Ilveksen pelitapa

[Soho]

Mitäköhän ne on kesällä tehny?

Tää on kyllä hyvä kysymys.

 

[Brooks]

Petteri Sihvonen kirjoitti taannoin:

Kivi on erinomainen jääkiekkovalmentaja silloin, kun hän malttaa kääriä hihansa ja ryhtyä hommiin. Kiveä on vaivannut läpi kaikki nämä hänet tuntemani vuodet eräänlainen flegmaattisuus; aivan kuin hän olisi ollut toisinaan liian boheemi persoona valmentaakseen säännöllisesti ja täsmällisesti ... Kaava on ollut liki poikkeuksetta sama kaudesta toiseen: Kivi tepastelee sandaaleissaan ja sortseissaan kesälomilta, ja alkaa saada joukkueisiinsa otetta vasta siellä jossain vuodenvaihteen tienoilla, jolloin ollaan jo pahasti myöhässä ... Näen melkeinpä Karri Kiven kasvoista, milloin hän on vasta ryhtymäisillään valmentamaan. Se on siinä vaiheessa, kun hänellä on vaihtoaitiossa punaa riittävästi poskilla ja ketutuksen määrän voi nähdä ilmeistä ja eleistä. Olen monesti miettinyt, miksei tämä pelin osaava valmentaja viitsi ja vaivaudu ajoissa omistautumaan asialleen.

Ollaan Sihvosesta mitä mieltä tahansa, niin kyllähän tuo Ilveksen suorittaminen on toistaiseksi näyttänyt juuri sellaiselta, että Kivi on pikku hiljaa aloittelemassa tämän kauden osalta.

 

[Arzamas]

Eihän Aamulehdessä sanottu siitä mitään. Lue ensin ja kommentoi vasta sitten.

Ei sanottu niin, siksi ihmettelinkin kun asian noin mustavalkoisesti artikkelista tiivistit.

 

[Okafani]

Vaihtoehtoinen näkökulma; nippu nhl varauksen omaavia junnuja aloittaa Liigassa tavoitteena kirkkaimmat valot rapakon takana. Kuka valmentaja nykyisestä liigasta tekee näistä menestyvän joukkueen liigassa viiden kierroksen jälkeen? Onko kunnianhimoisempaa koota joukkue tutuista liiga jyristä vai näistä em. junnuista? Potentiaalia on, mutta onko meillä kärsivällisyyttä odottaa? Ehkä nykyinen valmennusjohto on vähän pitkäjänteisempi myös kehittyvän pelitavan suhteen kuin me heti tuloksia vaativat fanit.

 

[Brooks]

Ei sanottu niin, siksi ihmettelinkin kun asian noin mustavalkoisesti artikkelista tiivistit.

Yritä edes. Minä esitin kysymyksen: onko muukin tekeminen ollut samalla tasolla (kuin alivoimapelin opettaminen?)

Jortikkaa lainaten: ei voi olla noin vaikeaa.

 

[Tarinankertoja]

Jos nyt lainaan myös Sihvosta.. "peli näyttää kaiken", ja se on näyttänyt että katastrofaalisen huono AV on saatu paremmalle tolalle viimepeleissä. Eli sanottiin ALssä mitä tahansa, on AVta harjoteltu tässä vimeviikolla... ja kyllä se oikeuttaa kysymään, että mitä siä harjotuksissa sitten ennen kautta tehtiin? Jos ei harjoteltu AVta, niin ei siä kentällä oikein ole mitään muutakaan selkeästi (ja hyvin) harjoiteltua ole näkynyt...

Aika aiheellista kritiikkiä ja kysymyksiä @Brooksilta tässä yhteydessä.

 

[Arzamas]

Ei millään joukkueella ole paketti sellaisessa muodossa tässä vaiheessa kautta etteikö vastaavia keskusteluja roolien ympärillä käytäisi. Normaalia valmennustyötä, korjataan kehittämisalueita. Eikä tarkoita sitä että esim alivoimaa alettiin treenaamaan vasta kauden alettua, vaikka siltä ehkä näyttääkin.

