Ilveksen kokoonpano 2026-2027

Kun vilkaisee Ilveksen ja KalPan pelaajia kenellä on sopimukset katkolla, näyttää puolustus muodostuvan ensi kaudeksi seuraavaan muotoon:

Parikka - Johansson
Kanak - Westerlund
Nyberg - Pelli
V.Ruotsalainen
+ Soini, Niskanen
 
En oikein ymmärrä miksi Niskasta sijoitellaan korkeintaan johonkin kasipakin rooliin ensi kaudelle, kun on ollut Ilveksen parhaita ellei jopa paras puolustaja useammassakin ottelussa.

Ihan ehdottomasti ansaitsee ensi kaudelle paikan pelaavaan kuusikkoon jos jatkaa nyt nähdyllä tasolla. Oletusarvollisesti toki kehittyy vielä entisestään kun nuori kaveri kyseessä.
 
Parikka-"Johansson"
Lööf-XXX
Nyberg-Pelli
YYY

+Niskanen, Soini, Tukio ym.

XXX: Kiekollinen kakkosviulun soittelija
YYY: Oikeasti kova ja ilkeä pakki

Tämäkö olisi epärealistinen kun katsoo menneiden kausien pakistoja? Pelaajabudjetin tarkoitus nousta (?) ja Utusesta, Latvalasta sekä Kucerikista vapautuisi rahaa. Kucerik tähän asti melko ailahtelevaa ja hasardia, mutta myös potentiaalia ja kaivattua fysiikkaa löytyy. Johdolle tämä on vaikeampi rasti kun päätöksiä tarvitsisi tehdä jo nyt, eikä ole oikein aikaa odotella miten kevätkausi menee.

Kovuutta tuossa nyt ei ihan hirveästi olisi, mutta kiekollisuutta sitäkin enemmän. Fakta on kuitenkin se että Pelli ei riitä kiekolliselle kakkostontille, koska kehitys jäänyt junnaamaan tai oikeastaan jopa taantunut nyt, mutta oikein hyvä kolmosparin kiekollinen pelaaja. Myöskään Lööf ei mikään ylivoimapakki olisi.

Niskanen ollut pirteä, mutta myös paljon ongelmissa kovimpien fyysisten ja tempovaateiden peleissä. Koska Nyberg ei saisi olla liian isossa roolissa, enkä Niskasta näe top4 - roolissa vielä, niin en saa häntä tässä skenaariossa sisällytettyä top6 - ryhmitykseen, mikäli todella kovan luokan pakistoa aiotaan kasata. Loukkaantumisiahan sitten tulee taas aivan varmasti ja sitä kautta näyttöpaikkoja ja peliaikaa nuorille kyllä.

Lööfin tilalle yksi vaihtoehto olisi kysellä Frimanin suunnitelmia, jolloin pakisto olisi heti asteen vääntövoimaisempi, mutta toisaalta jalattomampi.
 
Niskanen on hieno pelaajan alku, mutta kyllä hänelläkin pelin taso alkaa ymmärrettävästi heilahtelmaan, kun 15 minuutin raja ottelussa alkaa lähestymään - erityisesti tuollaisissa viime perjantain kaltaisissa peleissä, kun vastassa on liigan kärkipään jengi ja myös puolustamista pitää tehdä enemmän. Selvästi parhaat esitykset ovat tulleet kotiotteluihin, joissa on päästy hallitsemaan pelin virtausta vahvemmin ja vastustaja on muutoinkin ollut enemmän puolustuskannalla. Toinen asia on sitten se, että pelaavassa kuusikossa pitäisi kyetä kantamaan myös erikoistilannevastuuta, joka on vielä vähän tai oikeastaan täysi kysymysmerkki. Aika hurjalta tuntuu siis ajatella nuorukaista lähtökohtaisesti kolmessa ekassa parissa. Pellikin teki viime keväänä seurahistorian pakkien piste-ennätyksen pudotuspeleissä. 12 ottelua on aika pieni otanta, vaikka potentiaali Niskasella isoa onkin.

