Voi olla mutta voi myös olla että osakkeet ovat laskusuunnassa jolloinka pitää hakea vähän lisäbuustia. Paikatkin kun ovat aika hyvin täytetyt. Jatkoikohan muuten Mikko Haapakoski Kari Jalosen saatua kenkää. Mikko on myös kohtuu hyvää jälkeä saanut aikaan missä ikinä on vaikuttanutkaan Onko se sattumaa vai ei. Nuorten kulta Karrin apurina. Tps A-nuorten kulta vastuuvalmentajana sekä Kari Jalosen apurina Bernissä ja Kärpissä. Voittamisen tietotaitoa on siis karttunut myös.En jaksa uskoa että Niäminen lähtisi mihinkään liigajoukkueeseen 2/3 koutsiksi enää.
Olli Salo valmentaa ensi kaudella Löwen Frankfurtia – Tampereen Ilves
Keväästä 2016 lähtien Ilveksen liigajoukkueen valmennusryhmään kuulunut Olli Salo, 36, siirtyy käynnissä olevan kauden jälkeen Saksaan Löwen Frankfurtin päävalmentajaksi. Neljän kauden ajan Ilveksessä valmentaneen Olli Salon sopimus Löwen Frankfurtin kanssa on 1+1-vuotinen. Ilves-vuosiensa...www.ilves.com
Oliskohan Juujärvi tulossa valmennustiimiin mukaan kun ei kuulemma jatka enään naapurin a-nuorissa?
a ennen kuin kukaan whataboutisti tulee kyselemään Rautakorvesta, niin todettakoon, että tässä suhteessa Tukka-Jukka alkaa peräti jäädä jo kehityksestä jälkeen.
Rautakorvesta, niin todettakoon, että tässä suhteessa Tukka-Jukka alkaa peräti jäädä jo kehityksestä jälkeen.
Tukka johtaa orkesteria pelon ja negatiivisuuden ilmapiirillä ja se ei ole enää nykypäivää. Nämä valkut jotka menevät posi ja joukkuehenki edellä, pärjäävät vaikka nega-joukkueella olisi materiaalinen etu.Mielestäni Rautakorpi oli pudonnut kehityksen kelkasta jo aikoja sitten. Vaikkei hän mikään taktinen nero ole koskaan ollutkaan, vaan vahvuudet on löytynyt fysiikkavalmennuksesta.
Muut joukkueet on ottanut tuon edun pois Rautakorvelta, panostamalla fysiikkaharjoitteluun enemmän huomiota.
Rautakorven aikana Tappara sai menestystä, se on kiistaton fakta.
Mutta Rautakorvella oli Tapparassa aina myös top-3 materiaali käytössään, joten menestystä pitikin tulla.
Rautakorpi on ollut Tapparassa 12 kautta päävalmentajana, ja tuloksena on vain yksi mestaruus. Yhtä mestaruutta ei voi pitää mitenkään hyvänä saavutuksena, kun käsissä on ollut materiaali, joka oli mestarisuosikki joka kausi.
Viime keväänä Pennanen vei Rautakorpea taktisella puolella, kuin litranmittaa. Aivan samoin teki Kivi 2013 keväällä.
Tukka johtaa orkesteria pelon ja negatiivisuuden ilmapiirillä ja se ei ole enää nykypäivää. Nämä valkut jotka menevät posi ja joukkuehenki edellä, pärjäävät vaikka nega-joukkueella olisi materiaalinen etu.
Aika vähän siellä tälläkään kaudella niitä näyttöpaikkoja omille annettiin. Puistola, Tanus jne. päällimmäisenä ja mitä sinne hankittiin, kahdeksan ulkomaalaista?Tämä on totta.
Tuo pelon ja negatiivisuuden ilmapiiri näkyi pelaajien pienoisena "kipsinä" kun pelättiin/vältettiin virheitä, ja täten pelaajien potentiaalia ei pystytty hyöndyntämään täysin. Nuorille pelaajille ei uskallettu antaa näyttöpaikkoja, ja jos annettiinkin, niin penkki kutsui heti, kun tekivät virheen. Vasta kuluvalla kaudella uskallettiin antaa vastuuta nuorille, kun Ilves oli näyttänyt,että se kannattaa.
Mutta pelko näkyi myös valittuna pelitapana. Lähdettiin pelaan passiivisesti, "ylipuolustaen", vaikka joukkueen vahvuut olisivat hyökkäyssuuntaan. Tämä näkyi parhaiten kaudella 17-18, kun Tapparalla oli ylivoimainen joukkue muihin nähden, joka oli kuin luotu pelaamaan hyökkäävää peliä. Silloista Tapparan rosteria katsoessa tuli väkisinkin mieleen, että kuinka tuo joukkue voi hävitä yhtäkään peliä liigassa, oli euroopan parasta puolustusta jne...
Silloinkin Rautakorpi tukahdutti potentiaalin, valitsemalla liian puolustusvoittoisen pelitavan. Eikä lähtenyt pelaamaan vahvuuksilla, vaan vältellen virheitä. Tappara otti tuolloin vähiten 3 pisteen voittoja kärki kuusikosta, Kärpät otti lähes 33 prosenttia enemmän kolmen pisteen voittoja kuin Tappara.
Aika vähän siellä tälläkään kaudella niitä näyttöpaikkoja omille annettiin. Puistola, Tanus jne. päällimmäisenä ja mitä sinne hankittiin, kahdeksan ulkomaalaista?
Positiivinen psykologia on asia, mikä varsinkin urheiluvalmennuksessa pitäisi olla aivan keskeinen opetettava asia. On olemassa ihan tutkimustietoa siitä, että esim. hoitolaitosten kriisitilanteissa negatiivissävyinen ja heikkouksia painottava viestintä lisää hoitovirheitä, kun taas optimistinen ja vahvuuksia korostava viestintä johtaa yksilö- ja tiimitasolla parempaan ongelmanratkaisukykyyn ja laatuun.
Negatiivinen ilmapiiri tekee siis ihmisistä keskimääräistä tyhmempiä ja kykenemättömämpiä käyttämään koko henkistä kapasiteettiaan. Uhkailu, vittuilu ja katteettomat lupaukset yhdistettynä kovaan voimaharjoitteluun olivat jonkun 70-80-luvun koulukunnan valmentajien juttu, mutta tänä päivänä urheilijat pitää saada vireeseen sekä henkisesti että fyysisesti. Fyysisellä puolella on menty harppauksin eteenpäin mm. ravinnon ja levon ymmärryksen osalta. Itseluottamuksen, ryhmäkiinteyden ja positiivisen ilmapiirin rakentamisessa on kuitenkin vielä monella valmentajalla paljon tekemistä.