Asylum
Luottopelaaja
- Viestejä
- 6 262
Ilveksen tilastoketju
- Viestiketjun aloittaja Battery
- Alkaa
- Viestejä
- 7 728
Ei olla tarpeeksi härskejä ja haasteta enempää.
Mobutu Sese Seko
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 809
Ilveksen erikoistilanteiden yhteenlaskettu prosenttiosuus on tällä hetkellä 115,28%. Mikäli tahti säilyisi tuollaisena loppuun saakka, olisi se uusi ennätys SM-liigassa kaudesta 14-15 alkaen.
Tuossa kun katsoo top15 listaa joukkueiden osalta niin on hyvä ottaa kuitenkin huomioon se, että automaattisesti tuo runkosarjan kova yv+av -prosentti ei lopulta mihinkään suurempaan ole johtanut. Mestareiksi tuosta porukasta ovat yltäneet Lukko 20-21 ja Tappara 16-17. Kärpät 18-19 oli finaalissa.
Ilvekselle tämä olisi nyt jo kolmas kausi putkeen top10:ssa. YV-prosentti tuosta tullee laskemaan, sillä kovimmat yv-prosentit ovat olleet Tapparalla 16-17 ja Kärpillä 21-22 lukemalla 28,8%.
Toisaalta loppukautta kohti alivoimalla lienee potentiaalia kasvaa vielä korkeammalle. Jos taulukkoni ovat ajantasalla, niin sijoituksellisessa mielessä Ilveksen parhaat sijoitukset av-tehokkuudessa ovat ollet kaudet 16-17 (3) ja 19-20 (4).
*Tapparalla 24-25 on tällä hetkellä prosenttina 109,36% (31,58+77,78)
Pari rändom-huomiota vielä:
- Ilveksen puolustajien maalitahti on edelleen koko 2000-luvun suurimmalla tasolla seurahistoriassa. Prosentuaalisesti pakit eivät kuitenkaan ole tehneet yhtä paljon maaleja koko joukkueen maaleista kuin kaudella 2003-2004
- Ilveksen hyökkääjien maalitahti on pienintä sitten kauden 16-17 eli noilla Karrin loppukausillakin hyökkääjät tekivät enemmän maaleja kuin tällä hetkellä. Varsinkin kauden 17-18 puolustussuoritus kokonaisuudessaan lienee yksi kaikkien aikojen paskimpia Ilves-suorituksia (pakkien pisteet, päästetyt maalit, av-teho, maalivahtipeli, viisikkokokonaisuus omiin päin). Toisaalta sitten kokonaismaalimäärä ei ole kovin paljoa vaikkapa viime kautta perässä ja kaiken kaikkiaan tämä tahti olisi Ilveksen 3. paras suoritus 2000-luvulla. Verrattuna Myrrän viimeiseen täyteen kauteen omiin menee maaleja huomattavasti vähemmän ja maaliero on siten parempi. Erikoistilanteiden kokonaisuus aivan eri tasolla
PM=pakkien maalit HM=hyökkääjien maalit KM=kaikki maalit sitten pelipaikkojen prosentuaalinen osuus kaikista maaleista. OM=omiin menneet maalit ME=maaliero
(Jos ihmettelette, miksi hyökkääjien ja pakkien yhteenlasketuista prosenteista ei joka kausi tule 100%, niin erotus johtuu voittolaukauskisan maaleista, joista ei voittomaalin tekijälle maalimerkintää tilastoida)
Ilveksen puolustajien yhteenlaskettu ottelumäärä on 167 kappaletta. Näihin otteluihin pakeille on merkitty pisteet 23+35=58 / 0,35 P/O. SM-liigan aikakaudella tuo olisi 6. sijalla Ilveksen historiassa. Tämän kauden tahti on 2000-luvun kovimmalla tasolla. Kaudella 21-22 se oli 0,325 (43+92=135)
97-98: 0,421 (323 50+86=136)
88-89: 0,416 (269 36+76=112)
84-85: 0,371 (224 43+40=83)
89-90: 0,367 (283 28+76=104)
87-88: 0,354 (302 38+69=107)
24-25: 0,347 (167 23+35=58)
Jos taas lasketaan pakkien pistekeskiarvo jaettuna tämän hetken ottelumäärään, menee tuo 2,42 jopa muutaman 80-luvun kauden edelle. Toki kasarilla kakkossyöttöjä ei tullut ihan samaan malliin kuin nykyään. Kauden 21-22 tahti oli 2,25.
97-98: 2,83 (48 ottelua)
88-89: 2,55 (44 ottelua)
87-88: 2,43 (44 ottelua)
24-25: 2,42 (24 ottelua)
89-90: 2,36 (44 ottelua)
84-85: 2,31 (36 ottelua)
Ilveksen pakit ovat tehneet tasakentällisin 0,71 maalia / ottelu. Tämä olisi seurahistorian 2. korkein noteeraus sitten mestaruuskauden 84-85 ja 0,06 edellä tuota monta kertaa mainittua kautta 21-22. Iso ero tuohon 21-22 kauteen on kuitenkin se, että pakit ovat jo ennen puoltaväliä tehneet yhteensä 6 ylivoimamaalia. Kaudella 21-22 pakit tekivät koko kaudella ainoastaan 4 ylivoimamaalia 60 otteluun. Tuolla kaudella sekä Johansson että Lancaster molemmat tekivät 2 ylivoimamaalia mieheen. Seuraavalla kaudella Lancaster teki noita 7 ja Johansson on nyt tällä kaudella tehnyt 4.
Tuossa kun katsoo top15 listaa joukkueiden osalta niin on hyvä ottaa kuitenkin huomioon se, että automaattisesti tuo runkosarjan kova yv+av -prosentti ei lopulta mihinkään suurempaan ole johtanut. Mestareiksi tuosta porukasta ovat yltäneet Lukko 20-21 ja Tappara 16-17. Kärpät 18-19 oli finaalissa.
Ilvekselle tämä olisi nyt jo kolmas kausi putkeen top10:ssa. YV-prosentti tuosta tullee laskemaan, sillä kovimmat yv-prosentit ovat olleet Tapparalla 16-17 ja Kärpillä 21-22 lukemalla 28,8%.
Toisaalta loppukautta kohti alivoimalla lienee potentiaalia kasvaa vielä korkeammalle. Jos taulukkoni ovat ajantasalla, niin sijoituksellisessa mielessä Ilveksen parhaat sijoitukset av-tehokkuudessa ovat ollet kaudet 16-17 (3) ja 19-20 (4).