Kasipakki Niskanen ei voi olla, koska tämä on Niskasen viimeinen kausi juniorina, ja meillä on hyvä määrä massaa omasta takaa, kun siellä on esimerkiksi Soini(ei vakuuta nyt, mutta junnu-uraakin vielä kaksi vuotta edessä), Tukio, Hietanen ja Kuukasjärvikin tyrkyllä tuohon rooliin ja tämän paikan vahvistaminen keskellä kautta ei muutoinkaan pitäisi olla mahdottoman vaikeaa. Itse näkisin lähtökohtaisesti Niskasen kyllä seiskapakkina, joka saisi kovaa haastetta takaapäin junnuilta, mutta toisaalta Niskanen omalla laadukkaalla työllään voisi mahdollisesti heittää sitä haastetta myös ylempien parien pakeille pitäen heidät varpailaan.

Hyökkääjien osalta Laurell ja Heikkinen ovat samassa tilanteessa - junnu-ura loppuu tähän kauteen. Emppu pääsee paremmin esille chl-otteluissa, joissa kamppailuvaade ei lähtökohtaisesti ole ihan samanlaista kuin kotimaan peleissä. Liigan puolella ei ole oikein päässyt käyttämään luisteluaan hyväksi, vaan ajautuu aivan liian helposti ulkopuolelle, jossa ei sitten ratismaisesti pysty kuitenkaan oikein suojaamaan kiekkoa tehokkaasti ja puikkelehtimaan sieltä ulos pelin virtausta ylläpitäen. Pelit pitäisi saada tehokkaammin vietyä sisäpuolelle ja sieltä maalille saakka. Toisaalta sitten näissäkin tilanteissa itselleni on vähän vielä kysymysmerkkinä tilanteiden päättäminen aikuisten tasolla laukauksen ja yleisesti ottaen viimeisen ratkaisun suhteen. Empullahan soppari jatkuu, mutta Heikkisen kohdalla olisi varmaan kaikkien kannalta fiksumpaa tavoitella liigauraa pienemmistä ympyröistä; liigan laajeneminen tarjoaa tuolle parempia mahdollisuuksia. Tälläkin osastolla kilpailua on muutoinkin mm. Teuho-Markkolan ja toivottavasti myös kohta Ondrej Kosin kanssa. Takaa on tulossa mm. Frolo ja Jiko Laitinen, jonka sisäänajo saattaa alkaa enemmän laidan kautta(?), joten ihan kaikkiin nuorukaisiin ei kannata liikaa kiintyä, vaikka pari hienoa suoritusta silloin tällöin tuleekin. Kaikkia ei vain yksinkertaisesti voi pitää.
 
Voi olla että taso heittelee, mutta niinhän se heittelee suurimmalla osalla muistakin hermanneista. Esimerkiksi Kucerikilla paljon aivan karmeita pelinlukuvirheitä, eikä se kamppailupelaaminenkaan kauhean tuloksellista ole. Voi näyttää vahvalta painiessaan vastustajan kanssa kulmassa, mutta kamppailuissa kai kuitenkin lopputulos on se, joka määrittää menestyksen; päätyykö kiekko kamppailun jälkeen omille vai vastustajalle.

Tietysti jos Tillu onnistuu hankkimaan ensi kaudelle useamman Niskasta paremman puolustajan, niin sitten asema seiskapakkina lienee perusteltu. En kuitenkaan pidättelisi hengitystäni näitä vahvistuksia odotellessa.
 
Niskanen on hieno pelaajan alku, mutta kyllä hänelläkin pelin taso alkaa ymmärrettävästi heilahtelmaan, kun 15 minuutin raja ottelussa alkaa lähestymään - erityisesti tuollaisissa viime perjantain kaltaisissa peleissä, kun vastassa on liigan kärkipään jengi ja myös puolustamista pitää tehdä enemmän. Selvästi parhaat esitykset ovat tulleet kotiotteluihin, joissa on päästy hallitsemaan pelin virtausta vahvemmin ja vastustaja on muutoinkin ollut enemmän puolustuskannalla. Toinen asia on sitten se, että pelaavassa kuusikossa pitäisi kyetä kantamaan myös erikoistilannevastuuta, joka on vielä vähän tai oikeastaan täysi kysymysmerkki. Aika hurjalta tuntuu siis ajatella nuorukaista lähtökohtaisesti kolmessa ekassa parissa. Pellikin teki viime keväänä seurahistorian pakkien piste-ennätyksen pudotuspeleissä. 12 ottelua on aika pieni otanta, vaikka potentiaali Niskasella isoa onkin.

