Jälleen kerran kävi harvinaisen hyvin selväksi, että jos halutaan pelata aktiivista alivoimaa, vaatii se myös aktiivisia pelaajia sitä toteuttamaan. Toki myös tämä viime aikojen hieman väljempi ottelutahtikin auttanee asiaan. Ensi viikon puolella varsinkin perjantaina Porissa levänneitä hitsareita vastaan meininki alivoimassa lienee ulkohuussin raikasta, mutta se on sen ajan murhe.
Vain 1 av-tilanne pelattiin Tapparaa vastaan, mutta siinä oli aika samanlainen kaari kuin pari viiikoa sitten edellisessä kohtaamisessa. A=aloitus SV=sisäänvienti. Sekuntimäärä kuvaa tilanteen kestoa purkuun saakka joko aloituksesta tai sisäänviennistä:
A1: 0:03, Borgille aloitusvoitto, Simmeltä välitön purku
SV1: 0:05, Jasek-Johansson heti kiinni kiekolliseen, Parikka väliin ja onnistuu purussa
SV2: 0:08, Pelli heti kiinni kiekolliseen, eka purku päin alueelletuojaa, mutta Kucerikilta hyvä tuki lähelle ja tilanne nopeasti puruksi
SV3: 0:11, tässä Kucerikilta hyvä vastaantulo kiekolliseen välittömästi kera vahvan iskun, josta saatiin 3v3 tilanne aikaiseksi, siitä purku keskialueelle, josta Mäntykivelle huipputontti
SV4: 0:36
Ainoastaan siis vikassa sisäänviennissä tuli vähän pidempi tilanne, mutta siinäkin saatiin ekan rauhoituksen jälkeen katko; purkuyritys rystyllä ahtaasta paikasta/paineesta jäi viivaan, mutta siihenkin saatiin välitön jatkopaine, jonka alta Tapparalta päätykiekko, johon taas kova jatkopaine, jolla ei tällä kertaa klaarattu tilannetta, ja siivu päättyi lopulta Tapparan laukaukseen, joka onneksi tuli siniviivan tuntumasta hitaasta liikkeestä. Dominokin haki kiekon hyvin maskin takaa. Vahinko saatiin suht hyvin minimoitua, eikä isompaa uhkaa siten päässyt syntymään. Tavallaan oikeilla jäljillä oltiin kuitenkin kaiken aikaa.
Laukaukset sarjan tehokkainta ylivoimaa vastaan meni 1-1 ja Ipan paikka oli sentään laatutontti. Harmi, että Mäntykivi ei noissa tilanteissa tehoile sitten yhtään. Maalintekijän vainua on historiallisesti (ennen tätä kautta) löytynyt ihan kivasti, mutta kuljetuksen päätteeksi mies ei saisi varmaan edes tyhjään maaliin kiekkoa laitettua. Rankkariyrityksetkin on muistaakseni 0/6. Reeniä!
AV-spesialistien Nättinen&Latvala yhteenlaskettu av-aika Tapparaa vastaan oli 0 sekuntia. Nättisen kuormaa tuolla on selvästi vähennetty muutenkin. Poissaololta paluun jälkeen Näden prosentuaalinen av-aika on ollut 0-20:n välillä kuudessa pelissä kymmenestä. Viime aikojen otteluista Espoota ja SaiPaa vastaan prosentuaalinen osuus kasvoi vähän isommaksi, mutta nähdäkseni se kasvoi sitä siksi, että mies ei oikein ehtinyt irtokiekkotilanteisiin näitä putsailemaan, vaikka esim juuri tuossa Espoo-pelissä vastustaja holtittomalla räiskimisellään näitä irtokiekkomahdollisuuksia tarjoili useitakin. Ne irtokiekot tippuivat pitkälti hyökkääjien (Näde&Kappe) alueille, mutta kumpikaan ei mitenkään niihin kerennyt. Loppua kohti ei enää lähtenyt edes niiden perään. Seurauksena siivun pituus kasvaa ja myös vastaanotetun maalinkin riski nousee. Näistä lisää alempana.
Palatakseni tähän aktiivisuuteen; silloin kun kentällä on aktiiviset ja/tai muutoin hyvin jaksavat pelaajat, on näissä pärjätty ihan mukavasti. Viime aikojen päästettyjä av-maaleja:
Espoo 4-3: 3v4 maali. Onkohan Ilves tappanut näitä kertaakaan viimeiseen kolmeen kauteen?
Espoo 3-2: Sisäänviennistä kesto maaliin 1:06. Jäällä Nättinen, Björkqvist, Kucerik (useita hyviä blokkeja tähän), Latvala
HPK 2-1: 19 sekuntia aloitustappiosta maaliin. Tässä oli vaarallinen henkilökuntavalinta, kun jäällä oli samaan aikaan sekä Lööke että Johansson. Heidän sijoittumisen ja paineistamisen seurauksena HPK pääsi aika helposti pelaamaan huipputontin hyvälle kätisyydelle slottiin. Lööke on hyvä kahden suunnan pelaaja, mutta sille on syynsä, miksi ei normaalisti pelaa alivoimia - edes stunttiroolissa. Tässä pelissä toki oli ketjullinen koheltavia junnujakin mukana.
