SearchAndDestroy
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 177
Vs: Alle 20-v MM-kisat, USA
Ennen Slovakia-ottelua itse päävalmentaja avasi jälleen Suomen peliä. Eli ideana on todellakin nyt jo Kanada- ja Tanska-otteluissa nähdyt nopeat pelinkäännöt. Suomen peli on kyllä koko turnauksen ajan näyttänyt tuolta päävalmentajan mantralta.
Miten on mahdollista, että Suomi on jo toisena vuonna peräkkäin livennyt siitä Jukka Jalosen kahden mm-mestaruuden toimivasta sapluunasta. Niin Rautakorpi kuin myös tämä tämän hetken päävalmentaja ja heidän valmennustiiminsä ovat tehneet saman valmentajien ammattivirheen, eli takertuneet pienen kaukalon myyttiin. Tarkoitan siis hokemaa siitä, että peliä pitäisi kääntää nopeasti ja samalla unohdetaan kiekkokontrolli, kontrollilähdöt ja pelin rakentaminen kiekottelemalla.
Ottelussa Slovakiaa vastaan Suomi jatkoi siitä mihin se jätti Tanska-ottelun. Siis juuri sitä ylinopeaa, riskialtista ja epäorganisoitunutta pelin kääntämistä. Tästä leijonapoikasten peli puuroutuu jo usein keskialueella ja viimeistään sitten suunnilleen vastustajan siniviivalla tai lopulta hyökkäyspäässä. Ja Slovakia pelasi tätä pelitapaa vasten juuri oikein kontraten, eli odottelemalla vastahyökkäyksiä Suomen epäorganisoituja viisikkoja vastaan.
Suomen onni on ollut mm. taisteleva ja hyvin tilanteet haistava nelosvitja. Tässä esim. Ilveksen Joona Koppanen on osoittanut miltei tehokkaan power-forwardin otteita, kun rajulla luistelullaan ja hyvällä karvauspelillä on pistänyt vastustajien pakkeja ongelmiin. Oireellisesti taas ykkösnyrkki on hieman turhautuneesti pakottaneet peliänsä heikon viisiikkotiiviyden ja kehnon sekä sekalaisen hyökkäyksiin lähtöjen takia.
Nuorten maajoukkueessa on todella paljon piilevää taito- ja tulospotentiaalia, mutta leijonien pelitapa syö siitä merkittävän osan.
Ennen Slovakia-ottelua itse päävalmentaja avasi jälleen Suomen peliä. Eli ideana on todellakin nyt jo Kanada- ja Tanska-otteluissa nähdyt nopeat pelinkäännöt. Suomen peli on kyllä koko turnauksen ajan näyttänyt tuolta päävalmentajan mantralta.
Miten on mahdollista, että Suomi on jo toisena vuonna peräkkäin livennyt siitä Jukka Jalosen kahden mm-mestaruuden toimivasta sapluunasta. Niin Rautakorpi kuin myös tämä tämän hetken päävalmentaja ja heidän valmennustiiminsä ovat tehneet saman valmentajien ammattivirheen, eli takertuneet pienen kaukalon myyttiin. Tarkoitan siis hokemaa siitä, että peliä pitäisi kääntää nopeasti ja samalla unohdetaan kiekkokontrolli, kontrollilähdöt ja pelin rakentaminen kiekottelemalla.
Ottelussa Slovakiaa vastaan Suomi jatkoi siitä mihin se jätti Tanska-ottelun. Siis juuri sitä ylinopeaa, riskialtista ja epäorganisoitunutta pelin kääntämistä. Tästä leijonapoikasten peli puuroutuu jo usein keskialueella ja viimeistään sitten suunnilleen vastustajan siniviivalla tai lopulta hyökkäyspäässä. Ja Slovakia pelasi tätä pelitapaa vasten juuri oikein kontraten, eli odottelemalla vastahyökkäyksiä Suomen epäorganisoituja viisikkoja vastaan.
Suomen onni on ollut mm. taisteleva ja hyvin tilanteet haistava nelosvitja. Tässä esim. Ilveksen Joona Koppanen on osoittanut miltei tehokkaan power-forwardin otteita, kun rajulla luistelullaan ja hyvällä karvauspelillä on pistänyt vastustajien pakkeja ongelmiin. Oireellisesti taas ykkösnyrkki on hieman turhautuneesti pakottaneet peliänsä heikon viisiikkotiiviyden ja kehnon sekä sekalaisen hyökkäyksiin lähtöjen takia.
Nuorten maajoukkueessa on todella paljon piilevää taito- ja tulospotentiaalia, mutta leijonien pelitapa syö siitä merkittävän osan.