*Tapparalla 24-25 on tällä hetkellä prosenttina 109,36% (31,58+77,78)
Pari rändom-huomiota vielä:
- Ilveksen puolustajien maalitahti on edelleen koko 2000-luvun suurimmalla tasolla seurahistoriassa. Prosentuaalisesti pakit eivät kuitenkaan ole tehneet yhtä paljon maaleja koko joukkueen maaleista kuin kaudella 2003-2004
- Ilveksen hyökkääjien maalitahti on pienintä sitten kauden 16-17 eli noilla Karrin loppukausillakin hyökkääjät tekivät enemmän maaleja kuin tällä hetkellä. Varsinkin kauden 17-18 puolustussuoritus kokonaisuudessaan lienee yksi kaikkien aikojen paskimpia Ilves-suorituksia (pakkien pisteet, päästetyt maalit, av-teho, maalivahtipeli, viisikkokokonaisuus omiin päin). Toisaalta sitten kokonaismaalimäärä ei ole kovin paljoa vaikkapa viime kautta perässä ja kaiken kaikkiaan tämä tahti olisi Ilveksen 3. paras suoritus 2000-luvulla. Verrattuna Myrrän viimeiseen täyteen kauteen omiin menee maaleja huomattavasti vähemmän ja maaliero on siten parempi. Erikoistilanteiden kokonaisuus aivan eri tasolla
PM=pakkien maalit HM=hyökkääjien maalit KM=kaikki maalit sitten pelipaikkojen prosentuaalinen osuus kaikista maaleista. OM=omiin menneet maalit ME=maaliero
(Jos ihmettelette, miksi hyökkääjien ja pakkien yhteenlasketuista prosenteista ei joka kausi tule 100%, niin erotus johtuu voittolaukauskisan maaleista, joista ei voittomaalin tekijälle maalimerkintää tilastoida)
Ilveksen puolustajien yhteenlaskettu ottelumäärä on 167 kappaletta. Näihin otteluihin pakeille on merkitty pisteet 23+35=58 / 0,35 P/O. SM-liigan aikakaudella tuo olisi 6. sijalla Ilveksen historiassa. Tämän kauden tahti on 2000-luvun kovimmalla tasolla. Kaudella 21-22 se oli 0,325 (43+92=135)
97-98: 0,421 (323 50+86=136)
88-89: 0,416 (269 36+76=112)
84-85: 0,371 (224 43+40=83)
89-90: 0,367 (283 28+76=104)
87-88: 0,354 (302 38+69=107)
24-25: 0,347 (167 23+35=58)
Jos taas lasketaan pakkien pistekeskiarvo jaettuna tämän hetken ottelumäärään, menee tuo 2,42 jopa muutaman 80-luvun kauden edelle. Toki kasarilla kakkossyöttöjä ei tullut ihan samaan malliin kuin nykyään. Kauden 21-22 tahti oli 2,25.
97-98: 2,83 (48 ottelua)
88-89: 2,55 (44 ottelua)
87-88: 2,43 (44 ottelua)
24-25: 2,42 (24 ottelua)
89-90: 2,36 (44 ottelua)
84-85: 2,31 (36 ottelua)
Ilveksen pakit ovat tehneet tasakentällisin 0,71 maalia / ottelu. Tämä olisi seurahistorian 2. korkein noteeraus sitten mestaruuskauden 84-85 ja 0,06 edellä tuota monta kertaa mainittua kautta 21-22. Iso ero tuohon 21-22 kauteen on kuitenkin se, että pakit ovat jo ennen puoltaväliä tehneet yhteensä 6 ylivoimamaalia. Kaudella 21-22 pakit tekivät koko kaudella ainoastaan 4 ylivoimamaalia 60 otteluun. Tuolla kaudella sekä Johansson että Lancaster molemmat tekivät 2 ylivoimamaalia mieheen. Seuraavalla kaudella Lancaster teki noita 7 ja Johansson on nyt tällä kaudella tehnyt 4.
Lerppu
Luottopelaaja
- Viestejä
- 1 125
Mielenkiintoinen tilastopoiminta eiliseltä laukaustasapainosta.
Ossi Tukio +8 ja -1. Corsi 88,89%
John Nyberg +11 -22 Corsi 33,33%
Tilastot eivät kaikkea kerro, mutta kun näitä pyörittelee tavalla tai toisella, niin kärjessä ovat koko kauden otannalla ne jotka ykkösviulua soittavat: Lööke +117, Suomi +115 ja Mäntykivi +87. Icecold Ratisella myös hieno lukema +56, vaikka ei osu edes siihen kuuluisaan ladon oveen. Najman +52 ja Mese +43.
Clinberg on 6 ottelun jälkeen 28 laukausta miinuksella ja pohjalta löytyvät kritiikkiä saaneet Väisänen -49, Könönen -60 ja Nättinen -47.
Friman on pakkasella laukaustasapainossa, mutta +/- tilasto hienosti +12.
Najman on plussalla laukaustasapainossa, mutta +/- pakkasella -5.
Tilastot ovat tilastoja ja jotkut pelaavat jatkuvasti vastustajan kärkiheppoja vastaan tai ottavat puolustuspään aloituksia tiukissa paikoissa. Toiset taas aloittavat enemmän hyökkäysalueella ja näin tilastot kohenevat. Pitkällä aikavälillä näistäkin saa kuitenkin hyvää dataa.
Ossi Tukio +8 ja -1. Corsi 88,89%
John Nyberg +11 -22 Corsi 33,33%
Tilastot eivät kaikkea kerro, mutta kun näitä pyörittelee tavalla tai toisella, niin kärjessä ovat koko kauden otannalla ne jotka ykkösviulua soittavat: Lööke +117, Suomi +115 ja Mäntykivi +87. Icecold Ratisella myös hieno lukema +56, vaikka ei osu edes siihen kuuluisaan ladon oveen. Najman +52 ja Mese +43.
Clinberg on 6 ottelun jälkeen 28 laukausta miinuksella ja pohjalta löytyvät kritiikkiä saaneet Väisänen -49, Könönen -60 ja Nättinen -47.
Friman on pakkasella laukaustasapainossa, mutta +/- tilasto hienosti +12.
Najman on plussalla laukaustasapainossa, mutta +/- pakkasella -5.
Tilastot ovat tilastoja ja jotkut pelaavat jatkuvasti vastustajan kärkiheppoja vastaan tai ottavat puolustuspään aloituksia tiukissa paikoissa. Toiset taas aloittavat enemmän hyökkäysalueella ja näin tilastot kohenevat. Pitkällä aikavälillä näistäkin saa kuitenkin hyvää dataa.
