Ennen joulua piti vielä Saarelasta kirjoittaa pari sanaa, mutta fiilisten huvettua yleisökiellon takia, jäi sekin sitten tekmättä.
Kirjoitin jo ottelutopikkeihin jonkilaiset raapustukset muutamasta tämän viikon maalista, joissa Antti oli isossa roolissa. Vahvaa tekemistä ollut jo pitemmän aikaa hyökkäysalueella (eikä pelkästään siellä), vaikka kaikki ei tehopisteissä aina näykään. Näiden pelien tyylisiä esimerkkejä hyvästä hyökkäyspään postitiivisesta "näkymättömästä työstä" on myös useampia muita tältä kaudelta ja olen niitä aikaisemmin esiin nostanutkin.
Piste-ennätys meni rikki ja Saarela nousi takaisin jaetulle kakkospaikalle joukkueen sisäisessä maalipörssissä. Aikaisempi ennätys oli viime kauden 14 pinnaa 47 otteluun. Kausihan alkoi tuolloin mitä mainioimmalla tavalla, kun änäritähtien varjossa Saarela teki 17 ensimmäiseen peliin komeat 4+6 ja +5. Loppukauden 30 otteluun tulikin enää vain 3+1 ja pakkasella oltiin viiden osuman verran. Mainitut 3+1 syntyivät neljässä perättäisessä ottelussa, pisteetön jakso oli pahimmallaan 20 ottelua. Muuan Eemeli Suomella oli myös toisella Ilves-kaudellaan vastaavanlainen pitkä kuiva jakso (16 ottelua) ennen kuin kolmannella kaudellaan pystyi ottaamaan enemmän tuloksellista vastuuta. Eemeli oli vielä pari vuotta Saarelaa vanhempi tuossa kohtaa. Pudotuspeleissä Saarela toki oli sitten taas vähiten huonoimmasta päästä.
Tälle kaudelle vastuu on kasvanut kokonaisuudessaan entisestään. Vastuu tasakentällisin on ollut 2 minuuttia isompaa peliä kohden kuin viime kaudella. Myös pelikohtainen av-aika on 20 sekkaa isompi ottelua kohden. Jossain kohtaa joulukuun alkua se oli vieläkin isompaa, mutta nyt tuo on nytkähtänyt hieman alaspäin viime aikoina Hämeenlinnan ottelun jälkeen. Valmennus on suosinut alivoimien aloitustilanteissa viime aikoina Kontiolaa ja Mäntykiveä, jonka aloitustaito on kehittynyt varsin paljon kauden mittaan, kun taas Saarela taantui tuossa entisestään täksi kaudeksi. Viime peleissä Saarela on tullut usein kolmannessa hyökkääjäparissa noihin alivoimiin, jos on ollut tullakseen. Joka tapauksessa koko kauden otannalla Saarelan av-pelaaminen on ollut mielestäni ihan hyvää, mutta aloitustaito verottaa varmaan luottoa tuolta osin. Ylivoima-aikaa on tullut isommin ainoastaan kahdessa pelissä kierroksilla 19-20 yhteensä noin 5:40 noissa peleissä ja muu aika on kertynyt enemmän jämistä.
Hyökkääjistä Saarela on pelannut ottelukohtaisesti aika lailla saman verran Joona Ikosen ja Panu Miehon kanssa alivoimaa ja tämä kolmikko on ollut 6-7 av-maalin aikaan kentällä. Saarela ja Mieho 7, Joona Ikonen 6. Saarela ja Mieho ovat tehneet yhden alivoimamaalin mieheen ja Ikonen on syöttänyt kaksi av-osumaa. Mielenkiintoisena yksityiskohtana erona noissa on se, että Saarelan av-maalit ovat tulleet vain 4 ottelussa. KalPaa vastaan (kierros 5) meni 3, Sportia vastaan Vaasassa 2 (kierros 8), Mikkelissä Jukureita vastaan 1 (kierros 21) ja 1 myös tuossa HPK-pelissä (kierros 28). Miehon ja Ikosen maalit ovat jakaantuneet sitten noihin 6-7 eri peliin. Erona on myös se, että Mieho-Ikonen on hyvin tasaisesti tullut toisena parina jäälle noihin tilanteisiin, Miehohan ei hirveästi aloitusympyrässä ole ollut. Saarelan rooli on vaihdellut enemmän siis tilanteiden aloittajasta kolmospariin.