Viime kauden lopussa peli oli suht hyvässä kuosissa, ja harjoituskaudella vaikutti siltä että peliä on saatu vietyä nopeampaa suuntaan. Ehkä viisaampaa olisi ottaa hieman takapakkia, yksinkertaistaa pelaamista ja palata Ruotsalaisen paluun myötä tutumpiin ketjukoostumuksiin.

Jos syy onkin siinä että Ilves on Salosta löytäny uuden Pennasen, ja nyt uudistettu pelitapa vaatii parempaa itseluottamusta uudistuneelta ryhmältä? Vaikuttaa siltä että peli kuitenkin paineettomassa tilassa toimii, eli vika on enemmän korvien välissä puuttuneiden onnistumiseen myötä. Kun mailaa puristaa tarpeeksi, ei helpoinkaan pelitapa toimi kuin paperilla.

 

[Paatelainen]

Petteri Sihvonen kirjoitti taannoin:

Kivi on erinomainen jääkiekkovalmentaja silloin, kun hän malttaa kääriä hihansa ja ryhtyä hommiin. Kiveä on vaivannut läpi kaikki nämä hänet tuntemani vuodet eräänlainen flegmaattisuus; aivan kuin hän olisi ollut toisinaan liian boheemi persoona valmentaakseen säännöllisesti ja täsmällisesti ... Kaava on ollut liki poikkeuksetta sama kaudesta toiseen: Kivi tepastelee sandaaleissaan ja sortseissaan kesälomilta, ja alkaa saada joukkueisiinsa otetta vasta siellä jossain vuodenvaihteen tienoilla, jolloin ollaan jo pahasti myöhässä ... Näen melkeinpä Karri Kiven kasvoista, milloin hän on vasta ryhtymäisillään valmentamaan. Se on siinä vaiheessa, kun hänellä on vaihtoaitiossa punaa riittävästi poskilla ja ketutuksen määrän voi nähdä ilmeistä ja eleistä. Olen monesti miettinyt, miksei tämä pelin osaava valmentaja viitsi ja vaivaudu ajoissa omistautumaan asialleen.

Ollaan Sihvosesta mitä mieltä tahansa, niin kyllähän tuo Ilveksen suorittaminen on toistaiseksi näyttänyt juuri sellaiselta, että Kivi on pikku hiljaa aloittelemassa tämän kauden osalta.

Paljon on puhuttu siitä, kuinka nuorilla pelaajilla olisi mennyt hyvät harjoitusottelut päähän ja luulosairaus iskenyt kesän aikana. Näyttää taas myös tosiaan siltä, että eniten takki auki kauteen lähti Ilves-valmennus. Tässä sarjassa tasoerot ovat niin järjettömän pienet ettei tällaisissa pelitapa/valmennuksellisissa asioissa voida antaa yhtään tasoitusta. Karri on ollut aikaisempinakin vuosina ylimielinen, mutta tämä tämänvuotinen sekoilu iskee kyllä nyt kovaa vasten tätä kautta kun Ilveksen pitäisi menestyä. Harmittaa paljon kyllä miehen asenne.

 

[toskala]

Muistetaan että jokaisella valmentajalla on omat heikkoutensa. Kuten todettua, niin Karri tuntuu olevan valmentajana jonkinlainen taiteilijasielu joka vaatii sen tietynlaisen fiiliksen että joukkueella tunnetaso menee oikein ja se näkyy kentälle. Rautakorvella se on juurtuminen omiin ajattelumalleihin ja siihen ettei anna pelaajille mahdollisuutta ottaa vapauksia tiukassa paikassa. Tuokkolalle se oli juurtuminen omaan jääräpäisyyteensä, jossa "helpot" pelaajat ottivat ison roolin oli heillä sitten taitojen puolesta edellytyksiä tai ei. Jopa paljon ihannoiduilla Pennasella ja Mannerilla on omat heikkoutensa. Loputtomiin ei voi odottaa että koska Karri "syttyy" pelille, mutta jos se taas sen oikean fiiliksen löytää niin hyvä tästä tulee. Karrin kaudella peli on ollut joka kausi loppukaudesta kohdillaan, joten jos tällä tavalla saadaan joukkue iskuun silloin kun pitääkin niin olen valmis sen hinnan valmis maksamaan.