Pok
Tähtipelaaja
- Viestejä
- 11 684
Nämä varmaan löytyy jostain muualtakin, mutta ei kai ole haittaa lyödä tähän, eli Ilveksen sisäisen pistepörssin voittajat kausittain:
Koodi:
1933 Risto Tiitola
Valter Tuomi
1934 Jaakko Tiitola
1935 Jussi Tiitola
1936 Jussi Tiitola
1937 Jussi Tiitola
1938 Matti Wasama
1939 Erkki Rintala
1941 Osmo Huhti
1943 Kalle Havulinna
1944 Aarne Honkavaara
1945 Osmo Huhti
1946 Aarne Honkavaara
1947 Aarne Honkavaara
1948 Aarne Honkavaara
1949 Aarne Honkavaara
1950 Aarne Honkavaara
1951 Aarne Honkavaara
1952 Aarne Honkavaara
1953 Eero Saari
1954 Räshid Hakimsan
1956 Raimo Kilpiö
1957 Jorma Salmi
1958 Jorma Salmi
1959 Jorma Salmi
1960 Raimo Kilpiö
1961 Raimo Kilpiö
1962 Raimo Kilpiö
1963 Esko Kaonpää
1964 Jorma Peltonen
1965 Lasse Oksanen
1966 Jorma Peltonen
1967 Lasse Oksanen
1968 Jorma Peltonen
1969 Jorma Peltonen
1970 Jorma Peltonen
1971 Jorma Peltonen
1972 Jorma Peltonen
1973 Jorma Peltonen
1974 Jorma Peltonen
1975 Jorma Peltonen
1976 Seppo Ahokainen
1977 Veikko Suominen
1978 Jarmo Lilius
1979 Lasse Oksanen
1980 Jarmo Lilius
1981 Jarmo Lilius
1982 Risto Jalo
1983 Raimo Summanen
1984 Raimo Summanen
1985 Mikko Mäkelä
1986 Jordy Douglas
1987 Dale Derkatch
1988 Risto Jalo
1989 Raimo Summanen
1990 Raimo Summanen
1991 Mika Nieminen
1992 Vjatsheslav Lavrov
1993 Timo Peltomaa
1994 Hannu Mattila
1995 Allan Measures
1996 Mika Arvaja
1997 Mika Arvaja
1998 Peter Larsson
1999 Peter Larsson
2000 Raimo Helminen
2001 Vesa Viitakoski
2002 Vesa Viitakoski
2003 Raimo Helminen
2004 Cory Murphy
2005 Steve Kariya
2006 Jussi Pesonen
2007 Mikko Peltola
2008 Mike Bishai
2009 Miikka Männikkö
2010 Pasi Määttänen
2011 Jesse Niinimäki
2012 Jesse Niinimäki
2013 Matias Sointu
2014 Michael Keränen
2015 Sami Sandell
2016 Markku Flinck
2017 Jerry D'Amigo
2018 Sami Sandell
2019 Arttu Ruotsalainen
2020 Eemeli Suomi
2021 Eemeli Suomi
2022 Eemeli Suomi
2023 Petri Kontiola
2024 Oula PalveAsylum
Luottopelaaja
- Viestejä
- 6 262
2016 Markku Flinck. Se oli kyllä synkkää aikaa.
Gmoo
Luottopelaaja
- Viestejä
- 2 969
Melkein nokittaisin tuolla 2013 Matias Sointu -kaudella. Tuon kauden miinuksilla ei ollut huolta että Hakametsän jää olisi sulanut.
Mobutu Sese Seko
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 809
Eräkohtaisessa dynamiikassa on muutamia silmiinpistäviä trendejä päällä tällä erää. Arkistojani kun tietyiltä osin hieman selailin niin ihan näin selviä erätrendejä ei parilla viime kaudella ole ollut, mutta tällä kaudella tällaisia melko pitkiäkin pätkiä on ollut jo useampi.
Kakkoserissä ei olla tehty maaliakaan viimeiseen yhdeksään otteluun. Hyvänä puolena kuitenkin se, ettei niissä ole myöskään päästetty maaleja viimeiseen neljään otteluun.
Muissa kakkoserien tilastoissa Ilves on alkanut tällä kapeahkollakin materiaalilla olemaan niskan päällä. Edelliseen neljään otteluun Ilves on ollut Wisehockeyn maaliodottamassa edellä ja tuottanut myös tilastoituja kuteja enemmän. Kolmessa edellisessä pelissä myös kiekonhallinta on ollut kallellaan Ilvekselle. Esimerkiksi kierrosten 21-33 välissä Ilves oli maaliodottamassa vain kahdesti vastustajaansa edellä kakkoserissä.
Alkukauden 7 ottelun voittoputken jälkeen Ilves on voittanut kakkoserän vain 5 kertaa 30 otteluun.
Kakkoserien maalittomuus ja aikaisempi suorituskyvyllinen nihkeys ei kuitenkaan ole lannistanut joukkuetta liialliseen kipsiin, sillä kolmansissa erissä Ilves on vienyt maaliodottaman nyt 9 kertaa putkeen, ja näistä ainoastaan TPS:ää vastaan myös eräkohtaisessa tuloksessa jäätiin jälkeen. Loput ovat olleet joko voittoja tai tasureita. Tämän putken aikana tasoihin noustiin K-Espoota ja KooKoota vastaan. Voittoihin päättyi pelit Hifkiä, KalPaa ja Ässiä vastaan kotona. Pelit Jukureita ja Lukkoa vastaan olivat käytännössä jo ratkenneet ennen vikaa erää, mutta hyvinhän noissakin lopussa pelattiin.
Kaikkiaan Ilves on tehnyt 46% kauden maaleistaan 3.erissä. Jos tyhjät maalit ja jatkoaika/voittolaukauskisamaalit jätetään pois, on eräkohtainen prosentti siltikin 43%. Jos vastustajien tekemät tyhjät maalit jätetään pois, niin Ilveksen molarit ovat päästäneet vain 24 maalia kolmoseriin eli eräkohtaisesti tuo on pienin kaikista eristä. Päästettyjen suhteen eräkohtaiset erot ovat kuitenkin pienempiä vrt. tehdyt maalit.
Ykköserät ovat olleet hieman enemmän sillisalaattia. Harvemmin näihin kuitenkaan tykin suusta sisään tullaan ja pariin otteeseen viime aikoina on ollut isojakin ongelmia oman pelin kanssa kuten vaikkapa Porissa, Raumalla ja jossain määrin kotona KalPaa vastaan.