Kasipakki Niskanen ei voi olla, koska tämä on Niskasen viimeinen kausi juniorina, ja meillä on hyvä määrä massaa omasta takaa, kun siellä on esimerkiksi Soini(ei vakuuta nyt, mutta junnu-uraakin vielä kaksi vuotta edessä), Tukio, Hietanen ja Kuukasjärvikin tyrkyllä tuohon rooliin ja tämän paikan vahvistaminen keskellä kautta ei muutoinkaan pitäisi olla mahdottoman vaikeaa. Itse näkisin lähtökohtaisesti Niskasen kyllä seiskapakkina, joka saisi kovaa haastetta takaapäin junnuilta, mutta toisaalta Niskanen omalla laadukkaalla työllään voisi mahdollisesti heittää sitä haastetta myös ylempien parien pakeille pitäen heidät varpailaan.

Hyökkääjien osalta Laurell ja Heikkinen ovat samassa tilanteessa - junnu-ura loppuu tähän kauteen. Emppu pääsee paremmin esille chl-otteluissa, joissa kamppailuvaade ei lähtökohtaisesti ole ihan samanlaista kuin kotimaan peleissä. Liigan puolella ei ole oikein päässyt käyttämään luisteluaan hyväksi, vaan ajautuu aivan liian helposti ulkopuolelle, jossa ei sitten ratismaisesti pysty kuitenkaan oikein suojaamaan kiekkoa tehokkaasti ja puikkelehtimaan sieltä ulos pelin virtausta ylläpitäen. Pelit pitäisi saada tehokkaammin vietyä sisäpuolelle ja sieltä maalille saakka. Toisaalta sitten näissäkin tilanteissa itselleni on vähän vielä kysymysmerkkinä tilanteiden päättäminen aikuisten tasolla laukauksen ja yleisesti ottaen viimeisen ratkaisun suhteen. Empullahan soppari jatkuu, mutta Heikkisen kohdalla olisi varmaan kaikkien kannalta fiksumpaa tavoitella liigauraa pienemmistä ympyröistä; liigan laajeneminen tarjoaa tuolle parempia mahdollisuuksia. Tälläkin osastolla kilpailua on muutoinkin mm. Teuho-Markkolan ja toivottavasti myös kohta Ondrej Kosin kanssa. Takaa on tulossa mm. Frolo ja Jiko Laitinen, jonka sisäänajo saattaa alkaa enemmän laidan kautta(?), joten ihan kaikkiin nuorukaisiin ei kannata liikaa kiintyä, vaikka pari hienoa suoritusta silloin tällöin tuleekin. Kaikkia ei vain yksinkertaisesti voi pitää.

Monilta unohtuu, että junnut pelaavat hyvin, koska pelaavat sen 8-12min eivätkä ole ratkaisuvaiheilla kentällä häviämässä kamppailuja. Vähäisellä rasituksella/vastuulla se oma rooli on helpompi käydä vetämässä ihan kivasti. Ja jos aihetta vähän laajennetaan vielä niin kärjistetysti ilmaisten junnu jää mieleen silloin, kun tekee sen odottamattoman maalin tai pelaa yhden puolustuspään tilanteen hienosti. Se on toki ihan ok, eikä junnuilta pidäkään vaatia samaa kuin kokeneilta Liiga-pelaajilta, mutta näillä lähtökohdilla syntyy täysin epäreilua vertailua, jossa tilanne kääntyy monella seuraajalla harhaisesti siihen, että kuvitellaan, että junnu oikeasti pelaa paremmin/on hyödyllisempi kuin se kokenut Liiga-pelaaja x, jota arvioidaan aivan eri lähtökohdilla.
 
Hyvä kirjoitus. Lisäksi pitää muistaa, että näitä pienen peliajan kavereita pyritään peluuttamaan pääasiassa vastustajan huonoimpia pelaajia vastaan tai ei varsinkaan parhaita.

Varsinkin alakastin joukkueita vastaan pelatessa on tosi paljon merkitystä sillä mitä ketjua vastaan pääsee/joutuu pelaamaan, kun tasoerot joukkueen sisälläkin ovat isot. Niiden ykkösketjut menisi yleensä heittämällä myös suurseuran ketjuna, mutta alemmissa ketjuissa on valtavia eroja.

Seiskapakki olisi hyvä aloitusrooli ensi kaudeksi Niskaselle ja kyllä senkin paikan valloittamisessa kunnialla on vielä tekemistä, vaikka nyt onkin moitteettomasti vähällä peliajalla pelannut.
 
Monilta unohtuu, että junnut pelaavat hyvin, koska pelaavat sen 8-12min eivätkä ole ratkaisuvaiheilla kentällä häviämässä kamppailuja. Vähäisellä rasituksella/vastuulla se oma rooli on helpompi käydä vetämässä ihan kivasti. Ja jos aihetta vähän laajennetaan vielä niin kärjistetysti ilmaisten junnu jää mieleen silloin, kun tekee sen odottamattoman maalin tai pelaa yhden puolustuspään tilanteen hienosti. Se on toki ihan ok, eikä junnuilta pidäkään vaatia samaa kuin kokeneilta Liiga-pelaajilta, mutta näillä lähtökohdilla syntyy täysin epäreilua vertailua, jossa tilanne kääntyy monella seuraajalla harhaisesti siihen, että kuvitellaan, että junnu oikeasti pelaa paremmin/on hyödyllisempi kuin se kokenut Liiga-pelaaja x, jota arvioidaan aivan eri lähtökohdilla.

Niskanen kuitenkaan ei mikään täysi junnu enää ole, vaan 21-vuotias pelaaja. Jossain kohtaa se stressitesti on otettava mikäli meinataan ottaa ja mielestäni se on ensi kausi, kun ei voi enää A:ssa pelata.
 
Niin ja todella kova stressitesti olisi lähtökohtaisesti 7. pakin paikka Ilveksessä. Ei seiskapakin paikalla mitään huonoa pelaajaa pidäkään olla Liigan kärkisijoja kurottelevassa joukkueessa. (ja tiedetään, "höh höh höö, mitenkäs Otto Latvala?")
 
Niskanen kuitenkaan ei mikään täysi junnu enää ole, vaan 21-vuotias pelaaja. Jossain kohtaa se stressitesti on otettava mikäli meinataan ottaa ja mielestäni se on ensi kausi, kun ei voi enää A:ssa pelata.

Juu, kirjoittelin yleisellä tasolla, en niinkään Niskasesta. Tuosta ikähommasta voikin nostaa toisen pointin. On tosiaan junnuja ja sitten "junnuja", eikä 17-18-vuotiaita, jotka ikänsä puolesta mahtuvat vielä useammalla kaudella U20 mukaan voi verrata suoraan näihin 20-21-vuotiaisiin, joilta pitää alkaakin jo odottaa muutakin kuin vain ihan kivaa selviämistä Liigassa.

Ihan vain vertailun vuoksi voidaan nostaa esiin Ilvekseen ensi kaudelle huhuttu Topias Hynninen, joka on syntymävuodessa vuoden nuorempi kuin Iivari Heikkinen ja käytännössä kaksi vuotta nuorempi, ja teki viime kaudella Liigassa 35 pistettä. Hynninen on poikkeusyksilö, mutta nostetaan tässä esiin vain, jotta saadaan asioita suhteutettua. Hynnistä arvioidaan kuin valmista Liiga-pelaajaa, kun taas monia häntä vanhempia pelaajia arvioidaan vain junnuina.

Matic Török on muuten puoli vuotta vanhempi kuin Iivari Heikkinen.
 
Takaisin
Ylös