Tietysti tuo Peltolan kommentti kuulostaa oudolta, mutta jos se alivoima on käyty läpi ja saatu toimimaan kolmen pelin jälkeen, ei tuo nyt vielä koko kautta kaada. Toimiva alivoima ja hyvä ylivoima ovat niitä elementtejä jotka auttavat joukkuetta kohti voittoja. Seuraava muuri kiivettäväksi on se, miten otteluiden alut saataisiin pelattua niin että peli otetaan haltuun heti eikä se mene selviytymistaisteluksi joka ennen pitkää johtaa päästettyyn avausmaaliin.

Yksi etappi kohti matkalla voittojen tietä on se, ettei jäädä loputtomiin murehtimaan sitä mihin ei voi enää vaikuttaa. 15 pistettä on jo menetetty, ei niitä saa enää takaisin vaikka kuinka ruoskisi itseään. Päästettyjen maalien määrät on vähentyneet 5, 4, 4, 3 ja 3. Jos tuo saadaan kahteen aletaan olemaan jo aika lähellä voittoa.

 

[vilho]

Joukkuelajit ovat hienoja ja samalla vaativia, sillä erot hyvään ja huonoon lopputulokseen johtavissa teoissa voivat olla todella pieniä. Karrikoiden, karvauspeli voi olla tehokasta silloinkin kun viisi pelaajaa menee karvaamaan. Kiekko (tai pallo) pois vastustajalta, sen jälkeen onkin suuri alueellinen ylivoima ja kiekko maaliin. Jos taas yksi pelaaja empii tai on myöhässä, vastustajalle aukeaa tila syöttää ja sen jälkeen onkin 2v0 tai 3v0 hyökkäys omaan päähän. Toiseen suuntaan ajateltuna, todella passiivinen träppi voi toimia, mikäli sitä pelataan kurinalaisesti eikä lähdetä sinkoilemaan.

Sama tilanne alivoimalla, joku pelaajista tekee väärän ratkaisun, jota muut eivät odota ja josta ei ole sovittu -> toinen pelaaja reagoi siihen voimakkaasti ja avaa tilan poikittaissyötölle -> kohta soi omissa. Se voi olla niin pienestä kiinni, otatko potkun tai kaksi vasemmalle ja kaikki syöttölinjat onkin peitetty. Kaikkea (viimeistä yksityiskohtaa myöten) valmennuskaan ei voi opettaa, eikä pelaajat - eli ihmiset - ole robotteja, joita pystyy kontrolloimaan äärimmäisen tarkasti, vaan pelaajat tekevät loppupeleissä ne ratkaisut. Ja ratkaisut pitää tulla selkäytimestä, sillä empiminen aiheuttaa tilanteista myöhästymisen. Ja pitkän vaihdon jälkeen väsyneenä ihminen tekee suuremmalla todennäköisyydellä vääriä ratkaisuja jne..

Jotain valmennus on kuitenkin tehnyt väärin, sillä ainoastaan ylivoima on ollut toimivaa nyt kauden alussa. Edes avauspeli ei ole ollut sellaista, eikä se ole korjaantunut / sitä ei ole korjattu vielä tähän mennessä.

 

[Alfred Lammas]

Mehän näemme Kivestä kuitenkin lähinnä vain ulkoisen hahmon. Viimeistään katseltuani haastattelun Ässät -pelin jälkeen vakuutuin Kiven läsnäolosta.

Voi hyvinkin olla, että mies hikoilee sängyssään ja saatuaan viimein unen päästä kiinni näkee painajaisia pelitavasta ja sen asettelusta.

Toivotaan Kivelle kirkkaita näkyjä ja voimia niiden onnistuneeseen toteutukseen.