| | P/O | "Tk" | | yv | | Aika | YV | AV | TK |
18-19 | 24 2+8=10 +3 | 0,42 | 2+7=9 | 0,38 | 0+1=1 | 0,04 | 12:07 | 1:01 | 0:01 | 11:05 |
19-20 | 40 4+8=12 +7 | 0,30 | 4+8=12 | 0,30 | 0+0 | 0 | 11:32 | 0:03 | 0:03 | 11:26 |
20-21 | 47 7+7=14 0 | 0,30 | 6+7=13 | 0,28 | 1+0=1 | 0,02 | 13:25 | 0:27 | 1:27 | 11:31 |
21-22 | 29 9+6=15 +5 | 0,52 | 8+6=14 | 0,48 | 0+0 | 0 | 15:40 | 0:16 | 1:48 | 13:36 |
Vaikka Saarelan vastuu tasakentällisin onkin kasvanut melko paljon, ei se ole näkynyt vastaanotetuissa maalien määrässä. Saarela on ollut jäällä 12 takaiskumaalin aikaan tällä kaudella verrattuna viime kauden lukemaan 26. Viime kaudella omissa kolisi siis noin 20 minuutin välein, kun taas tällä kaudella lukema on tällä hetkellä lähes 33 minuuttia. Tasapaino on varsin hyvällä tasolla moneen muuhun isoja minuutteja pelaavaan Ilvekseen. Kokonaisuudessaan joukkue on päästänyt maalejakin kuitenkin suhteellisen paljon, niin tuo on hyvä saldo hyökkääjälle, joka on siinä ohessa tehnyt 8 osumaa tasakentällisin.
Laukaisumäärä on lisääntynyt. Kasvanut peliaika on tietenkin osasyy, mutta ennen kaikkea siirto laidalle ja yleinen kypsyminen on nähdäkseni vapauttanut Saarelaa entisestään. Ilman ylivoimakuteja Saarela on laukonut joukkueesta toiseksi eniten Jarkko MacInniksen jälkeen. Saarela on laukonut yhteensä 94 kertaa, joista 1 on ylivoimalla. Suomella laukauksia on 94, joista 32 ylivoimalla, Baptistella ja Joona Ikosella noin 70 ilman ylivoimaa. Laukaisukarttojen tulkitseminen on varsin subjektiivista puuhaa eikä siihen varmasti ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa, mutta omalla mittarillani Saarela johtaa omaa listaani 32 laukaisuyrityksellä ykkössektorista (23 viime kaudella), ja toisena olevat Baptiste ja Joona Ikonen ovat lukemassa 30. Antin sukutausta on alkanut näkymään paremmin tuossa suoraviivaistumisessa.
K=kaikki lauaukset, MK=maalia kohti, KL/O= kaikki laukaukset per ottelu.
| MK/K | MK% | KL/O |
18-19 | 27/45 | 60% | 1,88 |
19-20 | 33/59 | 56% | 1,48 |
20-21 | 46/63 | 73% | 1,34 |
21-22 | 61/94 | 65% | 3,24 |
Viestin alussa mainitut maalit kuvastivat Antin kehittymistä tälle kaudelle hyvin. Siellä on ajoittain merkkejä vahvasta dominannsista, välillä pieni virhe meinaa vesittää tilanteen, mutta parantuneella päättäväisyydellä ja itseluottamuksella tilanteet saadaan useammin klaarattua kuin vesitettyä. Yleinenkin vastuullisuus kentän eri osa-alueista on mennyt eteenpäin. Kokonaisuudessaan parannusta on tähän mennessä puolen kauden otannalla tapahtunut selvästi.