C
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 496
Itse nautin erityisesti paikallisotteluiden tarjoamasta vastakkainasettelusta. Ikävöin myös 80- ja 90-lukuja, jolloin paikallisottelut olivat päiviä, jolloin mistään muusta kuin illan ottelusta ei puhuttu. Seuraavana päivänä voittajat teki selväksi, kenellä on Tampereen herruus.
Vastakkainasettelu on ollut aina läsnä ja menneinä aikoina ylilyöntejäkin nähtiin. Silloin ei ollut tätä tämän päivän some-hommaa, joten asiat voitiin lakaista piiloon vähin ääniin. Tuomareille ja vastustajan maalivahdeille annettiin yhdessä kuorossa painetta klassisilla nuija- ja seula-huudoilla.
Rakastan sitä mitä Osasto on tehnyt Hakametsän tunnelmalle. Aikanaan 2000-luvun alussa tunnelma vähän tippui, kun fanikatsomo siirrettiin D-päätyyn. Noista päivistä ollaan tultu pitkä matka siihen pisteeseen, että mm. Santeri Virtanen kehuu Ilves-yleisön olevan Liigan äänekkäin.
Yksi asia mitä en oikein ole ikinä ymmärtänyt, että miksi kannustamisessa tarvitsee käyttää kirosanoja? Parhaimmillaan kannattajaryhmän nerokkaat tempaukset (tifot, osuvat chantit) eivät saa sitä ansaitsemaansa arvostusta, kun seuraavassa tilanteessa kuulee mautonta kielen käyttöä, jonka käyttö ei vaadi aivonystyröiden käyttöä. Jos esimerkiksi kävisin kovaa debattia jonkun kanssa, niin kyllähän se alatyylinen kielenkäyttö himmentää vastapuolen arvokkuutta. Tämä on sellainen asia, missä jokainen kannattajaryhmä voisi ehdottomasti parantaa.
Loppujen lopuksi kyseessä on oman seuran kannattamisesta. Mielestäni ei ole oikeaa, eikä väärää tapaa kannattaa. Kannattajaryhmät luovat ainutlaatuisen tunnelman, mutta hekin varmasti saisivat kollektiivisesti entistä enemmän arvostusta, kun toiminnassa ei olisi niitä pieniä säröjä mitkä aiheuttaa keskustelua esim. tällä palstalla.
Kun seuraa tuetaan, niin vaikea nähdä miten tämä alla oleva tukee Ilvestä, miten tämä laittaa seuran parempaan valoon.
Mouhijärven keskustassa paskarakin laulaa, mutta meidän Tampereella jengi niille nauraa!
Haaaassut hatut, peruukit ja joku vitun kirves,
tunkekaa ne perseeseenne täällä huutaa Ilves!
Vastakkainasettelu on ollut aina läsnä ja menneinä aikoina ylilyöntejäkin nähtiin. Silloin ei ollut tätä tämän päivän some-hommaa, joten asiat voitiin lakaista piiloon vähin ääniin. Tuomareille ja vastustajan maalivahdeille annettiin yhdessä kuorossa painetta klassisilla nuija- ja seula-huudoilla.
Rakastan sitä mitä Osasto on tehnyt Hakametsän tunnelmalle. Aikanaan 2000-luvun alussa tunnelma vähän tippui, kun fanikatsomo siirrettiin D-päätyyn. Noista päivistä ollaan tultu pitkä matka siihen pisteeseen, että mm. Santeri Virtanen kehuu Ilves-yleisön olevan Liigan äänekkäin.
Yksi asia mitä en oikein ole ikinä ymmärtänyt, että miksi kannustamisessa tarvitsee käyttää kirosanoja? Parhaimmillaan kannattajaryhmän nerokkaat tempaukset (tifot, osuvat chantit) eivät saa sitä ansaitsemaansa arvostusta, kun seuraavassa tilanteessa kuulee mautonta kielen käyttöä, jonka käyttö ei vaadi aivonystyröiden käyttöä. Jos esimerkiksi kävisin kovaa debattia jonkun kanssa, niin kyllähän se alatyylinen kielenkäyttö himmentää vastapuolen arvokkuutta. Tämä on sellainen asia, missä jokainen kannattajaryhmä voisi ehdottomasti parantaa.
Loppujen lopuksi kyseessä on oman seuran kannattamisesta. Mielestäni ei ole oikeaa, eikä väärää tapaa kannattaa. Kannattajaryhmät luovat ainutlaatuisen tunnelman, mutta hekin varmasti saisivat kollektiivisesti entistä enemmän arvostusta, kun toiminnassa ei olisi niitä pieniä säröjä mitkä aiheuttaa keskustelua esim. tällä palstalla.
Kun seuraa tuetaan, niin vaikea nähdä miten tämä alla oleva tukee Ilvestä, miten tämä laittaa seuran parempaan valoon.
Mouhijärven keskustassa paskarakin laulaa, mutta meidän Tampereella jengi niille nauraa!
Haaaassut hatut, peruukit ja joku vitun kirves,
tunkekaa ne perseeseenne täällä huutaa Ilves!
Viimeksi muokattu:
