Ilveksellä on laajuutta ja tasoa kokoonpanossa, toimivien yhdistelmien rakentaminen on siitä huolimatta hankalaa. Kokoonpanossa on puutteensa. Maalivahdeissa on omat heikkoutensa ja nyt näyttää ettei kumpikaan ole tason Bartosek, Heljanko playoffs-vahti. Kenttäpelissä kuitenkin suuremmat haasteet: henkilökohtaiset virheet, maalipaikkojen rakentaminen, pelinopeus. Ylivoiman tulisi olla paljon nähtyä tehokkaampaa, pelaajistossa on taitoa sinne erittäin paljon. Alivoimalla joukkue on tilastoissa huono, päästettyjä maaleja viidenneksi eniten, luontaisia av-pelaajia onkin kokoonpanossa harvassa. Mestaruus menee usein sinne missä av ja mv-peli toimii.
Ilveksellä on tukku laitureita, joiden puolustusalueen peli on heikkoa: Meskanen, Stransky, Nyman.
Keskelle sovitetiin jälleen eilen Gregoirea, kolmannessa erässä paikan otti Bau. Ketju olikin toimivampi, mutta kuten aiemmin, erittäin tehoton. Bau on alle keskitason aloituksissa ja ketju on useimmiten käynyt kentällä selviytymässä omalla puolustusalueella. Mäntykiven ongelma, kuten hyvin tiedetään, on aloitukset. Virtanen profiililtaan sopisi nelosen keskelle.
Puolustusparit eivät alkukauden mitassa ole toimineet. Pelin avaus on hidasta, kiekon kanssa valitaan hidas viivelähtö, jotka eivät ole tuottaneet maalipaikkoja. Lopputuloksena on usein painikiekko kulmaan tai liian monta kertaa kiekonmenetys viivoilla. Pelli ja Lancaster pelanneet rankasti alle aiemman tason. Kiekon kanssa usein pulassa Masin, Friman ja Latvala, heiltä hyvä ratkaisu kiekollisena hyökkäysalueella on harvinaisuus.
Rakentaisin ketjut näin:
Palve, laidoille Suomi ja Nyman
Kodytek, laidoille Stransky ja Ikonen
Mäntykivi. Laidoille Alvarez ja Meskanen
Virtanen, laidoille Könönen ja Ratinen.
Yli jäävät järjestyksessä Gregoire, Päkkilä, Bau
Puolustusparit
Lancaster-Parikka
Friman-Clendening
Masin-Pelli (Jurmo)
Latvala