HPK 2-2: Tilanteen kesto 1:03 sisäänviennistä maaliin. Tässä näkyi selvästi viikon väsymys porukassa Borg-Engberg-Utunen-Latvala. Erityisesti hyökkääjämmehän olivat raataneet aivan helvetisti jo Tapparaa sekä Bremerhavenia vastaan.
SaiPaa vastaan oli taas erikoinen henkilökuntavalinta, kun siellä oli ekassa maalissa Hermonen töhöilemässä (on muuten hieno av-kaksikko Tikka&Hermonen Kärpillä, siellä on tämä kaksikko useamman ottanut jo omiin). Toisessa maalissa tuli 1:15 kestänyt tilanne, jossa Nättisellä oli samanlaista tekemistä kuin tuossa ylempänä kuvaillussa Espoo-pelin maalissa. Erityisesti näissä tilanteissa Nättisen hitaus/väsymys on osunut pahasti silmään. 5v5 pelissä se ei omaan silmään ole ollut ihan niin negatiivista, mitä se pahimmillaan on jossain kohtaa ollut tai mitä tällä foorumilla on maalailtu. Pelin kolmas maali taisi muistaakseni olla lähinnä kosmetiikkaa tai sellainen shithappens juttu.
Summasummarum; Hyökkääjien osalta on vähän harmi, että tuolta nelosketjusta ei tälle osastolle ole välttämättä luvassa kovinkaan paljon apua taakan jakamiseen, tai muussa tapauksessa riski omaan maaliin kasvaa. Borg-Engberg-Török-Henman-Mäntykivi-Jasek omaavat kyllä kaikki kykyjä toteuttaa tällaista aktiivisempaa pelaamista, missä pelit saataisiin mahdollisimman nopeasti poikki sisäänviennistä. Näistä erityisesti neljä viimeksi mainittua on ollut aika isossa roolissa siinä, että Ilves on tuottanut jo 23 laukausta alivoimalla tällä kaudella. Viime kaudella niitä tuli täyteen runkosarjaan 38 kappaletta.
Määrällisesti laukauksia on otettu vastaan hitaimpaan tahtiin alkaen kaudesta 17-18, josta alkaen olen tätä tilastoa ylläpitänyt. Rakenteellisesti tämä siis mielestäni toimii ihan hyvin, vaikka prosentteja pällistelemällä näin on vaikeaa uskoa. Pelaajavalinnat tilanteisiin ja otteluohjelman vaikutus myös potentiaalisia uhkatekijöitä. Tietenkin myös omat jäähymäärät vaikuttaa. Nyt ne on ollut siedettävällä - jopa erinomaisella tasolla.
Viime viikolla tilastoketjuun kirjoittelin tästä, joten otetaan tähän päivitystä: Viime aikojen hankitut ylivoimat
Tap:
- Ei ylivoimia
Pelicans:
- Ainoa ylivoima tuli tilanteessa, kun Borg ja Otso Pölhökari katselivat 2v2 laitavääntöä lähietäisyydeltä, Pölhökarilta poikkari Borgin alaselkään ja ukko boxiin, vaikka kiekko ei ollut lähelläkään ulostulemista ruuhkasta
K-Espoo;
- Engberg oli menossa ribariinsa kohti maaliviivaa, voittava huitomisjäähy pakilta, esti sillä lähes varman maaliin
- Löökeen taklaus päähän aloitustilanteen jälkeen
- Kiekko katsomoon
HPK:
- Epäonnistunut haasto
- Törökin hankkima kiinnipitojäähy
Tap:
- Björkqvistin maalille ajosta tullut ylivoima
KalPa:
- Peräti 5 yv-mahdollisuutta, joista tosin yksi oli kiekko katsomoon ja yksi oli harvinainen tuomarilahja, kun Ilveksen pakki tönäisi vastustajan Dominon päälle (saatan muistaa väärinkin, mutta Dominolle tuosta jäähypörssiin plusmerkintä joka tapauksessa meni)
Sai:
- Väärä vaihto
- Yksi vihellyksen jälkeen tullut jäähy, kun Törökiä kohdeltiin kaltoin oman maalin lähellä. Tämäkään ei siis mikään varsinainen haastojäähy
K-ES:
- 4 ylivoimaa fyysisistä rikkeistä
Juk:
- Kaksi fyysistä rikettä
- Kiekko katsomoon
Tap:
- Kaksi fyysistä rikettä
- Epäonnistunut paitsiohaasto ajassa 59 jotain tyhjän maalin yhteydessä
Eli edelleenkään ei paljon haastoista ylivoimia heru Ilvekselle. Tällä viikolla ei käytännössä lainkaan, kun vastustajan suoranainen idiotismi oli tuossa niin isossa roolissa. Hyvänä puolena sitten tuo, että av-kerrat on myös jäänyt minimiin ja viiteen viime peliin av-kertoja tullut vain 11, ja noistakin melkein puolet (5) HPK:ta vastaan.
Aloituspelaaminen on ollut paranemaan päin, mutta varsinkin tasuritilanteissa on osunut jonkin verran heikkoa tukipelaamista silmään laitureilta/ulkopuolella olevalta pakilta. Tapparaa vastaan 1-0 ja 3-0 maalit lähtivät juuri tällaisesta pelaamisesta "käyntiin". Aloitusten voittaminen on muidenkin kuin vain keskushyökkääjien hommaa.