Niin paljon on palstalla valmennusta koskevia otsikoita, mutta mennään tänne. Viesti, kun koskee koko valmennusjohtoa.
Pelistä kaikki ovat varmasti huomanneet oleellisen. Pyritään pelaamaan aktiivisesti pystyyn ja luomaan maalipaikka. Kaikkea siis muuta kuin kiekkokontrolliin perustuva pelityyli, vaikka myös hitaitalähtöjä nähdään. Täysillä ylös on kuitenkin se, joka vaatii pelaajistolla ihan helkkaristi, avauksien pitää lähteä nopeasti oikeaan paikkaan ja toisaalta hyökkääjien pitää olla menossa koko ajan kiekonriiston jälkeen ylös. Rytmit eivät ole vielä löytyneet ja se näkyy siitä, että varsinkin laiturit joutuvat vetään liinoja kiinni samaan aikaan, kun alhaalta joudutaan lyömään kiekkoa päätyyn. Vielä ei rytmit toimi. Seuraava askel lienee pelin hidastaminen ja yksinkertaiseminen, luulen ma.
Jouko Myrrän rooli: Jokke seisoo vaihtoaitiossa kuin toteemi ja vetää samoja juttuja lehdistötilaisuudessa. Vttu, mikä ukko. Mutta onko näin? Veikkaan, että Myrrä tietää, ettei pelaajat ota tarpeeksi huomiota vinkkeihin pelin aikana. Myrrä voi myös tietää, että paras palaute annetaan erätauolla ja treeneissä, miksei myös kahden keskisissä keskusteluissa pelaajien kanssa. Pelaajilla on tällä hetkellä oikeus sopia, mitä tehdään. Se ei tarkoita sitä, että Myrrä on menettänyt kopin. Se tarkoittaa sitä, että vastuuta on jalkautettu ja on annettu lupa tehdä virheitä. Se ei vielä tuota hedelmää, mutta jossain kohtaa voi tuottaa.
En näe tönötystä päävalmentajan kohdalla vaihtoaitiossa huonoksi ratkaisuksi, jos palautetta pelistä annetaan erätauolla ja harjoituksissa.
Myrrästä saa myös kuvan, että lehdistötilaisuuksissa puhutaan mukavia eikä syytellä ketään. Täyttä paskaa? Itse tulkitsen tilanteen niin, että peli on ohi ja tehtyä ei saada tekemättöksiä. Lisäksi Myrrä lienee vähän samanlainen kuin Juupe Pajuoja, joka aikoinaan tokaisi "minulla ei ole pelikirjaa" ja tästä alkoi miehen lähtölaskenta Ässissä. Vaikken Juupea tunne, veikkaisin miehen huumorilla heittäneen pelikirja, pelikirja, pelikirja-keskustelulle vastapalloon, että mitään pelikirjaa ei ole, mutta on taktiikka ja tietynlaiset raamit pelata. Toiset käyttävät termiä pelikirjaa, toiset taktiikkaa, toiset pelityyliä.
Marko Ojasen rooli: Luonut Ilveksen pelityylin. Tai ainakin näin väitetään. Ilveksen alivoima ja viisikkopuolustus on tällä hetkellä kunnossa. Päästettyjä maaleja seitsemään peliin on tällä hetkellä 19 seitsemään otteluun. Alle kolme siis peliin. Tappiopeleissä maalimäärät ovat olleet 4, 5 ja 3 (yksi tyhjiin). Onko tämä maalivahtien hyvyyttä vai viisikkopuolustuksen hyvyyttä.
Sport-pelissä ainakin näki, että vaasalaiset saivat lukuisia ylivoimahyökkäyksiä toisen pakin ollessa ylhäällä ja taas syyttävä sormi näyttää hyökkääjien suuntaan. Osaako hyökkääjät tunnistaa pelitilanteita, jossa puolustajat nousevat jopa hyökkäyksen kärjeksi? Tai onko heille opetettu näitä tilanteita?
Koostaa ilmeisesti myös videot, mutta tuskin sentään pelin aikana. Tuleeko videot liian myöhään pelaajien katsottavaksi pelin jälkeen vai pitäisikö esimerkkitilanteita katsoa myös erätauolla? Varmasti avainkohtia kohtia katsotaan erätauolla, mutta mikä on tässä kohtaa tarkkuustaso?
Entisenä naapurin valmentajana Pomo Ojanen pystyy pistämään kyllä puolustuksen kuntoon, mutta miten on hyökkäyksen laita? Edeltäjä Salo piirteli kuvioita mainoskatkolla jonkin verran, Marko Ojanen ei sen sijaan juurikaan kuvishetkiä harrasta. Onko Myrrän linjausta, että pelaajien pitää pelin aikana ratkoa itse pelit.
Pasi Saarisen rooli: Saarinen on mielestäni ollut valmennustiimin täysi mysteeri koko ajan. Entinen pakki peluuttaa pakit, mutta siinä se. Varmasti oman uransa perusteella osaa neuvoa puolustajia, miten kannattaa missäkin tilanteessa toimia, mutta siihen se jääkin. On vieläkin latteampi haastatteluissa kuin Myrrä.
