Ilveksen erikoistilanteiden yhteenlaskettu prosenttiosuus on tällä hetkellä 115,28%. Mikäli tahti säilyisi tuollaisena loppuun saakka, olisi se uusi ennätys SM-liigassa kaudesta 14-15 alkaen.
Tuossa kun katsoo top15 listaa joukkueiden osalta niin on hyvä ottaa kuitenkin huomioon se, että automaattisesti tuo runkosarjan kova yv+av -prosentti ei lopulta mihinkään suurempaan ole johtanut. Mestareiksi tuosta porukasta ovat yltäneet Lukko 20-21 ja Tappara 16-17. Kärpät 18-19 oli finaalissa.
Ilvekselle tämä olisi nyt jo kolmas kausi putkeen top10:ssa. YV-prosentti tuosta tullee laskemaan, sillä kovimmat yv-prosentit ovat olleet Tapparalla 16-17 ja Kärpillä 21-22 lukemalla 28,8%.
Toisaalta loppukautta kohti alivoimalla lienee potentiaalia kasvaa vielä korkeammalle. Jos taulukkoni ovat ajantasalla, niin sijoituksellisessa mielessä Ilveksen parhaat sijoitukset av-tehokkuudessa ovat ollet kaudet 16-17 (3) ja 19-20 (4).
*Tapparalla 24-25 on tällä hetkellä prosenttina 109,36% (31,58+77,78)
Pari rändom-huomiota vielä:
- Ilveksen puolustajien maalitahti on edelleen koko 2000-luvun suurimmalla tasolla seurahistoriassa. Prosentuaalisesti pakit eivät kuitenkaan ole tehneet yhtä paljon maaleja koko joukkueen maaleista kuin kaudella 2003-2004
- Ilveksen hyökkääjien maalitahti on pienintä sitten kauden 16-17 eli noilla Karrin loppukausillakin hyökkääjät tekivät enemmän maaleja kuin tällä hetkellä. Varsinkin kauden 17-18 puolustussuoritus kokonaisuudessaan lienee yksi kaikkien aikojen paskimpia Ilves-suorituksia (pakkien pisteet, päästetyt maalit, av-teho, maalivahtipeli, viisikkokokonaisuus omiin päin). Toisaalta sitten kokonaismaalimäärä ei ole kovin paljoa vaikkapa viime kautta perässä ja kaiken kaikkiaan tämä tahti olisi Ilveksen 3. paras suoritus 2000-luvulla. Verrattuna Myrrän viimeiseen täyteen kauteen omiin menee maaleja huomattavasti vähemmän ja maaliero on siten parempi. Erikoistilanteiden kokonaisuus aivan eri tasolla
PM=pakkien maalit HM=hyökkääjien maalit KM=kaikki maalit sitten pelipaikkojen prosentuaalinen osuus kaikista maaleista. OM=omiin menneet maalit ME=maaliero
(Jos ihmettelette, miksi hyökkääjien ja pakkien yhteenlasketuista prosenteista ei joka kausi tule 100%, niin erotus johtuu voittolaukauskisan maaleista, joista ei voittomaalin tekijälle maalimerkintää tilastoida)
Ilveksen puolustajien yhteenlaskettu ottelumäärä on 167 kappaletta. Näihin otteluihin pakeille on merkitty pisteet 23+35=58 / 0,35 P/O. SM-liigan aikakaudella tuo olisi 6. sijalla Ilveksen historiassa. Tämän kauden tahti on 2000-luvun kovimmalla tasolla. Kaudella 21-22 se oli 0,325 (43+92=135)
97-98: 0,421 (323 50+86=136)
88-89: 0,416 (269 36+76=112)
84-85: 0,371 (224 43+40=83)
89-90: 0,367 (283 28+76=104)
87-88: 0,354 (302 38+69=107)
24-25: 0,347 (167 23+35=58)
Jos taas lasketaan pakkien pistekeskiarvo jaettuna tämän hetken ottelumäärään, menee tuo 2,42 jopa muutaman 80-luvun kauden edelle. Toki kasarilla kakkossyöttöjä ei tullut ihan samaan malliin kuin nykyään. Kauden 21-22 tahti oli 2,25.
97-98: 2,83 (48 ottelua)
88-89: 2,55 (44 ottelua)
87-88: 2,43 (44 ottelua)
24-25: 2,42 (24 ottelua)
89-90: 2,36 (44 ottelua)
84-85: 2,31 (36 ottelua)
Ilveksen pakit ovat tehneet tasakentällisin 0,71 maalia / ottelu. Tämä olisi seurahistorian 2. korkein noteeraus sitten mestaruuskauden 84-85 ja 0,06 edellä tuota monta kertaa mainittua kautta 21-22. Iso ero tuohon 21-22 kauteen on kuitenkin se, että pakit ovat jo ennen puoltaväliä tehneet yhteensä 6 ylivoimamaalia. Kaudella 21-22 pakit tekivät koko kaudella ainoastaan 4 ylivoimamaalia 60 otteluun. Tuolla kaudella sekä Johansson että Lancaster molemmat tekivät 2 ylivoimamaalia mieheen. Seuraavalla kaudella Lancaster teki noita 7 ja Johansson on nyt tällä kaudella tehnyt 4.