Monissa avauserän tilastoissa ollaan usein perässä, mutta harvemmin noita oikeassa tuloksessa pystyyn hävitään. Laukauksissa ollaan noissa usein perässä. Hyökkäyspään maaliodottama näissä on myös ollut aika vaisua viime aikoina. Toisaalta tuossa kierrosten 19-29 välillä oli myös yhdeksän ottelun putki, jolloin ykköserässä ei päästetty maalin maalia. Jossain vaiheessa oli aika paljon puhetta ensimmäisen maalin päästämisestä ja siitä, että olisiko maalivahdeillakin ollut siinä petrattavaa.
Maaliodottamat eräkohtaisesti
Kiekonhallinta eräkohtaisesti
Ilveksen laukaukset eräkohtaisesti. L=laukaus, M+ tehty maali M- päästetty maali.
Ilves on tehnyt 9 maalia tyhjiin ja päästänyt niitä itse 8, joten nuo ei selitä 3.erien maalieroa.
Kokoonpanomuutokset ja poissaolot huomioiden 5v5 pelissä ollaan menty parempaan suuntaan. Lokakuu oli kyllä aika pirun musta. Kolmessa edellisessä "tappiollisessa" 5v5 pelissä maalivahtipeli on näytellyt aika isoa osaa kahteen otteeseen sekä Ässiä että Tps:ää vastaan. Toisaalta maalivahtipelillä on luonnollisesti ollut myös oma osansa voitokkaissakin peleissä.
5v5 tulokset ja laukaukset. Tuosta siis riisuttu kaikki ilman maalivahtia lauotut vedot, 3v3 kudit sun muut.
Kakkoserissä ei olla tehty maaliakaan viimeiseen yhdeksään otteluun. Hyvänä puolena kuitenkin se, ettei niissä ole myöskään päästetty maaleja viimeiseen neljään otteluun.
Muissa kakkoserien tilastoissa Ilves on alkanut tällä kapeahkollakin materiaalilla olemaan niskan päällä. Edelliseen neljään otteluun Ilves on ollut Wisehockeyn maaliodottamassa edellä ja tuottanut myös tilastoituja kuteja enemmän. Kolmessa edellisessä pelissä myös kiekonhallinta on ollut kallellaan Ilvekselle. Esimerkiksi kierrosten 21-33 välissä Ilves oli maaliodottamassa vain kahdesti vastustajaansa edellä kakkoserissä.
Alkukauden 7 ottelun voittoputken jälkeen Ilves on voittanut kakkoserän vain 5 kertaa 30 otteluun.
Kakkoserien maalittomuus ja aikaisempi suorituskyvyllinen nihkeys ei kuitenkaan ole lannistanut joukkuetta liialliseen kipsiin, sillä kolmansissa erissä Ilves on vienyt maaliodottaman nyt 9 kertaa putkeen, ja näistä ainoastaan TPS:ää vastaan myös eräkohtaisessa tuloksessa jäätiin jälkeen. Loput ovat olleet joko voittoja tai tasureita. Tämän putken aikana tasoihin noustiin K-Espoota ja KooKoota vastaan. Voittoihin päättyi pelit Hifkiä, KalPaa ja Ässiä vastaan kotona. Pelit Jukureita ja Lukkoa vastaan olivat käytännössä jo ratkenneet ennen vikaa erää, mutta hyvinhän noissakin lopussa pelattiin.
Kaikkiaan Ilves on tehnyt 46% kauden maaleistaan 3.erissä. Jos tyhjät maalit ja jatkoaika/voittolaukauskisamaalit jätetään pois, on eräkohtainen prosentti siltikin 43%. Jos vastustajien tekemät tyhjät maalit jätetään pois, niin Ilveksen molarit ovat päästäneet vain 24 maalia kolmoseriin eli eräkohtaisesti tuo on pienin kaikista eristä. Päästettyjen suhteen eräkohtaiset erot ovat kuitenkin pienempiä vrt. tehdyt maalit.
Ykköserät ovat olleet hieman enemmän sillisalaattia. Harvemmin näihin kuitenkaan tykin suusta sisään tullaan ja pariin otteeseen viime aikoina on ollut isojakin ongelmia oman pelin kanssa kuten vaikkapa Porissa, Raumalla ja jossain määrin kotona KalPaa vastaan.
Monissa avauserän tilastoissa ollaan usein perässä, mutta harvemmin noita oikeassa tuloksessa pystyyn hävitään. Laukauksissa ollaan noissa usein perässä. Hyökkäyspään maaliodottama näissä on myös ollut aika vaisua viime aikoina. Toisaalta tuossa kierrosten 19-29 välillä oli myös yhdeksän ottelun putki, jolloin ykköserässä ei päästetty maalin maalia. Jossain vaiheessa oli aika paljon puhetta ensimmäisen maalin päästämisestä ja siitä, että olisiko maalivahdeillakin ollut siinä petrattavaa.
Maaliodottamat eräkohtaisesti
Kiekonhallinta eräkohtaisesti
Ilveksen laukaukset eräkohtaisesti. L=laukaus, M+ tehty maali M- päästetty maali.
Ilves on tehnyt 9 maalia tyhjiin ja päästänyt niitä itse 8, joten nuo ei selitä 3.erien maalieroa.
Kokoonpanomuutokset ja poissaolot huomioiden 5v5 pelissä ollaan menty parempaan suuntaan. Lokakuu oli kyllä aika pirun musta. Kolmessa edellisessä "tappiollisessa" 5v5 pelissä maalivahtipeli on näytellyt aika isoa osaa kahteen otteeseen sekä Ässiä että Tps:ää vastaan. Toisaalta maalivahtipelillä on luonnollisesti ollut myös oma osansa voitokkaissakin peleissä.
5v5 tulokset ja laukaukset. Tuosta siis riisuttu kaikki ilman maalivahtia lauotut vedot, 3v3 kudit sun muut.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Mobutu Sese Seko
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 809
Viimeinen kolmannes lähti käyntiin niin tässä kohtaa voisi ottaa katsausta erikoistilannepörssiin. Liigan peliaikanäkymä on tällä hetkellä mielestäni virheellinen, sillä ainakin omassa versiossa esim. Stránskýlle ei ole merkitty yv2 aikaa laisinkaan ja Laurellin av-aika ei myöskään voi pitää paikkaansa. Syystä tai toisesta olen huomannut tiettyjen jäähytilanteiden sekoittavan noita tsydeemejä. Esimerkiksi SaiPaa vastaan Ilvekselle tuli 2+2, Saipalle 2 minuuttinen ja kun SaiPa teki tuosta maalin, tuli tietyille pelaajille av-aikaa seuraavasta kahden minuutin pätkästä, vaikka siinä oli normaali 5v5 päällä. Kummallisinta tuossa on se, että välillä esimerkiksi tuo Laurellin ja muidenkin av-aika sitten kuitenkin korjaantuu ihan oikeaksi. Lokakuun kotipelissä Sportia vähän sama ongelma noiden yv-aikojen kanssa. Erikoistilanneajoissa olen käyttänyt tätä alla olevaa pohjaa (otettu perjantain pelin jälkee) + lisäsin manuaalisesti lauantain pelin ET-ajat näiden päälle.