 

[Brooks]

Vaikka Kiveltä voidaankin odottaa yhtä ja toista, niin silti tämä Ilveksen nykyinen pelitapa tuntuu jotenkin hämmentävältä; sellainen puolivallaton vauhtilätkä, jossa pelaajia suorastaan yllytetään ottamaan riskejä ja jossa koohotetaan omassa päässä, ei ole Meidän pelin nimeen vannovan Kiven näköistä.

Muistelen Kiven sanoneen viime kevään MM-kisojen aikaan jotakin sellaista, että "eivät pelaajat halua pelata mitään luomulätkää, pakki haluaa, että hänellä on toinen pakki ja laituri apuna, ja hyökkääjä haluaa, että on kaveri vieressä." Siis tiiviin viisikkorakenteen ja yhteistyön jääkiekon ylistys.

Oman alueen pelissä Kivi on aina luottanut tylyn ulosboksaamiseen, silloinkin, kun se ei ole ollut muodikasta, kuten viime kaudella. Silloin Ilveksen rauhallinen ja simppeli oman alueen pelaaminen, jossa alakolmio pelasi miestä ja toinen laituri oli palomiehenä, toimi varsin hyvin.

Olen Sihvosen kanssa samaa mieltä Kiven suurpiirteisestä tyylistä, mutta tarkoitan sillä lähinnä puutteita pelin hienosäädössä ja pelin tinkimättömässä opettamisessa.

Niinpä päädyn jälleen pohtimaan samaa kysymystä: onko Kivi ryhtynyt kesämökillä aikansa kuluksi kehittelemään jotakin ihan uutta ihmejuttua, vai onko alkukaudella nähty pelitapa määrätty ylemmältä taholta, toisin sanoen urheilutoimenjohtajan ja toimitusjohtajan suunnasta?

 

[S_Kuusisto]

Niinpä päädyn jälleen pohtimaan samaa kysymystä: onko Kivi ryhtynyt kesämökillä aikansa kuluksi kehittelemään jotakin ihan uutta ihmejuttua, vai onko alkukaudella nähty pelitapa määrätty ylemmältä taholta, toisin sanoen urheilutoimenjohtajan ja toimitusjohtajan suunnasta?

Pelitapahan on valmentajien haastattelujen perusteella enimmäkseen Olli Salon käsialaa. Varmasti valmennustrio yhdessä näitä asioita miettii, mutta jääharjoitukset vetää kuitenkin Salo ja omien sanojensa mukaan hänellä on suurin vastuu taktisesta puolesta.

Kivi on toki päävalmentaja ja siten aina vastuussa, mutta silti ihmettelen niitä jotka kaatavat koko likasangon Kiven niskaan. Jotkut jopa ajattelevat, että potkimalla Kivi ja nostamalla Salo ykköseksi saataisiin peli laakista kuntoon. Enkä tässä nyt viittaa lainaamaani kirjoittajaan, vaan muutamiin muiden kirjoittajien kommentteihin tällä palstalla.

Valmennus on tiimityötä, ja vastuu tehdyistä virheistä kuuluu koko porukalle.

 

[Brooks]

Pelitapa ja taktiikka ovat toki eri asioita.

 

[S_Kuusisto]

Pelitapa ja taktiikka ovat toki eri asioita.

Totta, muttei muuta pointtia. Salon omien sanojen mukaan hän vastaa "pelaamisesta/harjoittelusta", vetää suurimman osan harjoituksista ja "näyttää pelitavallisia asioita videolta". Näihin kommentteihin kun yhdistää itsekin esiintuomasi havainnot siitä, että Ilveksen pelitapa ei ole tuttua Kiveä, niin pidän todennäköisenä että Salon kädenjälki näkyy huomattavasti Kiveä enemmän.

