ILVEKSEN ja haastajien A(u20)-,B(u18)-,C(u16)- juniorit

[13022017]

B junnut tarvi näemmä vahvistukset A ringistä että eivät vaan häviä KooVeelle tänään.
Ketjullinen jätkiä A junnuista mukana..Otaa se koville kun vastaan tulee KooVee missä 01 ikäluokasta pois potkittuja/lähteneitä ex ilveksiä.

Kooveen mukana myös 3 An ringissä olevaa peluria joista yksi myös Mestis porukan listoilla.

 

[Kunto]

Keskiviikon matsi oli varmaankin tapahtuma, jota Kooveen B:n pelaajat odottivat vesi kielellä. Ja taisi heidän vanhemmat odottaa sitä vieläkin enemmän. Varmastikin ja aiheestakin paljon oli hampaan kolossa. Ensimmäinen kohtaaminen neljästä ei tuonut sitä himoittua revanssia, koska Ilveskin tuli matsiin tosissaan kera kahden vahvistuksen.

Mutta siirretään katse pois tuosta katkeruudesta ja jännitteestä, mitä matsia kohtaan oli latautunut. Kysymys kuuluu mitä Pasi Saarisen ja Ilveksen B:n olisi pitänyt teidän mielestänne tehdä toisin?

Kun aikoinani lopetin Ilves ry:ssä valmentamisen, niin voimasuhteet olivat niin ylivoimaisesti Ilveksen eduksi, että naiivisti kuvittelin Tapparan jääneen ikuisiksi ajoiksi Ilveksen jalkoihin. Nykytilanne ja menneet vuodet ovat osoittaneet kuinka väärin kuvittelin. Näin myös sen, että Ilveksen jalkapallotoiminta oli alhossa. Aaltoliikemäisesti Ilves ry:n jalkapallotoiminta loistaa nyt ja jääkiekkopuolella suunta on ollut toinen. Toiminnassa pitkään mukana olleena huomasin myös kuinka toiminnan taso on henkilöitynyttä. Hyvä innostunut valmentaja, tunnolliset huoltajat (vanhempien joukosta) ja jämpti JoJo loi monelle vanhemmalle mielikuvan, että seuran toiminta on erinomaista. Ja tietenkin sama toimii päinvastoin.

00-, 01- ja 02-syntyneiden poikien kanssa tehtiin virheitä. Se on menneisyyttä ja sitä ei saada enää takaisin. Tehdyt virheet näiden ikäluokkien kanssa eivät kuitenkin tarkoita sitä, että esim erittäin fiksut Wendellin veljekset, valmentajina, tekisivät tällä hetkellä samoja virheitä alemmissa ikäluokissa. Vai onko teillä toisen suuntaista tietoa?

Kun keskitytään vielä B-junnuihin, niin Mestiksen karsinta on voitettava ja jatkosarjassa onnistuttava tämän hetken sarjatilanteita katsomalla jättämään kuusikosta RoKi, Jokipojat, Blues Ak, K-Kissat, SaiPa ja Sport neljä joukkuetta taakseen. Kun kerran kyseessä on kilpailutoiminta, niin sallittakoon Ilvekseltäkin se sama kuin kaikilta muiltakin eli peliin saa tulla parhaalla mahdollisella kokoonpanolla.

 

[Jäähöylä]

Sivusta seuranneenna osallistutaan sen verran, että tärkein asia on ikäluokalle innostavat valmentajat ja joukkueenjohto+ huoltajat. Tämä asia on käynyt ilmi keskuisteluissa eri tahojen kassa yli lajirajojen. Tästä on paljon tullut puhuttua naapurin toiminnassa mukana olleiden kanssa.

Olin viemässä tässä taannoin veljenpoikaa harjoituksiin. Pelaa tuolla hyvin nuorissa. Katselin ihastuksesta suu auki kuinka hienosti homma rullasi kentällä. Mietin siinä miksei aikanaan tullut tehtyä noin ja näin ja tuonkin olisi voinut tehdä toisin, kun itse olin kentällä. Sitä raikkautta oli hieno katsoa. Liikaa katsotaan ehkä sen yhden ikäluokan läpi. Ilves Ry on muutakin kuin b juniorit tai vaikka 2007 syntyneet, tai jotain siltä väliltä. 2001 syntyneissä tehtiin varmasti virheitä mutta sitä turha enää itkeä. Tärkeää on se ettei samoja virheitä tehdä tulevaisuudessa.