Mitä pitäisi tehdä: Myrrän ja valmennuksen poispotkiminen on ilvesmäinen tapa. Menestystä se ei ole koskaan tuonut. Sitä on tosin vaikea sanoa, mihin Myrrän joukkue olisi yltänyt Karri Kiven potkujen jälkeen. Eikä sitä tiedä, mihin Köpi Kallio vie Ilveksen jalkapallon puolella tänä vuonna.
Potkujen vaatiminen on hitsaanntunut Ilves-kannattajan DNA:han. Lajista riippumatta. Pitkäjänteisyyttä ei ole ja menestys on pääosin kiertänyt joukkuetta kaukaa ellei lasketa 2000-luvulla jääkiekon puolella yhtä pronssimitalia, yhtä Tampere Cupin mestaruutta, jalkapallon puolella paria nousua ylempään sarjaan ja näistäkin yksi kabinetissa, yksi pronssi ja Suomen Cupissa nostamista Maarianhaminassa.
Potkujen tie on siis mielestäni Ilveksen kohdalla nyt kuljettu, jos suuria asioita ei kopin puolella tapahdu. Valmentaja menettää kopin, valmentaja ei hoida hänelle linjattuja tehtäviä (faneille tämä on voittoja, mutta johtoportaalle tämä voi olla sijoitus sijojen x joukkoon, pelaajien kehitys, seuraan valitun pelityylin noudattaminen, seuran arvojen noudattamien yms. indikaattorit).
Tällä hetkellä peli näyttää heikolta. Uskon ja toivon, että se parantuu ilman Myrrän potkuja. Mutta johtoportaan pitää pohtia pitääkö valmennusta vielä vahvistaa. Minkälaisella miehellä? Se onkin tässä kohtaa hyvä kysymys. Pitääkö sen olla "Meidän pelin" -pelitapaguru, joka opettaa pystysuunnan kiekkoon tottuneille pelaajille täysin erityylistä kiekkoa? Tiilikainen vapautui Kerhosta ja hän lienee jalosmaisen perinnön jatkajia. Pitäisikö sen olla pystysuunnan kiekkoon tottunut valmentaja, joka yksinkertaistaa peli. Ja tässä kohtaa tulee mieleen kaikkien tuntema numero 41. Tai jos halutaan tunteella peliin elävää peliin, miten olisi Ville Nieminen tai Juhani Tamminen? Ainakin viimeisessä kohdassa valmennus saisi työrauhan, kun kaikki haluavat verbalitiikastaan tunnetulta valmentajalta kommentit, mutta samalla vaarana on, että näiden ego vie imun joukkueelta.
Mikäli valmennusta vahvistetaan vielä, mikä on Marko Ojasen rooli? Mikä on Pasi Saarisen rooli? Pystyisikö esim. Marko Ojanen näkemään pelin vieläkin selkeämmin pelin ylhäältä ja tätä kautta jo erätauoille koostamaan pätkiä joukkueen pelaamisesta? Onko Pasi Saarinen vain kiekonkeräilijä, jolla on hyväveli-soppari, kun ei homma lähtenyt B-junioreiden kanssa liikkeelle vai onko Raaka-Patella oikeasti annettavaa?
Elämme mielenkiintoisia aikoja, mitä tapahtuu.
Ja vaikka viesti onkin pitkä kuin nälkävuosi, niin pitää nostaa sekin ylös, että Ilveksellä on tällä kaudella varsinainen muukalaislegiona joukkueena. Mutta niinhän oli TPS:lläkin viime vuonna ja hopeaa nappasivat, saattaa joku miettiä. Mutta pelkästään tämä ei ole Raipen ansiota. Valmennuksessa oli myös Sami Salo ja Kimmo Rintanen. Helmisellä on peliurallaan takana kolme kautta Atlantin tuolla puolen ja päälle 7 kautta Ruotsissa, sekä valmentajan pari kautta Kazakstanissa ja yksi Latviassa, sekä kolme kautta kansainvälisessä Jokereissa, Rintasella 10 kautta pelaajana Sveitsissä, Salolla noin 15 kautta pelaajana lätäkköjen toisella puolella.
Ilveksen penkintakana taitaa ainoa ulkomailla oleillut olla päävalmentaja Myrrä kuudella kaudellaan. Jossain kohtaa saattaa olla siis pientä kielimuuria menossa.
Kaikkihan Suomessa osaavat lontoon murretta sen verran, että tulevat toimeen, mutta työympäristössä, kun pitäisi kommunikoida enemmän, voikin tulla vaikeuksia. Silloin ei kopin fak tö sit fak tö sit härmäläisenkään suusta täysin toimi.
Ennustus tulevalla viikolle: Ilvekselle ei ole koskaan sopinut Risto Duffan joukkuetta vastaan pelaaminen. Ei varsinkaan, kun Duffan joukkue tulee vieraaksi. Vastustajan veskarista tehdään sankari. Mutta torstaina Ilveksellä on koston paikka. Sport ei tule sumputtamaan kotona noin paljon kuin menneenä lauantaina. Veikkaan tiukkaa voittoa Ilvekselle, kunhan ei rankkareihin jouduta.
Ilveksellä on myös lauantain mahdollisuus näyttää kiekkokontrollin ihailijoille (myös minulle) linnun pelivehkeet toimiiko nykyinen pelityyli SaiPaa vastaan. Mahdollisuudet voittoon ovat suuret, sillä ottelua ei pelata marraskuisena tiistaina, kun ennen peliä sataa alijäähtynyttä vettä ja pelin jälkeen räntää.