Asiaan. Aloitetaan positiivisesti yv:n kautta. 18.9 - 4.11 Ilveksen yv oli 4. tehokkainta prosentilla 28,0. Yv-aika ottelua kohden oli 4:41, yv-kerroissa 14/50 (tai 0,78 / 2,78). Viimeisellä 24 ottelun jaksolla Ilves pitää kärkipaikkaa lukemalla 30,6%. Yv-aika ottelua kohden oli 4:51, yv-kerroissa 22/72 (tai 0,92 / 3,00). Pientä nousua niin määrässä kuin tehossa.
Marraskuun alussa manailtiin kakkosylivoiman puutetta ja tuskinpa kasvanut tahti olisi ollut mahdollista niin yksipuolisella yv:lla kuin mitä pari ekaa kuukautta nähtiin. Tällä tarkasteluvälillä tähän on tullut iso, positiivinen muutos. Tästä iso kiitos menee Svejkovskyn ja Klingbergin hankinnoille. Samaan aikaan ykkösyv:n tehokkuus on edelleen ollut hyvää, vaikka siinä pientä, normaalia tasaantumista onkin ollut. Tämä siitä huolimatta, että siellä on ollut merkittäviä poissaoloja Suomen ja Johanssonin muodossa. Leveyttä on löytynyt ja huutoon on vastattu tarpeen vaatiessa.
YVP=yv-piseet + ja - kuvastaa sitä kuinka monta kertaa pelaaja on ollut jäällä maalin syntyessä
YVL=yv-laukaukset mk=maalia kohti kl=kaikki laukaukset
| YVP | YV +/- | YV+ / min | YVP / Min | YVA / O | YVL MK/KL | Lauk / Min |
Mäntykivi | 42 6+10=16 | +26-1 | 4:46 | 7:45 | 2:57 | 20/31=64,5% | 4:00 |
Lööke | 41 5+11=16 | +26-1 | 4:37 | 7:30 | 2:56 | 19/39=48,7% | 3:05 |
Suomi | 31 6+9=15 | +19-1 | 5:05 | 6:26 | 3:07 | 16/21=76,2% | 4:36 |
Johansson | 24 4+6=10 | +15-0 | 4:06 | 6:09 | 2:34 | 22/42=52,4% | 1:28 |
Ratinen | 36 2+6=8 | +11-0 | 5:29 | 7:33 | 1:41 | 15/29=51,7% | 2:05 |
Gazda | 36 2+5=7 | +9-3 | 8:03 | 10:20 | 2:01 | 13/41=31,7% | 1:46 |
Meskanen | 37 4+2=6 | +10-3 | 6:00 | 10:01 | 1:37 | 15/24=62,5% | 2:30 |
Pelli | 41 1+5=6 | +10-1 | 7:06 | 11:50 | 1:44 | 12/22=54,5% | 3:14 |
Svejkovsky | 11 1+4=5 | +6-0 | 3:49 | 4:35 | 2:05 | 5/9=55,6% | 2:33 |
Klingberg | 21 3+1=4 | +10-2 | 4:41 | 11:42 | 2:14 | 7/8=87,5% | 5:51 |
Stránský | 17 2+2=4 | +4-1 | 7:39 | 7:39 | 1:48 | 4/4=100% | 7:39 |
Nättinen | 31 0+3=3 | +8-3 | 7:09 | 19:05 | 1:51 | 5/8=62,5% | 7:09 |
Najman | 24 0+3=3 | +14-1 | 6:00 | 23:20 | 2:55 | 8/16=50% | 4:23 |
Könönen | 41 0+0 | +4-0 | 6:26 | - | 0:38 | 1/1=100% | 25:43 |
Borg | 42 0+0 | +2-0 | 8:21 | - | 0:24 | 0/0 | x |
Björkqvist | 22 0+0 | +1-1 | 16:36 | - | 0:45 | 2/2=100% | 8:18 |
Väisänen | 35 0+0 | 0-1 | | - | 0:21 | 1/4=25,0% | 3:00 |
Kangasniemi | 8 0+0 | 0-0 | | - | 1:47 | 2/7=28,6% | 2:02 |
Taustoitetaan tähän vielä, että Ilveksen maalia kohti suuntautuneiden vetojen osuus on tilastoissani 54,1%.
Huomioita:
- Ykkösyv:ssa Männylle ja Löökelle tullut paljon plussia pisteiden lisäksi, kun taas Suomella pisteet ja plussat kulkevat lähes käsi kädessä. Noissa plussissa on kyllä pääsääntöisesti ollut maalien syntymisen kannalta ollut tärkeitä suorituksia, vaikka pisteitä ei kaikille aina riitäkään.
- Iso muutos yv:ssa on ollut Ratisen tuleminen Najmanin paikalle. Ratiselle on tullut 8 pinnaa ja 11 plussaa, Najmanilla oli 3 pinnaa ja 14 plussaa. Ratinen on myös laukonut kaksi kertaa Najmania tiheämmällä tahdilla.
- Lööke on hieman paremmin saanut kohdistettua vetojaan maalia kohti, ekaan 18 peliin saldo oli 6/17, vikaan 23 peliin 13/22 eli lähempänä tuota MeskasVillen tarkkuutta, joka on pysynyt tismalleen samana marraskuuhun verrattuna. Molemmilla on 4 maalivahdin selän taakse tehtyä maalia, sillä yksi noista Lööken yv-maaleista oli tyhjiin tehty Hifkiä vastaan kotipelissä. Mesen laukaustahti myös hieman hanakampi.
- Great Gazdan yv-kanuunat ei kovin hyvin maalia kohti ole suuntautunut. Maalia kohti menneiden vetojen osuus on edelleen sama 31%. Laukaustahti on hitusen tihentynyt. Pakkien laukaustahdissa on mielenkiintoinen ero Johansson-Gazda kaksikon ja Pellin välillä. Arttu on selvästi keskittynyt jakamiseen enemmän.