Hyvänä puolena näen sen että on kolme ikäluokka vastaavaa. Järvisellä on nuorimmat 4-10 vuotiaat. Sitten on Toivo jolla on 11-15 vuotiaat ja sitten Myrrä vastaa C-junioreista ylöspäin. Näin ainakin Järvinen ja Toivo pystyvät/ehtivät olla jäällä paljon joukkueiden kanssa. Itse uskon että kyllä ne junnutkin taas nousevat. on ennekin käyty alhaalla ja sieltä taas noustu ylös.

Ja jotain negaakin, niin noin nettisivut on ihan aanuksesta. Ihan oikeasti tähän saisi varmaa konsultaatiota Kankaanpäältä ja kumppaneilta.

 

[pati]

00-, 01- ja 02-syntyneiden poikien kanssa tehtiin virheitä. Se on menneisyyttä ja sitä ei saada enää takaisin. Tehdyt virheet näiden ikäluokkien kanssa eivät kuitenkin tarkoita sitä, että esim erittäin fiksut Wendellin veljekset, valmentajina, tekisivät tällä hetkellä samoja virheitä alemmissa ikäluokissa. Vai onko teillä toisen suuntaista tietoa?

Samoja virheitä toistetaan edelleen nuoremmissa ikäluokissa. Ongelmia on mm 04 ja 05 ikäluokassa, rosteri on heikko ja osa ympäristökuntien lahjakkaista junioreista on jo valinnut toisin. Ilveksen junioritoiminta laahaa valittetavan jäljessä ja suurin ongelma on edelleen "piiripienipyörii" kerho ja isävalkut, joilla on aivan liian suuri valta päättää joukkuieden asioista.

 

[Brooks]

Kiekkoväki taitaa kokea joka puolella jonkinmoiseksi ongelmaksi junnujen vanhempien sekaantumisen joukkueiden asioihin. Tapparassa Janne Ojanen löi hanskat tiskiin lähinnä juuri tämän ilmiön vuoksi. Monet vanhemmat taas kokevat asioista päättämisen oikeudekseen, koska kustantavat lapsiensa kalliin harrastuksen.

Tähänkin saattaisi ainakin jonkin verran tulla helpotusta, jos tekijöitä rekrytoitaisiin Ilves-perheen ulkopuolelta. Esimerkiksi Espoosta tulevalla valmentajalla ei olisi rasitteenaan vanhoja kaveri- ja ystävyyssuhteita tai vakiintuneita toimintatapoja.

 

[Kunto]

Samoja virheitä toistetaan edelleen nuoremmissa ikäluokissa. Ongelmia on mm 04 ja 05 ikäluokassa, rosteri on heikko ja osa ympäristökuntien lahjakkaista junioreista on jo valinnut toisin. Ilveksen junioritoiminta laahaa valittetavan jäljessä ja suurin ongelma on edelleen "piiripienipyörii" kerho ja isävalkut, joilla on aivan liian suuri valta päättää joukkuieden asioista.

Erotetaan kaksi asiaa. Se, että massat ovat supistuneet johtuu juuri siitä, että IH:n edellisen johdon aikana Ilvestä persraiskattiin monta vuotta. On täysin selvää, että vanhemmat valitsivat muun kuin Ilveksen. Johto taisteli Verottajaa, Liigaa ja pahimmillaan intoutui syyttämään junioreita ja heidän vanhempiaan vakuutusmaksujen myöhästymisestä. Kentällä kontattiin ja Tappara menestyi. Eli ei ole mikään ihme, että ikäluokat ehtyivät.

Siinä missä massat pieneni, niin paljon lähti myös valmentajaosaamista. Ja kun mediassa on tasaisesti pyöritetty Oy:n ongelmista, niin tuskin on ry:n ovella juurikaan ollut jonoksi valmentajakandidaatteja. Varsinkaan ulkopuolelta.

Toiminnan kääntäminen ottaa aikansa. Oy on linjannut omavaraisuuden yhdeksi strategian kulmakiveksi. Ja tällä kertaa toimistolla on henkilöitä, jotka ovat tuota valmiita noudattamaan sovittua linjaa. Ilveksen liigajoukkue on hyvin omavarainen. Ilves on tarjonnut rooleja omille pelaajilleen ja tarjonnut reiluja näyttöpaikkoja (Lepaus, Antonen etc). Vertailuna Tapparalla on rivistössään erittäin lupaavia junnupakkeja, mutta Mäntylän loukkaantuminenkin piti paikata väliaikaisesti Järvisellä. Jossakin vaiheessa tämä imago saattaa taas jäädä junioreiden verkkokalvolle. Ilveksessä on mahdollisuus edetä edustukseen.

