Vs: Ilveksen kokoonpano 2015-2016
Brooks sanoi:
Ennen kauden alkua monet olivat sitä mieltä, että puolustuskalusto on kovastikin vahvistunut viime kaudesta ja että Kivistön jättämä aukko on varsin hyvin paikattu. Miten on käynyt?
Tarvitseeko tuota edes kysyä?
Nyt on käynyt niin, että lähtökohtaisesti hyvin rakennettu ja potentiaalinen puolustusrosteri ei ole päässyt näyttämään parasta osaamistaan, koska edessä hyökkää heikkotasoinen hyökkääjistö.
Puolustajien on erityisesti hyökkäyssuuntaan vaikeaa saada onnistumisia, kun hyökkääjien nykytaso on sellainen, että jopa kahden maalin tekeminen ottelua kohden on jo sellainen saavutus, johon rahkeet eivät tahdo Liiga-tasolla riittää.
Brooks sanoi:
Mäkistä, Kesseliä ja Fageruddia pidetään kiekollisina puolustajina, mutta kenenkään kohdalla tehot hyökkäyspäässä eivät korvaa virheita puolustuspelissä. Joltakin Murphylta tai Seikolalta saattoi hyväksyä sen, että he olivat välillä merimerkkeinä puolustusalueella, kun tulosta syntyi vastustajan maalilla.
Päättelyketjusi johtaa vääjäämättä siihen, että nykyisen hyökkääjistön takana jopa joku "Murphy" tai "Seikola" olisivat todennäköisesti turhakkeita. Yksin kukaan puolustaja ei nimittäin kykene pisteitä taikomaan, minkä varmasti jokainen on esimerkiksi Seikolan uraa seuratessaan huomannut, kun on noita pisteiden valossa heikompiakin kausia kaverin uralle siunaantunut.
Ilves on päästänyt tällä kaudella 5. vähiten maaleja omiin (66) ollen päästettyjen maalien tilastossa Kärppien kanssa tasoissa ja vain maalin päässä 4. sijalla olevasta Tapparasta (65). Joten puolustuspään pelaaminen on päästettyjen maalien perusteella riittävällä tasolla.
Tilastojen valossa ja erityisesti kentällä esitettyjen otteiden valossa oletkin melkoisen pahasti väärässä vihjaillessasi "merimerkeistä" erityisesti runsaasti takalinjoilla uurastaneiden puolustajien kohdalla.
Brooks sanoi:
Ilveksen nykykokoonpanossa sellaisia hyökkääviä puolustajia ei ole.
Ilveksen nykytilanne on se, että yksikään hyökkäävä puolustaja ei pääse esittämään parastaan, mistä taas seuraa se, että kuluneen syksyn perusteella on lähes mahdotonta tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä puolustajien hyökkäyspään potentiaalista.
Kannattaa myös ottaa huomioon sellainen seikka, että moni huippupisteet aikoinaan Ilveksessä takonut puolustaja omasi lähinnä hyvän potentiaalin tullessaan Ilvekseen.
Kun pari kautta Espoon Bluesia edustanut 25-vuotias Cory Murphy, joka ei ollut pelannut peliäkään AHL-tasolla, tuli aikoinaan Ilvekseen, olivat edellisen kauden tehot Espoon Blues:issa 45 matsissa 11+4=15 pistekeskiarvon ollessa 0.33.
Kun 24-vuotias Markus Seikola tuli aikoinaan Ilvekseen, olivat edellisen kauden tehot HPK:ssa 45 matsissa 5+8=13 ja plus/miinus -saldokin -7. Pistekeskiarvo oli vain 0.29.
Vastaavasti vasta 22-vuotias, nuori ja kehittyvä Fagerudd nakutteli Luulajassa viime kaudella 46 matsissa tehot 1+13=14, jolloin pistekeskiarvo oli 0.30. 26-vuotias Kessel taas tehoili Liigassa 10 matsissa 3+2=5 eli pisteskiarvolla 0.5. Ja edelleen AHL:ssä Kesselin pistekeskiarvo on ollut 0.32 (77: 3+22=25).
Ja tarkastellaanpa vielä hiukan tarkemmin Murphyn ja Kesselin suorituksia NCAA-tasolla, jolle molemmat siirtyivät pelaamaan 19-vuotiaina. Ennen siirtymistään Espoon Bluesiin Cory Murphy pelasi NCAA -tasolla 4 kautta pistekeskiarvolla 0.80 parhaan kauden tuottaessa 34 matsissa pisteet 7+22=29. Vastaavasti Blake Kesseliltä löytyy vyöltään 3 kautta NCAA-tasolla pistekeskiarvolla 0.68 parhaan kauden tuottaessa 38 matsissa pisteet 10+28=38. Eli ainakin NCAA-pelien perusteella niin Murphyltä kuin Kesseliltäkin löytyi/löytyy kiekollista potentiaalia.
Brooks sanoi:
Lisäksi heistä vain Fageruddilla on todellista potentiaalia kehittyä liigatason kiekolliseksi puolustajaksi.
Potentiaalia olla hyvä Liiga-tason kiekollinen puolustaja on Fageruddin, Mäkisen ja Kesselin lisäksi myös Salmelalla.
Ja edelleen Fageruddilla taas on potentiaalia kehittyä jopa kovan luokan kiekolliseksi puolustajaksi, jolla voisi olla käyttöä jopa maajoukkuetasolla.
Brooks sanoi:
Kesselin ja Mäkisen kohdalla suurin ongelma näyttää olevan se, että he itsekin kuvittelevat olevansa kiekollisia puolustajia, vaikkeivat ole.
Esittämäsi väite on täysin järjetön. Jääkiekkoa ammatikseen pelaavat Kessel ja Mäkinen tietävät aivan varmasti niin omat vahvuutensa kuin heikkoutensakin. Lopulta valmennusjohto on se, joka viime kädessä päättää millaisessa roolissa kukin puolustaja pelaa. Ja ammattimies osaa kyllä tarvittaessa pelata vähäisemmässäkin kiekollisessa roolissa.
Tässä kohtaa kannattaisikin huomata, että erityisesti Kesseliä on peluutettu Ilveksessä kiekollisessa roolissa, mikä kertoo varmasti enemmän valmennusjohdon odotuksista (tai "kuvitelmista", kuten Brooks asian ilmaisisi) kuin esimerkiksi Kesselin omista kuvitelmista.
Brooks sanoi:
Molemmat pystyivät alkukaudella asialliseen peruspeliin, kun he olivat osa hyvin strukturoitua viisikkopeliä eikä heillä ollut niissä puitteissa mahdollisuutta säveltää omiaan.
Sekoitat taas kerran syyt ja seuraukset.
Sekä Kessel että Mäkinen ovat vedelleet koko kauden samalla itselleen ominaisella pelityylillään niin hyvässä kuin pahassakin. Aiempiin kausiin verrattuna väittäisin kuitenkin Mäkisen pelaavan varmempaa kiekollista peliä, minkä seurauksena pahoja kiekonmenetyksiä on nähty huomattavasti aiempaa harvemmin. Toisaalta taas Kessel ei ole pystynyt esittämään hyökkäyspäässä läheskään yhtä hyviä kiekollisia otteita kuin viime keväänä Ilveksessä pelatessaan.
Valitettavasti alkukauden jälkeen koko joukkueen suoritustaso on heikentynyt hyökkäysrosterin tason romahdettua selkeästi, mikä tuo luonnollisesti lisähaasteita myös puolustajien pelaamiseen ja erityisesti puolustajien kiekolliseen pelaamiseen.