 ylivoimaa ja aiheutti niitä 9 ja niin edelleen. Yksitoista prosenttia Ilveksen ylivoimista oli siis Mäntykiven hankkimia.



Jos vielä puretaan Mäntykiven rikkeen kohteeksi joutumisia, voidaan ne jakaa näin:

16 kertaa hyökkäysalueella, joista 2 juuri siniviivan ylittämisessä. Aika monessa jäähyssä korostui Ilveksen pitkä hyökkäys
2 kertaa keskialueella
2 kertaa puolustusalueella

5 estämistä, joista 4 kiekottomana. Yksi noista kiekottomista estoista tuli alivoimalla.
4 kamppia
4 huitomista, joista 2 ihan puhdasta kostoiskua, kun Mänty pääsi vastustajan pään sisään. Toinen näistä oli alivoimalla Sportia vastaan ja Leppänen menetti hermonsa
3 kiinnipitämistä
2 mailasta kiinnipitämistä
1 korkea maila
1 koukkaaminen

Aika hyvin muuten tuo xG piti kutinsa Ilveksen osalta runkosarjassa. Muutama ote hyökkääjistä:

Mäntykivi tuotti 16,9 xG:tä ja teki 18 maalia.
Lööke 14,68 ja teki 16.
Suomi 14,53 ja 16
Meskanen 12,46 ja 15
Klingberg 11,10 ja 13
Ratinen 9,01 ja 7
Könönen 6,78 ja 7
Borg 6,35 ja 6

Eniten yli odottaman tekivät pakit Friman (+3,4) ja Johansson (+3,39). Hyökkääjistä Nättinen (+2,72). Yli kahden vielä Meskanen ja Gazda.

Eniten ali odottaman Najman (-2,91), Björkqvist (-2,89), Latvala (-2,25), Utunen (-2,07) ja Ratinen (-2,01). Muilla erotus alle -1.

Silmätestinkin mukaan tuossa ne suurimmat tuhlaajapojat olivat.

Yllättävänkin hyvin korreloivat toteutumaan nähden nämä.

ADX_03 sanoi:

Onneksi näillä ei ole mitään väliä, kun mennään playoffeihin.

Laajenna klikkaamalla

Jep, etenkin kun pelataan 5vs5 eikä 3vs3 ja varsinkaan kun rankkareita ei ammuta…

Itseäni nauratti vähän kun huomasin tämän tilastoknopin, niin laitetaan tähän nyt kaikille tiedoksi.

Semmonen kuin Teppo Numminen ei tehnyt SM-liigaurallaan yhtään maalia Ilvestä vastaan, mutta Tapparaa vastaan teki yhden.

Palataan vielä Ilves-Tappara-sarjaan, vaikka katseet ovat tietenkin meillä tulevassa. Jossain on sössötetty, että oli pienestä kiinni, että olisi Tappara päässyt sarjassa mukaan ja katsottu maaliodottamia, niin kyseessä oli historian 10. kerta, kun SM-liigassa joukkue voittaa paras seitsemästä -sarjan minimiajassa, eli 240 minuutissa. Yhteensä paras seitsemästä sarjoja on pelattu SM-liigan pudotuspeleissä 142. 11 maalin maaliero on historian kolmanneksi suurin näissä minimiajassa ratkenneissa sarjoissa. Eli voi sanoa, että kyseessä oli SM-liigahistorian kolmanneksi ylivoimaisin paras seitsemästä -sarjavoitto ja ylivoimaisin 10 vuoteen. Sen verran pienestä kiinni oli.

Pok sanoi:

Yhteensä paras seitsemästä sarjoja on pelattu SM-liigan pudotuspeleissä 142. 11 maalin maaliero on historian kolmanneksi suurin näissä minimiajassa ratkenneissa sarjoissa. Eli voi sanoa, että kyseessä oli SM-liigahistorian kolmanneksi ylivoimaisin paras seitsemästä -sarjavoitto ja ylivoimaisin 10 vuoteen. Sen verran pienestä kiinni oli.

Laajenna klikkaamalla

Tuo listan kärkipaikka muuten vaihtui tänä vuonna. Nimittäin siitä puuttuu 2024-25 puolivälierä Lukko-Sport 4-0, ja maalit 18-5 eli maaliero 13 maalia.

Katselin tuossa puolivälierien tilastoja, ja pisti silmään Ilveksen osalta hyvä pärjääminen kamppailuissa. Selvä enemmistö pelaajista yli 50 %. Katsoin sitten vastaavasti, että ketkäs Tapparalla sitten puolestaan hävisivät kamppailuja, mutta yllätykseksi sielläkin selvä enemmistö pelaajista yli 50 %. Vaikutti kummalliselta, ja tutkailin siis lukemia tarkemmin. Ja niinhän se on, että tilastoissa kummallakin on selvästi enemmän voitettuja kampailuja kuin vastustajalla hävittyjä. Että sellaista tilastointia tällä kertaa...

Satunnainen sanoi:

Katselin tuossa puolivälierien tilastoja, ja pisti silmään Ilveksen osalta hyvä pärjääminen kamppailuissa. Selvä enemmistö pelaajista yli 50 %. Katsoin sitten vastaavasti, että ketkäs Tapparalla sitten puolestaan hävisivät kamppailuja, mutta yllätykseksi sielläkin selvä enemmistö pelaajista yli 50 %. Vaikutti kummalliselta, ja tutkailin siis lukemia tarkemmin. Ja niinhän se on, että tilastoissa kummallakin on selvästi enemmän voitettuja kampailuja kuin vastustajalla hävittyjä. Että sellaista tilastointia tällä kertaa...

Laajenna klikkaamalla

Kun kamppailuista merkittävä osa on jotain muuta kuin kaksinkamppailuja, niin olisiko niin, että yhdestä kamppailutilanteesta voidaan kirjata voitto useammalle pelaajalle (ja ehkei sitten ole aivan tasapainossa tappiokirjausten kanssa)?

Tästä täytyisi ehdottomasti saada juttua Liigan omaan Dataa ja kiekkoa-podcastiin.

Toutain sanoi:

Kun kamppailuista merkittävä osa on jotain muuta kuin kaksinkamppailuja, niin olisiko niin, että yhdestä kamppailutilanteesta voidaan kirjata voitto useammalle pelaajalle (ja ehkei sitten ole aivan tasapainossa tappiokirjausten kanssa)?

Laajenna klikkaamalla

Tuosta siinä varmaan on kyse. Eikä se tavallaan väärin ole, mutta tilastojen kannalta se johtaa tietysti siihen, että 50 % ei itse asiassa todennäköisesti ole "neutraalin" kamppailijan lukema, vaan sellaisen, joka on kamppailuissa keskimääräistä heikompi.

Satunnainen sanoi:

Tuosta siinä varmaan on kyse. Eikä se tavallaan väärin ole, mutta tilastojen kannalta se johtaa tietysti siihen, että 50 % ei itse asiassa todennäköisesti ole "neutraalin" kamppailijan lukema, vaan sellaisen, joka on kamppailuissa keskimääräistä heikompi.

Laajenna klikkaamalla

Eikä pysty edes ihan tuollaistakaan johtopäätöstä vetää, sillä osalla pelaajista(pelipaikka ja rooli ratkaisevat paljon) kaksintaistojen tai jopa yksin kahta vastaan-tilanteiden osuus kaikista omista kamppailutilanteistaan on paljon suurempi kuin osalla. Ilman lisädataa prosentit ovat siis lähes merkityksettömiä tai ainakin pahoin harhaanjohtavia/vertailukelvottomia.

Toutain sanoi:

Todettakoon nyt kuitenkin sellainen fakta, että Ilveksellä on kolme mitalia viimeisiin neljään kauteen, (samaan on pystynyt vain Tappara, kolme kultaa). Se kertoo kyllä siitä, mille tasolle on noustu, ja mestaruus on vain ajan kysymys. Syksyllä taas uudella innolla!

Laajenna klikkaamalla

Itse asiassa kolmeen mitaliin viimeiseen seitsemään kauteenkaan eivät ole yltäneet kuin edellä mainitut Tappara ja Ilves. Sitten kun otetaan kahdeksas kausi vielä laskuun mukaan niin saadaan kolmas mitali Kärpille.

Ei mitalin saaminen, saati säännöllisesti mitaleilla oleminen ole siis helppoa, vaikka itsekin sitä janoaa jo kirkkaampia mitaleja.

Tampereen Ilves:

3940 SM-mitalia (16 SM-kultaa, 9 SM-hopeaa, 1415 SM-pronssia)

Toivotaan, että noita ylempiäkin mitalimääriä saadaan yliviivata lähikausina.

Laitetaan nyt vaikka tähän ketjuun:

Kun Ville Koistinen lopetti uransa kauteen 2020-21, ei maailmassa ollut enää yhtään aktiivikiekkoilijaa, joka olisi voittanut Ilveksessä SM-mitalin. (Oliver Setzingerillä, joka muuten vieläkin pelaa Itävallan alasarjoissa, lienee konkreettinen SM-mitali kaapissaan, mutta virallista SM-mitalistin statusta hän ei saanut, koska pelasi kaudella 2000-01 vain 14 ottelua.)

Kuitenkin, tätä kirjoittaessa, siis 4 vuotta myöhemmin, maailmassa on 58 aktiivikiekkoilijaa, jotka ovat voittaneet Ilveksessä SM-mitalin, tai -mitaleita.

Kyllä se tästä.