Aivan aluksi laittaisin maalin eteen pelaajan joka siinä uskaltaa pysyä, on valmis ottamaan mustelmia ja kykenee taistelemaan ripareista. Ilveksen kikkapoikien peli tapetaan melko helposti kun vastustaja vaan antaa sitä ilkeää ja tylyä lääkettä.
No odotellaan Klingbergin kuntoutumista.
Tässä parikin pointtia, johon otan mielelläni kantaa.
"Maalin eteen pelaaja, joka siinä uskaltaa pysyä" ei ole nykyajan liikkuvissa ylivoimissa mikään juttu vaan maski tehdään aina liikkuvana ja on tärkeää, että se maskimies myös tarjoaa maalin kulmalle syöttöpaikkoja. Maskiin siis mennään ainoastaan silloin kun kiekko on viivassa ja heti kun nostetaan B-pisteen kaarelle, maskimiehen pitää pystyä tarjoamaan syöttöpaikkaa maalin kulmalle. Löökehän on itseasiassa tässä maskipelaamisessa pelannut erinomaisesti, eli useassa maalissa nimenomaan peittänyt sen Johanssonin syötön tai tehnyt hyvän maskin Johanssonin piiskan eteen.
Yksi asia mikä pitää myöskin muistaa tuossa Lööke vs. Klingberg -vertailussa liittyy paikanvaihtoihin. Eli vaikka Klingberg on vielä Löökeä parempi toimimaan maalinedustalla sekä maalin kulmilla, Lööke on parempi siipimiehen roolissa niin pelinrakentajana kun laukojanakin. Eli tämä tarkoittaa sitä, että jos syystä tai toisesta (esim. Jasekin aloitusvoiton jälkeen) Lööke ottaa toisen siipimiehen paikan, Ilveksellä ei ole tolkutonta kiirettä vaihtaa paikkoja jos se ei tule luonnollisesti.
Ripareista taisteleminen taas ei lähtökohtaisesti kuulu myöskään sille maskimiehelle vaan Ilveksen ykkösylivoimassa Mäntykivelle, joka tulee maalille toisesta aallosta sekä painottoman puolen siipimiehelle, jonka tehtävänä on lyödä takapatjasta tulleet riparit maaliin. Kiekot kun ei viivalaukauksista tai siipimiesten laukauksista lähtökohtaisesti jää siihen aivan maalin eteen kovin usein vaan pomppaavat aina sen metrin tai pari ulos maalinedustalta. Tässä asiassa mielestäni Kalto ansaitsee paljon kritiikkiä, koska Henmanin palattua palattiin samalla vanhaan tuttuun systeemiin, jossa kiekkoa liikutellaan enemmän takakolmion kautta ja Mäntykivelle pelataan hyvin vähän kiekkoa keskustaan esim. päätypelien kautta. En tosin tiedä johtuuko tämä sitten enemmän Henmanista, että hän ei pysty liikkeellään tekemään tilaa Mäntykivelle tuohon keskelle tai ole niin juonikas noissa päätypeleissä. On sinänsä kuitenkin mielenkiintoista, että tuossa ylivoimassa ei ole ainuttakaan varsinaista pyörittäjää vaan kaikki ovat enemmän tai vähemmän laukojan roolissa. Tämä nyt on sinänsä myös hyvä asia kun ketään pelaajaa ei voi järjestäen pelata pois ilman, että avaa tilaa jollekin muulle laukojalle, mutta toisaalta se sitten ajoittain näkyy pienenä passiivisuutena ja kiekkojen pyörittelynä ilman sen suurempaa kuviota.
Toinen asia mistä jaksa kritisoida on tuo alueelle vienti. Se menee mielestäni edelleen vähän liian sumppuun kun kiekko pyritään aina pelaamaan painolliselle laidalle syvään ja ylimiehittämään pääty, jotta kiekko saadaan takaisin viivaan ja rauhoitettua. Tässä haluaisin edelleen nähdä vähän variaatiota, eli esim. puolenvaihto siniviivan ylittämisen jälkeen. Tietenkin tässä on riskit myös olemassa kun kiekkoa joudutaan pelaamaan paineen alla poikittain, mutta ainakin olisi jonkinlainen variaatio olemassa jos kiekkoa joudutaan useaan kertaan hakemaan omista takaisin.