- Klingberg ei paljon ole vetoja saanut aikaan(suht normaalia tuossa roolissa), mutta maalinteon tehokkuus on aika huimaavaa. Paljon hyviä suorituksia plussissakin pisteiden ulkopuolella
- Svejkovskyn kaltainen power play wizard on vielä varastossa jemmassa. Pidemmässä juoksussa noin kova tahti on täysin luonnotonta, mutta vielä on ässiä hihassa pelattavana tuolta osin
- Paljon ollaan ylivoimista päästetty maaleja. Ainoastaan Kärpät ja Hifk (5kpl) ovat päästäneet Ilvestä enemmän ylivoimillaan maaleja omiin. Lauantaina tuo saldo meinasi rumentua entisestään ja samat miinusmiehet oli siinäkin vauhdissa. Tarkkuutta tuohon lisää.
Alivoimaan. 18.9 - 4.11 Ilves oli sarjan 4. tehokkain av-joukkue prosentilla 80,8%. Av-aika ottelua kohden oli 5:13, av-kerroissa tuo meni 42/52 (tai 0,56 / 2,89 ottelua kohden). Maaottelutauon jälkeen ollaan oltu sijalla 7, prosentilla 79,0%. Av-aika ottelua kohden sama 5:13, av-kerroissa 60/76 (tai 0,67 / 3,17 ottelua kohden). Enemmän av-kertoja ja päästettyjä maaleja ottelua kohti.
| Aika | O / AV- | Aik / O | - / Min |
Friman | 118:48 | 42 / -16+1 | 2:50 | 7:26 |
Latvala | 108:49 | 39 / -13+1 | 2:47 | 8:22 |
Borg | 99:14 | 42 / -14+1 | 2:22 | 7:05 |
Nättinen | 73:56 | 31 / -7 | 2:23 | 10:34 |
Parikka | 71:20 | 33 / -8 | 2:10 | 8:55 |
Väisänen | 68:29 | 35 / -4 | 1:57 | 17:07 |
Bau | 51:06 | 30 / -7 | 1:42 | 7:18 |
Rautanen | 46:10 | 31 / -5 | 1:29 | 9:14 |
Mäntykivi | 34:20 | 42 / -4 | 0:49 | 8:35 |
Klingberg | 31:44 | 21 / -6+1 | 1:31 | 5:17 |
Björkqvist | 31:37 | 22 / -3 | 1:26 | 10:32 |
Pelli | 27:26 | 41 / -4 | 0:40 | 6:52 |
Utunen | 26:36 | 15 / -3 | 1:46 | 8:52 |
Nyberg | 23:23 | 16 / -3 | 1:28 | 7:48 |
Najman | 18:16 | 24 / -2 | 0:46 | 9:08 |
Könönen | 12:26 | 41 / -2 | 0:18 | 6:13 |
- Kärkiheppojen tehokkuus on tuossa tullut alaspäin. Nättinen on ainoa, jonka tehokkuus itse asiassa nousi selvästi korkeammalle 6:58 - > 10:34. Kaksi viikkoa sitten kirjoitinkin tuonne erikoistilanneketjuun Ilveksen av-tilastoista ilman Nättistä ja ne lukemat olivat erittäin rumia hänen poissaolonsa aikana. Borgilla pysyi suunnilleen samana 7:01 -> 7:05. Frimanilla 12:51 -> 7:26, Latvala 12:42 -> 8:22.
- Jonkin verran tässä tiettyjen pelaajien lukemia rumentaa erikoistilanteiden erikoistilanteet. Espoon invaasiossa Klingberg, Friman ja Latvala ottivat 3v5:lla av-maalin vastaan. Kouvolassa Mänty-Pelli-Latvala ottivat 3v4:lla vastaan jatkoajalla ja sama homma tapahtui kotipelissä Kärppiä vastaan, jolloin jäällä olivat Borg-Friman-Latvala. Erityisesti siis Latvalan lukemiin nämä erikoistapahtumat ovat vaikuttaneet suhteettoman rumalla tavalla, vaikka tosin tuossa Kärpät-pelin maalissa hänelläkin oli oma osansa vajaaksi jääneessä purussa.
- Parikka veti erittäin vahvaa vaihetta ennen loukkiaan: Maaottelutauon jälkeen miinuksia tuli vain 2, joista kumpaankaan hänellä ei nähdäkseni ollut oikein osallisuutta: Toinen oli Oden kompurointi Mikkelissä ja Kuopion pelin maalissakin antoi katkollaan purkumahdollisuuden.
- Edelleenkään tuolla ei ole samanlaisia "mätiä omenia" kuten viime kaudella pahimmillaan oli tilanteissa, joissa Kodýtekia, Suomea ja Palvea peluutettiin liikaa av-panokseen nähden. Klingbergin av-aika on omaan makuun ollut hieman liian suurta, osittain olosuhteidenkin pakottamina.
- Väisänen saa 5v5 pelaamisen puutteista ihan ansaittua kritiikkiä, mutta av-tehokkuus on kyllä todella vahvalla tasolla. Nyt on meneillään 10 ottelun jakso ilman päästettyä av-maalia. Tämä on niin vahva valttikortti, että puutteistaan huolimatta en häntä tiputtaisi ensimmäisenä kokoonpanosta ulos, kun valitaan alaketjujen laitureita. Baulla oli viime kaudella vähän vastaava tilanne, mutta toistaiseksi ei ole pystynyt tekemään itsestään ihan yhtä tärkeää palasta edes alivoimaan, vaikka av-tehokkuus hänellä sinällään kelvollisella tasolla onkin. Vaikeaa on silti kokoonpanoon päästä pelien kovetessa.
- Liigan kenties kokonaisvaltaisin hyökkääjä Mäntykivi ei alkukaudesta pelannut hirveästi alivoimaa, mutta viimeiseen 24 peliin sitä on tullut noin 29 minuuttia. Neljästä takaiskusta yksi oli tuo Latvalan henkilökohtainen kömmähdys Mikkelissä ja toinen oli 3v4 maali Kouvolassa. Hämmentävän aliarvostettu oman pään pelaaja.
