Tämä ei ole aivan näin helppoa. Vuosi sitten Haapala oli se, joka paransi eniten tosipeleissä. Nyt aika vaatimatonta 11 peliä ja 2+1 tehot... ja mun silmään pelasi kyllä paljon vaisummin myös pisteitä ajattelematta kuin Konna, joka kyllä tarjoili joka peliin pari maalipaikkaa.
Meidän onneksi playoffien parhaat pistemiehet ja onnistujat jatkavat. Mänty, Iksa, Eemeli ja Les pelasivat melkein piste per peli.
Oli selvää ettei Konna ollut parhaassa pelikunnossaan eikä myöskään Haapala, mutta sitä pitäisi kysyä valmennukselta että miksi näitä peluutettiin vaikka nähtiin etteivät pysty parastaan kentällä antamaan. Toiveissa olisi kuitenkin että saataisiin pelaajia jotka ovat oikeasti jotain voittaneet ja nähneet mitä se voittaminen vaatii.
En tiedä mitä ikäluokkaa olet, mutta itse 80-luvun alkupuolella syntyneenä kaikkein suurin kiekkopöhinä Suomessa oli tyyliin vuosina 1992-1998... hopeaa Tsekin kisoista -92, pronssia Lillehammerista -94 ja hopeaa rankkaritappiolla Kanadasta Italiassa -94... tämä kaikki nostatti hypeä koko ajan ja mestaruutta odotettiin ja jahdattiin. Nyt täytyy olla uskottava jahti päällä, mutta hype voi jopa kasvaa pettymyksistä!! Uskon, että Ilves-boomi jatkuu, jos/kun kootaan uskottava top4 joukkue, jolle voidaan taas varailla toria ensi keväälle.
Todellinen kiekkobuumi alkoi siitä, kun YLE hankki itselleen MM-kisojen televisiointioikeudet ja maajoukkueen kevään pelit saatiin koko kansan nähtäville, tuohon asti kisat lähetti PTV, eli kisat olivat vain hyvätuloisten kotitalouksien extrapalvelu. 80-luvulla YYA-Suomi eli vielä tiukasti Neuvostoliiton taskussa ja urheilu oli niitä harvoja keinoja, joilla Suomi saattoi pärjätä itsenäisesti ja tuoda osaamistaan ja identiteettiään esille. Noina vuosina eli vielä voimakkaasti ajatus siitä että Suomi pitää urheilla maailmankartalle ja maajoukkue oli tähän se paras keino, koska siihen saattoi niin moni samaistua. Sittemmin Suomi alkoi pärjätä itsenäisesti muillakin aloilla, tuli Nokian maailmanvalloitus ja suomalaiset bändit alkoivat valloittaa hittilistoja maailmalla.
Parempi vertailukohta on mielestäni TPS ja Jokerit ja kuinka näille kävi uuden hallin kanssa. Turussa oli kiekkobuumi kovimmillaan ja Turku-halliin siirtyminen loi pöyhkeän "kulta on värimme" - sloganin, mutta toistuva finaaleissa pelaaminen sitten asetti peleihin tulemisen riman niin korkealle, että halli oli alikäytöllä runkosarjapeleissä kun ajatus oli siitä että mennään sitten tosipeleihin.
Jokerien mestaruus -92 aloitti melkoisen Jokerit-ilmiön. Helsingin halli oli ääriään myöten täynnä ja uuteen Areenaan siirtyminen piti sinetöidä dynastian syntyminen ja nousu euroopan huippujoukkueeksi. Ei tullut vaan Jokereista tuli hengetön rahaseura jonne tultiin tekemään ne uran isot tilit eikä voittamaan. Samalla yleisömäärät laski niin että halli pyöritti itseään lopulta tappiolla.
Buumit kestää tosiaan aikansa, eikä niitä oikein voi ruokkia niin pettymyksillä kuin jatkuvalla menestykselläkään. Jos Ilveksestä tulee joku 20-luvun Lukko, jolla kyllä on rahaa, mutta sulaa aina keväisin, kyllä ne satunnaiskatsojat nopeasti löytää muita keinoja sitä rahaansa kuluttaa.