 

[Kunto]

Aika kovaa vauhtia täällä laukkaa mielikuvitus valmentajien ja pelaajien tekemättömyyksistä kesän aikana. Muistaakseni monena alkukautena on kannattajat tuskailleet, etteikö yv-kuvioita ole yhtään harjoiteltu. Nyt, tosin lyhyellä otannalla, yv-peli on ollut hyvin tehokasta. Kai siellä sentään siis jotain on tehty? Umpisurkeaa alvoimapelaamista on onnistuttu korjaamaan viime peleissä. Kun kuuntelette Salon vastausta siihen, ketkä ovat olleet vastuussa av-pelin suunnittelusta, niin ainakin itselleni tuli tunne, että Salo punnersi vastauksen kieli keskellä suuta.

Pekka Saravo kommentoi Ipan otteita katsoessaan, että hienoimmillakin pelitapa-asioilla ei ole mitään virkaa, mikäli kaksinkamppailut päätyvät jatkuvasti vastustajalle.

Median hehkutukset ja ajoittain jopa ylivoimaiset otteet harjoituspeleissä ovat nostaneet Ilveksen tikun nokkaan. Vastustajat saavat hieman ekstrapanosta Ilvestä vastaan ja se näkyy mm kamppailupelaamisessa. Samaan aikaan ennakko-odotukset voivat kääntyä kokematonta joukkuetta vastaan, joka voi näkyä hermoiluna ja keskittymisen puutteena.

Joskus aikojen kuluessa varmaan saa kuulla, onko valmentajien välisiä ”taisteluita” käyty tässä kohtaan. Onko työnjako ollut selkeä ja miten on toimittu, kun jokainen tai ainakin Kivi ja Salo hakevat tässä kohtaan itselleen uutta työtä? Muuttuiko jonkin mieli hyvien harjoituselien jälkeen? Itselläni on ollut tiedossa, että ainakin menneisyydessä on ollut näkemyseroja Kiven ja Salo&Myrrä-kaksikon välillä. Näkemyserothan eivät välttämättä ole negatiivinen asia.

Aina on sekin mahdollista, että huomatessaan ylivoimaisuutensa harjoituspeleissä nälkä on kasvanut syödessä ja vedetty hieman ekstraa kauden alla.

Päkkilä on ainoa ei-oma-kasvatti, joka on kyennyt maalintekoon. Oma katseeni on tässä kohtaan siinä, että koska kokeneemmat (mm Rautiainen, Suomi) ja vahvistukseksi hankitut (Maalahti, Leino, Peltola ja Elorinne) alkavat kantamaan vastuuta odotetulla tavalla.

Mikäli valmennustrion välillä ei ole klikkejä, niin itse annan heille täyden työrauhan toistaiseksi. Varsinkin, kun kaksikko Ruotsalainen ja Dostal ovat täällä (jetlag otettava huomioon).

Aivan hetkeen ei Ilveksen valmennukselle ole toimiston puolelta tarjottu näin ammattimaista lähtökohtaa valmistautua (joukkue kasassa ajoissa, utj, KC, KooVee). Toki täytyy mainita sekin, että valmentajilla on käsissään erittäin nuori joukkue.

 

[JörgenJönssön]

Menneinä kausina ylivoimaa ei ole ennen kauden alkua laitettu kuntoon sillä verukkeella, että ensin on laitettu 5vs5-peli kuntoon. Pirusti se aina harmitti, kun ylivoima ei toiminut koko kauden aikana, mutta ainakin kauden aloitukset ovat pisteiden valossa tuolla vanhalla tyylillä menneet paremmin. En tiedä onko muissa joukkuessa ylivoiman ja 5vs5-pelin suhteen tällaista joko-tai-asetelmaa?

 

[Tarinankertoja]

Pekka Saravo kommentoi Ipan otteita katsoessaan, että hienoimmillakin pelitapa-asioilla ei ole mitään virkaa, mikäli kaksinkamppailut päätyvät jatkuvasti vastustajalle.