Otetaan sitten vielä Sesepörssi eli jäähyn arvoisen rikkeen kohteena oleminen ja otetut jäähyt. Tähtimerkintä tarkoittaa jäähyä, josta molemmille joukkueille on annettu saman arvoinen tuomio
Mäntykivi 15-8=+7 *2
Lööke 10-4=+6 *1, yksi hankituista oli 5+20 yv
Klingberg 9-5=+4 *1
Borg 14-11=+3 *3, yksi hankituista oli 5+20 yv
Könönen 9-6=+3 *1
Björkqvist 5-2=+3
Pelli 5-4=+1
Svejkovsky 3-2=+1
Najman 2-1=+1
O'Leary ja Pavlát 1-0=+1
Meskanen 7-7=0
Bau 6-6=0
Laurell 3-3=0 *1
Málek, Kos ja Kangasniemi 0-0
Kåsastul 0-1=-1(5x20)
Soini 1-2=-1
Stránský 3-4=-1 *1
Parikka 4-6=-2
Johansson 1-3=-2
Ratinen 5-7=-2 *1
Nättinen 6-8=-2
Utunen 2-4=-2
Väisänen 2-4=-2
Gazda 3-6=-3
Nyberg 2-5=-3
Rautanen 0-3=-3
Latvala 1-5=-4
Friman 4-9=-5 *1, yksi hankituista oli 5+20 yv
Suomi 12-18=-6 *5 (1 aiheutettu rankkari myös)
Mäntykivi heräsi toden teolla taistelemaan tuiki tärkeän Sesepörssin voitosta. Viimeiseen 7 otteluun peräti 6 aiheutettua jäähyä: Kaupungilla kuiskitaan, että Pantteri Mieholta pyydettiin vetoapua tähän missioon, sen verran holtittomalta Panun tekeminen lauantaina näytti. Viime kaudella Mänty oli rikkeen kohteena 25 kertaa, kaudella 22-23 23 kertaa ja kaudella 21-22 17 kertaa. Tällä vauhdilla niitä tulisi 60 peliin 21 kpl, loppukiri on alkanut.
Viimeksi muokattu:
Rauno Repomies
Tähtipelaaja
- Viestejä
- 15 307
Mielenkiintoista dataa, kiitos. Tähän viimeiseen varmasti myös yksi tekijä että Lööke ei lähde ampumaan jos syöttö on vähänkin edessä tai takana. Ylivoimalla puhuessa siis. Sellainen kutina että tarvitsee aina sen syötön askelmerkeille.
Mese ampuu vähän heikompaankin syöttöön.
Ilves97
Luottopelaaja
- Viestejä
- 7 586
Väittäisin myös, että ykkösylivoimassa paikat vaihtuu paljon enemmän kuin kakkosylivoimassa. Varsinkin Suomi liikkuu pirusti eri puolilla ylivoiman aikana ja silloin myös muiden pitää vaihtaa paikkoja ja Löökekin pelaa välillä maalin kulmalla josta ei laukauksia paljoa tule. Kakkosylivoimassa paikat on staattisemmat ja Mese on aikalailla kokoajan siinä pointilla.
tynamo
Luottopelaaja
- Viestejä
- 1 718
Taasen kerran erinomaista tilastodataa Mobutu Sese Sekolta, kiitos siitä!
Tämä Sesepörssi on mielenkiintoinen listaus. Lainasin tuon bottom-nelosen tähän sen takia, että se tukee osin sitä, mitä Suomen pelistä on voinut nähdä. Kun puhutaan liigan parhaasta kiekon suojaajasta ja muutenkin ihan top-pelurista, niin tuo jäähysuhde pitäisi olla ihan jotain muuta. Onko syy sitten tuomareissa, Ilveksen pelitavassa vai Eemelin puolikuntoisuudessa ja siinä, ettei hän haasta tarpeeksi? Vaiko näiden kombo.
Pok
Tähtipelaaja
- Viestejä
- 11 684
Meille usein räävitään päätä, että Ilveshän on se tunnettu syksyn mestari ja keväällä sitten vasta miehet pelaavat oransseissa pöksyissään ja syksyn mestari putoaa kyydistä. Älyttömintä on, että useat Ilves-fanitkin ruokkivat idiootteina tätä paskanjauhantaa.
No minä nyt sitten selvitin tämän vittumaisen urbaanilegendan ja kaudesta 2009-10 lähtien syksyn mestari on ollut myös kevään mestari keväinä 2014, 2015, 2017, 2018, 2021 ja 2024. Lisäksi kaudella 19-20 syksyn mestari Kärpät oli keväällä myös ykkösenä kun sarja keskeytettiin koronan takia.
Eli ei ole mitään perustetta väittää, etteikö syksyn mestari voisi olla myös kevään mestari.
Toinen pointti on sitten se, että Ilves ei muuten ole syksyn mestari ollut yhtään kertaa syksyn 1997 jälkeen. Tapparalla sen sijaan on pari syksyn mestaruutta vyöllä viimeisen kahdeksan vuoden ajalta. Tällä kaudella syksyn mestariksi kruunattiin SaiPa.
Eli ensi kerralla kun naapurin porkkanapelle sössöttää taas yhden Ilveksen paikallispelivoiton jälkeen yrittäen pilata voiton iloa, että "oletko sä mielummin syksyn mestari? Mä oon mielummin kevään mestari".
Niin voit vastata, että "voi kunpa olisinkin joskus edes syksyn mestari, mutta ainakin Ilves voitti ja Tappara hävisi nyt juuri tässä hetkessä. Niin, ettäs senkin tiedät!"
No minä nyt sitten selvitin tämän vittumaisen urbaanilegendan ja kaudesta 2009-10 lähtien syksyn mestari on ollut myös kevään mestari keväinä 2014, 2015, 2017, 2018, 2021 ja 2024. Lisäksi kaudella 19-20 syksyn mestari Kärpät oli keväällä myös ykkösenä kun sarja keskeytettiin koronan takia.
Eli ei ole mitään perustetta väittää, etteikö syksyn mestari voisi olla myös kevään mestari.
Toinen pointti on sitten se, että Ilves ei muuten ole syksyn mestari ollut yhtään kertaa syksyn 1997 jälkeen. Tapparalla sen sijaan on pari syksyn mestaruutta vyöllä viimeisen kahdeksan vuoden ajalta. Tällä kaudella syksyn mestariksi kruunattiin SaiPa.
Eli ensi kerralla kun naapurin porkkanapelle sössöttää taas yhden Ilveksen paikallispelivoiton jälkeen yrittäen pilata voiton iloa, että "oletko sä mielummin syksyn mestari? Mä oon mielummin kevään mestari".
Niin voit vastata, että "voi kunpa olisinkin joskus edes syksyn mestari, mutta ainakin Ilves voitti ja Tappara hävisi nyt juuri tässä hetkessä. Niin, ettäs senkin tiedät!"
Viimeksi muokattu:
IhanJuniori
Junioripelaaja
- Viestejä
- 18 687
Nyt on ihan pakko kysyä, että mitä käytit aikana joka määrittää "syksyn mestarin"
Itse olen jotenkin aina mieltänyt joulutauon tuohon.