Juna on kääntynyt, mutta matka on pitkä.

 

[Brooks]

Huippuaikoihin verrattuna massat ovat supistuneet dramaattisesti myös Tapparalla. Suurin syy on epäilemättä lajin kalleus.

 

[LuikuriTattinen]

Huippuaikoihin verrattuna massat ovat supistuneet dramaattisesti myös Tapparalla. Suurin syy on epäilemättä lajin kalleus.

Ja tähän voitanee lisätä, että aika on enemmän kortilla nykyään.

 

[pati]

Huippuaikoihin verrattuna massat ovat supistuneet dramaattisesti myös Tapparalla. Suurin syy on epäilemättä lajin kalleus.

Kyllä ja kun kustannukset ovat nousseet, niin vanhempien vaatimustaso on noussut. Hinta on niin kova, ettei sillä enään istuta nelosketjun penkin päässä vaan vaihdetaan seuroihin, jossa saa peliaikaa ja jossa kohdellaan ihmistä ihmisenä eikä koirana.

 

[Kunto]

Kyllä ja kun kustannukset ovat nousseet, niin vanhempien vaatimustaso on noussut. Hinta on niin kova, ettei sillä enään istuta nelosketjun penkin päässä vaan vaihdetaan seuroihin, jossa saa peliaikaa ja jossa kohdellaan ihmistä ihmisenä eikä koirana.

Se, jos kohdellaan kuin koiraa ei ole missään nimessä hyväksyttävää. Jos näin todellakin on tapahtunut, tulee siitä välittömästi tehdä valitus eteenpäin.

Peliajasta. Lähes jokaisessa kilpailuun tähtävässä joukkueessa on nelosketju, jonka pelaajat saavat valitettavasti vähemmän peliaikaa. Ja tietenkin on niitä, jotka eivät saa näitä nelosketjulaistenkaan peliaikoja. Käsittääkseni Ruotsissa ei pelata mestaruudesta C-ikäisenä. Isommat linjaukset kuuluvat Jääkiekkoliitolle ja voi olla, että jonakin päivänä kilpailullisuus poistetaan esim C-junnuista. Toki löytyy paljon vanhempia, joiden mielestä tasaiset peluutukset ovat ihan hanurista, koska heidän oma silmäteränsä tähtää aina NHL:ään saakka.

Nykyään tilanne on siinä mielessä erinomainen, että Pirkanmaallakin on paljon enemmän vaihtoehtoja. Ei pelkästään naapuri KooVee, vaan myös ympäristökuntien joukkueet. Esimerkiksi Nokialla on toiminnan taso noussut kovaa vauhtia. Aikaisemmin vallitsi ajatus, että pikkuseuran pelaajan on tultava Ilvekseen tai Tapparaan jo kymmenen vanhan ikäisenä. HC Nokian C (voitti juuri hetki sitten Ässät) on oiva esimerkki siitä, että laadukkaassa toiminnassa pelaajat voivat hyvinkin pysyä pitempäänkin kotikaupungissaan. Käsittääkseni Tapparassa odotettiin vesi kielellä noiden poikien siirtymistä heidän toimintaansa jo täksi kaudeksi. Se taas olisi tiennyt, että Tapparan C:n nykyiset kolmosketjulaiset olisivat purreet tuppia tai siirtyneet toiseen joukkueeseen.

Pysymällä pidempään oman kylän joukkueen toiminnassa pystytään myös niitä kustannuksia laskemaan merkittävästi.

Muistetaan tämän ketjun aihe eli puhumme ikäluokista, joissa kilpaillaan mm Suomen mestrauudesta. Jos aiheena olisi koko junioritoiminta, niin luonnollisesti omassa kirjoituksessani puhuisin tasaisesta peluuttamisesta. Olen valmentanut aikakaudella, jolloin peli katkaistiin, jos vaihto oli kestänyt 90 sekuntia (vai oliko se juuri tuo aika). En tiedä mitä se sitten opetti pelaajalle, kun pillin vihellys kuului kesken läpiajon. Ei ainakaan maalintekotaitoa.