Niin... Mutta tuolla puolustajakalustolla ei pitäisi joutua kaksinkamppailuihin ainakaan omassa päässä. Nyt syötöt ja liike on niin vajavaista, että vastustajan karvaajat on päässyt kaksinkamppailuun. Varsinkin hitaan TPS kaluston onnistunut avauspelin tukahduttaminen on aivan käsittämätöntä tuntien puolustajien luistelu ja kiekonkäsittelytaidot. Tuolta olisi pitänyt olla lasten leikkiä kiekotella pois paineen alta. Ja laitapaini ei todellakaan ole tämän materiaalin vahvuuksia.

Nyt Ässät ja Kärpät peleissä lähdettiin useammin viivellä ja ainakin ykkösketju tuli hyvin keskialueen yli syötöin ja kolmella kaistalla. Jos ja kun näin päästään keskialueen yli, ollaan luisteluvauhtiedun äärellä...

mutta kun pääasiassa tilanneluku päätyy nopeaan kääntöön ja syötöt on ollu tällöin luokattoman huonoja, on hyökkäyspääkin mennyt painiksi, kun kiekko on roiskastu kulmaan. Viimepeleissä on sentään hyökkääjien liike ollut päätyäkohti (eikä mää ole pakin jalalla noston takia seisomassa sijiviivalla) ja kiekkoihin ehditään, toisin kun TPS ja Lukko peleissä. Ja kun ehditään, liikevoima tukee esiin pitkinä hyökkäyksinä.

... Mutta tuo ei toistu riittävästi ja peli hajoaa huonoihin yksilöratkaisuihin. Ite mietin, että onko nuo huonot ratkaisut henkisen puolen asioita, pelaajalla on kiire tehdä ratkaisuja, vai valmennuksen pelitavallinen valinta?

Pelitavallisen valinnan puolesta puhuisi se, että viimepeleissä viivelähtöjen määrää on lisätty, eli ohjeistusta on muutettu? Henkisen "kiireen" puolesta taas puhuvat kokeneidenkin pelaajien lähes käsittämättömät yksilövirheet.

Jos kyse on pelitapaviilauksesta, joka on imo alotettu, peli löytyy kyllä, mutta tarkoittaa varmaan enemmän viveellä pelaamista ja osittain liike-etuhyödyn hukkaamista.

Toki tuolla voitaisiin saada pelaajille onnistumisia kentällä ja voitto, joka taas voisi auttaa korvienvälin ongelmaan...

mutta näyttää mulle siltä, että valmennus teki virhepelitavallisen valinnan kauteen lähtiessä siinä mielessä, että kun se voitto naapurista valu käsistä, alko mailan puristaminen.

Niin pienestä mää voi olla kiinni... Teemuseni

 

[Brooks]

Pätevän tuntuinen arvio Ilveksen pelitavallisista ongelmista.

Ja tosiaankin, jos omissa joudutaan painimaan, jotakin on mennyt viisikkopelin toteuttamisessa pahasti pieleen.

Vaikuttaa siltä, että kun käsissä oli nuori, nälkäinen ja nopea miehistö, on ajateltu, että railakas vauhtikiekko on oikea pelitapa, ja ehkä se onkin, mutta siinä tapauksessa pelaamisessa olisi pitänyt olla tiukemmat raamit, kunnon rakenne, riittävästi toisteisuutta ja automatisoituja toimintamalleja, jotta pelaajat pystyisivät eri tilanteissa reagoimaan oikealla tavalla ja ennen kaikkea synkronoidusti.

No, kaksi vuotta sitten Kivi lähti mukaan siihen vauhtihysteriaan, mutta kun se ei toiminut, hän otti kesken kauden napsun pelinopeudesta pois. Niin käynee nytkin, ja toivottavasti tupsukorvat palaavat Meidän pelin perusasioiden äärelle.

 

[sämpylä]

Tästä saadaan syyttää vai ja ainoastaan valmennusta. Pojilla noussut pissi päähä ja leikitään parempaa pelaajaa, mitä ollaankaan. Kukaan viisikosta ei tiedä, kuka ottaa kenetkin kiinni. Vois Karri vähemmä ryypätä kesällä, niin motia riittää sitte Liigaanki. Nimimerkillä, pyörii paljon Siurossa....

Karri vai? Kalastellen kosken kupeessa vissii