Järkisyin tarkasteltuna varmasti oikea ratkaisu. Sen sijaan tunnepuolella aiheuttaa hieman omituisen olon urheiluromantikolle.
Aika harvinainen tilannehan tuo kuitenkin on, että pitkäaikainen kapteeni ja seuran oma kasvatti siirtyy syrjään kapteenin tontilta uuden pelaajan edestä. Vaikka kyseessä onkin "kaiken voittanut" kokenut sarjan kärkipään pelaaja, jolla vielä henkilökohtaiset ominaisuudetkin tukevat kapteeniutta. Vaikka Friman onkin kärkipään pelaaja SM-liigassa, hän ei kuitenkaan ole satunnaiskatsojalle maajoukkuestatuksestaan huolimatta välttämättä mikään kovin säihkyvä tähti. Ainakaan vielä. Se johtuu tietysti siitäkin, että puolustajat eivät ole samalla tavalla parrasvaloissa kuin pistepörssin kärkipaikkoja miehittävät hyökkääjät. Varsinkin jos vahvuudet ovat kuitenkin enemmän puolustamisessa, eikä "neljäntenä hyökkääjänä" olemisessa. Tuollaisen pelipaikan ja -roolin huippuosaaminen on usein täynnä lukemattomia pieniä oikein tehtyjä asioita, jotka eivät paista katsomoon asti samalla tavalla kuin, sillä joka toimittaa kiekkoa vastustajan maaliin.
Eiköhän tähän ratkaisuun totu silti tunnepuolellakin ja tosiaan ainakin paperilla tarkasteltuna se vaikuttaa järkevältä ratkaisulta.
Tuossa yllä kun lueteltiin Ilveksen mestaruusjoukkueiden kapteeneja, niin olisiko Friman ensimmäinen mestaruusjoukkueen kapteeni, joka ei ole Ilveksen kasvatti? Toki Ilveksen aiempien mestaruuksien ajoista jääkiekko on muuttunut ja kilpailu tiukentunut, joten nykyään pelaajien ominaisuuksien optimaalinen valjastaminen joukkueen menestyksen avuksi menee sen edelle, että kuka on Ilves-kasvatti ja kuka ei ole. Tosin jatkossakin on mielestäni silti tärkeää, että liigajoukkueessa asti on myös Ilveksen kasvatteja. Tällä hetkellä on onneksi siltäkin osin hyvä tilanne.