Pok
Tähtipelaaja
- Viestejä
- 11 684
Jouluaaton sarjataulukkoa. Eurooppalaisissa jalkapallosarjoissa ihan yleinen ajankohta julistaa leikkimielinen syksyn mestari.
IhanJuniori
Junioripelaaja
- Viestejä
- 18 687
Juu siis niin munkin mielestä, mutta joskus kuullut/lukenut eriäviä mielipiteitä.
FightBackIpa
Luottopelaaja
- Viestejä
- 1 604
Laitetaanpa taas tähän ennuste kuinka monta 3:n pisteen voittoa joukkue keskimäärin tarvitsisi runkosarjan voittoon ja siihen toiseen tärkeään eli 4:s sijaan. Keskiarvona otettu nyt pistekeskiarvolla 1:n eli Ilves piste per game ja 4:na olevan Hifkin oma. 4 sijaan tarvitaan keskimäärin 102 p ja voittoon 111. Eli alhaalta aloittaen sijalta 10 (teksti tv sijoitus):
1.sija (jäljellä/tarve) 4.sija (jäljellä/tarve)
10. K-Espoo 14/14.3 14/11.3
9. Kärpät 13/14.3 13/11.3
8. Tappara 13/12.6 13/9.6
7. KooKoo 13/12.3 13/9.3
6. Kalpa 14/12 14/9
5. Ässät 14/11.6 14/8.6
4. Hifk 13/10.3 13/7.3
3. Saipa 14/9 14/6
2. Ilves 14/8.6 14/5.6
1. Lukko 12/8.3 12/5.3
Vaikka nuo tarvittavat pisteet on varsin "ohjeelliset" niin omasta mielestä tuolla 3:n pisteeen voiton mittarilla on semihelppoa seurata sitä vaatimustasoa. Ihan silmällä katsoen näkee, että runkkarin voitosta ilman ihmettä taistelee enää 3 joukkuetta Saipa, Lukko ja Ilves, muilla se on jo korkeaa teoriaa. Suoraan 4:n joukkoon on jo tunkua, mutta ilman täydellistä sulamista siellä lienee tietysti samat Saipa, Lukko ja Ilves. 4 sijasta taistelee sitten vielä 5 joukkuetta, Tapparalla ja KooKoolla pikkuchanssit, mutta erittäin tod.näk siellä on Hifk, Ässät tai Kalpa. Tämä siis ihan ilman otteluohjelmaa katsomatta. Tasaista on.
1.sija (jäljellä/tarve) 4.sija (jäljellä/tarve)
10. K-Espoo 14/14.3 14/11.3
9. Kärpät 13/14.3 13/11.3
8. Tappara 13/12.6 13/9.6
7. KooKoo 13/12.3 13/9.3
6. Kalpa 14/12 14/9
5. Ässät 14/11.6 14/8.6
4. Hifk 13/10.3 13/7.3
3. Saipa 14/9 14/6
2. Ilves 14/8.6 14/5.6
1. Lukko 12/8.3 12/5.3
Vaikka nuo tarvittavat pisteet on varsin "ohjeelliset" niin omasta mielestä tuolla 3:n pisteeen voiton mittarilla on semihelppoa seurata sitä vaatimustasoa. Ihan silmällä katsoen näkee, että runkkarin voitosta ilman ihmettä taistelee enää 3 joukkuetta Saipa, Lukko ja Ilves, muilla se on jo korkeaa teoriaa. Suoraan 4:n joukkoon on jo tunkua, mutta ilman täydellistä sulamista siellä lienee tietysti samat Saipa, Lukko ja Ilves. 4 sijasta taistelee sitten vielä 5 joukkuetta, Tapparalla ja KooKoolla pikkuchanssit, mutta erittäin tod.näk siellä on Hifk, Ässät tai Kalpa. Tämä siis ihan ilman otteluohjelmaa katsomatta. Tasaista on.
yellowgreen
Luottopelaaja
- Viestejä
- 3 265
Tänään on tosi mielenkiintoisia pelejä tämän katsomisessa. Ässillä vieraina Lappeenrannasta matkannut eilen pelannut Saipa. HIFK pelaa Tapparaa vastaan kotonaan jo klo 15. Siinä on kaks peliä, jotka muuttaa tilannetta johonkin suuntaan. Sit ollaankin pari viikkoa samassa tilanteessa, niin ehtii pyöritellä todennäköisyyslaskentaa joka puolelta
Sehän on hauskaa!
Luikaus
Luottopelaaja
- Viestejä
- 1 866
Liigan parhaat aloittajat (väh. 100 aloitusta):
1. Henri Nikkanen, SaiPa 65,2 %
2. Sebastian Repo, Lukko 62,1 %
3. Aapeli Räsänen, Tappara 60,9 %
4. Julius Mattila, Tappara 60,0 %
5. Kalle Miketinac, Sport 59,9 %
6. Iiro Pakarinen, HIFK 59,2 %
7. Jori Lehterä, HIFK 57,9 %
8. Ville Petman, SaiPa 57,3 %
9. Otto Paajanen, KooKoo 56,9 %
10. Matti Järvinen, K-Espoo 56,1 %
11. Otto Rauhala, Tappara 55,8 %
12. Miska Siikonen, SaiPa 55,3 %
13. Tomi Sallinen, K-Espoo 55,0 %
14. J-C. Beaudin, TPS 54,9 %
15. Antti Kalapudas, SaiPa 54,7 %
SaiPalla top 15 neljä kaveria, ja Ilveksellä ei perkele yhtäkään.
1. Henri Nikkanen, SaiPa 65,2 %
2. Sebastian Repo, Lukko 62,1 %
3. Aapeli Räsänen, Tappara 60,9 %
4. Julius Mattila, Tappara 60,0 %
5. Kalle Miketinac, Sport 59,9 %
6. Iiro Pakarinen, HIFK 59,2 %
7. Jori Lehterä, HIFK 57,9 %
8. Ville Petman, SaiPa 57,3 %
9. Otto Paajanen, KooKoo 56,9 %
10. Matti Järvinen, K-Espoo 56,1 %
11. Otto Rauhala, Tappara 55,8 %
12. Miska Siikonen, SaiPa 55,3 %
13. Tomi Sallinen, K-Espoo 55,0 %
14. J-C. Beaudin, TPS 54,9 %
15. Antti Kalapudas, SaiPa 54,7 %
SaiPalla top 15 neljä kaveria, ja Ilveksellä ei perkele yhtäkään.