Vs: Ilveksen kokoonpano 2018-2019
Kuten jo aiemmin olen kirjoittanut, Ilveksen ensi kausi riippuu kaikkein eniten valmennusjohdosta ja sen suorittamisesta. Ilveksellä ei mitenkään ole varaa siihen, että Kivi ja kumppanit vetäisivät myös tulevan kauden yhtä pahasti vihkoon. Vaikka meillä varsinkin media ja osittain myös pelaajat pyrkivät vähättelemään valmentajien merkitystä ja haluavat "palauttaa pelin pelaajille", kehitys myös jääkiekossa kulkee samaan suuntaan, johon se on jalkapallossa jo päätynyt, eli valmennus määrittää lopputulosta enemmän kuin mikään muu tekijä.
Mutta ajatus, että Kiven pitäisi luoda pelitapa käytettävissä olevasta pelaajamateriaalista lähtien, on vanhanaikainen. Nykyään pitää tehdä niin päin, että ensin kehitetään moderni, mieluusti innovatiivinen pelitapa, ja sitten opetetaan peli pelaajille, kädestä pitäen, kaikki pienimmätkin yksityiskohdat huomioiden. Se on valmentajien tehtävä ja velvollisuus.
Toki joukkuekin vaikuttaa kovin heikolta, jos tavoite on kuuden joukossa, eikä asiaa yhtään paranna se, että heikkoudet ovat tärkeimmillä pelipaikoilla.
Mielestäni jääkiekkojoukkueen tärkeimmät pelaajat ovat:
1. Ykkössentteri;
2. kiekollinen puolustaja;
3. maalivahti.
Viimeksi mainitun merkitys on vähentynyt siksi, että lähtökohtaisesti kaikilla liigajoukkueilla on tasokas maalivahti, joten marginaalit kassarien välillä ovat pienet. Voidaan toki sanoa, että Vehviläinen torjui Kärpät mestariksi, mutta lopputulos olisi todennäköisesti ollut sama, vaikka maalivahdit olisivat vaihtaneet kenttäpäätyä. Finaalit ratkesivat viime kädessä valmentajien välillä: Manner ajoi sisään uudenlaisen pelitavan ja sai pelaajat sitoutumaan siihen, kun taas Rautakorpi ei uskaltanut peluuttaa pelipaikatonta lätkää miehistöllä, joka oli sitä varten koottu. Lisäksi Tapparan "dream teamissa" kaikkein tärkeimmällä pelipaikalla eli keskushyökkääjistössä ei ollut Liigan kärkipään pelaajia.
No, viime kaudella oli kaksi joukkuetta, jotka selvästi kärsivät heikosta maalivahtipelistä: Sport ja Ilves. Niinpä tämän hetken Ilveksessä muutan järjestyksen seuraavanlaiseksi:
1. Ykkössentteri;
2. maalivahti;
3. kiekollinen puolustaja.
Maalivahtipeli on edelleen arvoitus. Helenius pelasi kauden loppusuoran hyvin, mutta hänen henkinen kanttinsa voi pettää milloin vain. Hän ei siis ole sellainen varma kortti, joka tarjoaa joukkueelleen mahdollisuuden pelata voitosta joka ilta. En oikein tiedä, olisiko Ilveksellä varaa ottaa tällainen riski, sillä jos maalivahtipeli pettää jälleen kauden alussa, taistelu suorasta pudotuspelipaikasta on menetetty ennen kuin se ehtii kunnolla alkaakaan.
Ykkössentterin suhteen olen hyvin skeptinen. Ilmeisesti Ilves odottaa löytävänsä jonkun kultakimpaleen niistä pohjoisamerikkalaisista, jotka AHL:n veteraanisäännön vuoksi joutuvat etsimään itselleen pelipaikan vanhalta mantereelta. Ilveksen onnistumisprosentti näin vaativassa tehtävässä on hyvin tiedossa, joten muodostaisiko tuleva syksy poikkeuksen? Lisäksi tulokas olisi pelitavan suhteen pihalla kuin lumiukko. Ja kaikissa tapauksissa lokakuun loppuun mennessä Ilves on saattanut jo ankkuroitua sarjan hännille.
Kiekollisen puolustajan suhteen olen oikeastaan jo luopunut toivosta. Puolustaja varmasti tulee, mutta tuskin sellainen, jota Ilves kipeästi kaipaa. Eikä yksi kiekollinen puolustaja vielä kevättä tee, vaan Ilves kaipaisi takalinjoilleen enemmänkin kiekollista osaamista.