Valmennuksessa yksi ongelma on se, ettei siellä ole juurikaan henkilöitä, jotka ovat ihmissuhdetaitojen osaajia. Paljon on tietenkin entisiä pelaajia, jotka ovat eläneet jätkämäisen kiekkoilijan elämän. Toki ihmissuhdetaitoihin ei tarvita koulutusta aina. Se on pitkälti myös persoonakysymys tai ihmisen arvomaailmaan perustuvaa selkärangasta lähtevää taitoa. Olisikin erinomaista mikäli jokaisessa ikäluokassa löytyisi valmennuksesta lajitaitojen lisäksi ihmissuhdetaitoja ja tietenkin kykyä opettaa. Tiedostan toki, että Ilveksen valmennuksessa on puutteita näissä sosiaalisissa taidoissa.

Meillä jokaisella on mahdollisuus muuttaa Ilveksen junioritoimintaakin parempaan suuntaan. Hyvistä valmentajista on koko ajan pulaa. Itse innostuin valmennuksesta aikoinaan ilman lajitaustaa. Sain haluamaani koulutusta ja kaverikseni lajitietoisia henkilöitä. Meitä oli useita nuoria innokkaita, joilla ei ollut omaa poikaa toiminnassa (kuten Lauri Marjamäki, Jussi Salo, Sami Hirvonen, Marko Torenius etc).

Itselläni on vahva luotto, että Ilves tulee menemään oikeaan suuntaan, mikäli Risto Jalolla on työrauha. Hän tiedostaa Ilves ry:n merkityksen. Edeltävissä ajoissa on ollut johdossa henkilöitä, joille Ilves ry ei ole merkinnyt juuri pätkääkään.

 

[LuikuriTattinen]

Ainakin Pyry on ilmoittanut tavoitteekseen nousta Mestikseen. Täten varmasti tulee vaikuttamaan pelaajien haluun pysyä Nokialla pidempään, ainakin latebloomereihin voisi päteä?

 

[pati]

Se, jos kohdellaan kuin koiraa ei ole missään nimessä hyväksyttävää. Jos näin todellakin on tapahtunut, tulee siitä välittömästi tehdä valitus eteenpäin.

Valitus kenelle? Toimistolle, jossa muutenkin paskotaan housuun ongelmien kanssa...?

 

[Robert ja Nollakulma]

Niin kaksipiipuisia asioita. Isävalmentajuus on myös hyvä syntipukki, jos toisen pelaajan omaiset kokevat oman nassikan saavan liian vähän peliaikaa, ja hyvin usein ne syyt halutaan nähdä muualla kuin siinä omassa juniorissa.

Yleisesti tilanne olisi täydellinen jos toimintaan saisi mukaan päteviä ja täysin ulkoa tulevia valmentajia, mutta valitettavasti hommana tuo on juurikin sitä "koiran" työtä mihin on vaikea saada henkilöitä kenellä ei mitään tunnesidettä ole pelaajistoon.

Useasti nämä isät vaativat siltä omalta pojaltaan enemmän kuin muilta johtuen juurikin siitä, että se peliajan pitää edellä mainituista syistä olla vielä enemmän ansaittua kuin muiden kohdalla.

 

[Kunto]

Valitus kenelle? Toimistolle, jossa muutenkin paskotaan housuun ongelmien kanssa...?

No, minun on tietenkin vaikeahko tähän vastata, kun en ole vuosiin ollut toiminnassa mukana ja minulla ei ole tiedossa minkä epäkohdan tai epäkohtia olette kohdanneet.

Kirjoitit, että on kohdeltu kuin koiraa. Tällöin väkisinkin ajattelen, että kyse on suuremmasta asiasta kuin siitä, että pelaaja ei saa mielestään tai vanhempien mielestä riittävästi peliaikaa tai tarpeeksi hyvää valmennusta. Jos kyseessä on, että poikanne tai jonkun toisen poika on kokenut esimerkiksi joko fyysistä tai henkistä väkivaltaa, niin asia tulee välittömästi viedä eteenpäin. Ensimmäinen väylä on tietenkin lähteä liikkeelle joukkueenjohtajasta. Mikäli useammat pojat ja/tai vanhemmat ovat havainneet tällaista toimintaa, niin asiat tulevat nykyään nopeasti ilmi ja ne käsitellään. Jopa usein lehtien palstoilla

Mikäli koet, että toimistolla asioita ei käsitellä ollenkaan tai niihin suhtaudutaan vähätellen, niin silloin voi asian viedä myös suoraan jääurheilusta vastaavalle Sami Karjalaiselle. Myöskin Ilves ry:n hallituksen jäsenet (esim. Kari Pansio, Markku Lehtola, Risto Jalo, Juha Pajuoja, Jarmo Huhtala) vievät varmuudella asianne eteenpäin.

Mikäli taas puhutaan peluuttamiseen tai poikien kehittymiseen liittyvistä asioista, niin ensinnäkin näitä asioita puidaan varmaankin joka seurassa. Ainakin jossakin vaiheessa. Edelleen muistutan, että tässä viestiketjussa keskustelemme kilpailevista ikäluokista C, B, B2 ja A-nuoret. Näissä ikäluokissa pyritään joukkueena mahdollisimman hyvään tulokseen. Unohtamatta sitä yksilöiden eteenpäin vientiä. Jos valmentaja peluuttaa näissä ikäluokissa "normaalisti" (ykkösveskari, ykkösylivoimat etc), niin varmuudella pienemmän peliajan saavat pahoittavat mielensä. Mikäli valmentaja lähtee peluuttamaan tasaisesti järjestyksessä 1-2-3-4-1-2-3..., niin ns. ykköspoikien vanhemmat käyvät kuumana ja uhkaavat viedä poikansa muualle, kun heidän maajoukkueeseen tähtäävä poika ei saa pelata riittävästi. Teet niin tai näin, niin valmentajana teet jonkin pojan tai vanhemman mielestä sen väärin.

Paljon keskustellaan isien mukanaolosta nuoremmissa ikäluokissa. Oman kokemukseni mukaan en ole vielä nähnyt (Ilveksessäkään) isää, joka olisi lähtenyt riemuiten oman poikansa ikäluokan valmentajaksi. Tilanteet ovat ennemminkin menneet niin, että isät ovat pyytäneet löytämään jonkun toisen oman poikansa valmentajaksi ja lopulta päätyneet valmentajaksi, kun muita sopivia ei ole ollut. Ulkopuolelta ei valmentajia ole jonoksi silloin, kun tiedossa on se 150-200 tapahtumaa vuodessa ja palkaksi luvataan toppa-asu, pipo ja kausari. Käytännössä ollaan päädytty usein siihen, että entinen liigapelaaja on onnistuttu houkuttelemaan mukaan. Joukkueelle tämä vaihtoehto tuo myös säästöjä.

Lajin kalleus on yksi ongelma. Tampereella on käsittääkseni ainakin keskivertoa kalliimmat jäävuorot. Omana aikanani pyöritimme harjoituksia osittain siten, että jäällä oli kaksi joukkuetta yhtäaikaa. Valmentajalle se oli varsinkin aluksi haastavaa saada lähes 50 pelaajan harjoitukset pyörimään tehokkaasti, mutta tämäkin opittiin. Kustannuksia saatiin näin alemmaksi. En tiedä onko nykyään näitä käytössä. Yleinen suuntaus on mennyt siihen suuntaan, että omalle lapselle halutaan yksilöllisempää opetusta, jolloin ryhmäkoot halutaan pitää pienenä.

 

[Irwin]

Mikäli taas puhutaan peluuttamiseen tai poikien kehittymiseen liittyvistä asioista, niin ensinnäkin näitä asioita puidaan varmaankin joka seurassa. Ainakin jossakin vaiheessa. Edelleen muistutan, että tässä viestiketjussa keskustelemme kilpailevista ikäluokista C, B, B2 ja A-nuoret. Näissä ikäluokissa pyritään joukkueena mahdollisimman hyvään tulokseen. Unohtamatta sitä yksilöiden eteenpäin vientiä. Jos valmentaja peluuttaa näissä ikäluokissa "normaalisti" (ykkösveskari, ykkösylivoimat etc), niin varmuudella pienemmän peliajan saavat pahoittavat mielensä. Mikäli valmentaja lähtee peluuttamaan tasaisesti järjestyksessä 1-2-3-4-1-2-3..., niin ns. ykköspoikien vanhemmat käyvät kuumana ja uhkaavat viedä poikansa muualle, kun heidän maajoukkueeseen tähtäävä poika ei saa pelata riittävästi. Teet niin tai näin, niin valmentajana teet jonkin pojan tai vanhemman mielestä sen väärin.

Paljon keskustellaan isien mukanaolosta nuoremmissa ikäluokissa. Oman kokemukseni mukaan en ole vielä nähnyt (Ilveksessäkään) isää, joka olisi lähtenyt riemuiten oman poikansa ikäluokan valmentajaksi. Tilanteet ovat ennemminkin menneet niin, että isät ovat pyytäneet löytämään jonkun toisen oman poikansa valmentajaksi ja lopulta päätyneet valmentajaksi, kun muita sopivia ei ole ollut. Ulkopuolelta ei valmentajia ole jonoksi silloin, kun tiedossa on se 150-200 tapahtumaa vuodessa ja palkaksi luvataan toppa-asu, pipo ja kausari. Käytännössä ollaan päädytty usein siihen, että entinen liigapelaaja on onnistuttu houkuttelemaan mukaan. Joukkueelle tämä vaihtoehto tuo myös säästöjä.

Tätä asiaa ei pysty juuri paremmin sanomaan. Kokemuksesta tiedän isävalmentajien roolin olevan niin vaikea kuin vaan olla voi. Uskon, että jokainen joka sitä on koittanut, tietää että toisin olisi parempi. Oman mielenterveyden ja oman nuoren harrastamisen näkökulmasta. Isävalmentajan rooli kun on tehdä hankalia päätöksiä peluutuksista tietäen, että kaikkea toimintaa peilataan tätä suhdetta vasten. Tiedän senkin että ulkopuolisen valmentajan palkkaaminen 150-200 tapahtumaan vuodessa, on lähellä viisinumeroista summaa. Sen kun jakaa sitten vielä kuukausimaksujen päälle, niin alkaa taas isävalmentajilla olla kysyntää.

Isävalmentajia löytyy tänään Ilveksestä ja Tapparasta, kun käytte katsomassa tarkemmin. Syyt isävalmentajien käyttöön Kunto toi esiin omassa viestissään.

 

[revolvair]

Allekirjoitan kyllä kaksi aiempaa kommenttia. Sekä Ilveksen että Tapparan junnutoimintaa vuosikaudet läheltä seuranneena, kyllä isävalmentaja-kuviot ovat useimmiten pakon sanelemia, kuin hakemalla haettuja.

Yleisesti tämä hankala saatavuus ei koske vain valmentajia, vaan kaikkia joukkueen toimihenkilöitä. Jopa huoltajiksi lupautuminen tuntuu nykyvanhemille olevan ylivoimaista. Vanhemmat ovat entistä enemmän "asiakkaita", jotka ostavat lapselleen palvelua. Jos valmennus, pärstäkertoimet tai yleisesti toiminta ei miellytä, viedään oma Ossi-Petteri helposti kilpailevan seuran värejä edustamaan.

 

[justasking]

Tilanteet ovat ennemminkin menneet niin, että isät ovat pyytäneet löytämään jonkun toisen oman poikansa valmentajaksi ja lopulta päätyneet valmentajaksi, kun muita sopivia ei ole ollut. Ulkopuolelta ei valmentajia ole jonoksi silloin, kun tiedossa on se 150-200 tapahtumaa vuodessa ja palkaksi luvataan toppa-asu, pipo ja kausari.

Juurikin näin. Moni näistä vapaaehtoisista siis päätyy haluamattaan valmentajaksi/huoltajaksi/joukkueenjohtajaksi/rahastonhoitajaksi jne. koska ei ole muita vapaaehtoisia.

Vaihtoehtoisesti voisi palkata kaikki nämä toimihenkilöt, mutta kuinka moni olisi valmis maksamaan siitä usemman satasen vuodessa lisää jo nyt valmiiksi kalliiden kausimaksujen päälle?

 

[13022017]

Jesse11#, iskikö morkkis kun piti poistaa kirjoitus?

 

[vilho]

Jesse11#, iskikö morkkis kun piti poistaa kirjoitus?

Poistin viestin, sillä sen perusteella pystyi päättelemään, kenestä pelaajasta on kyse. Ei ole tarpeellista mennä henkilökohtaisiin asioihin.

 

[13022017]

Hieno voitto Clle. Olipahan mielenkiintoinen peli.
Parjattu B1 näköjään myös voittanut omansa. Kuin myös B2.