Viidessä vuodessa Ilveksen kotiotteluiden yleisökeskiarvo on noussut 3537 katsojalla.
Tuota ei sitten kyllä selitetä ihan pelkällä uudella Areenalla vaikka tottakai se on varmasti se isoin yksittäinen tekijä.
Ilmeisesti tuossa viitattiin kauteen 2017-2018 (4679 katsojaa).
Tuossa pitää ottaa sekin vielä huomioon, että silloin noin viisi vuotta sittenkään Ilves ei ollut lähimenneisyyden konttauskausista huolimatta katsojalukemissa edes mitään liigan häntäpäätä, vaikka toki kahdella edellisellä kaudella mestaruuden voittaneen Tapparan (5544 katsojaa) perässä Ilves olikin 865 katsojan verran. Jo seuraavalla kaudella ero olikin sitten enää vain alle parisataa katsojaa Tapparan eduksi (5227-5042=185). Tuo olikin toistaiseksi viimeinen "ei-koronakausi", jolloin Tappara on kerännyt suuremman katsojakeskiarvon runkosarjassa. Merkittävä osa nyt nähdystä katsojamäärien kasvusta on siis tullut nyt aiempien "normaalien" lukemien päälle.
Koronakaudet sotkivat kehitystä toki jonkin verran ja vasta nyt ensimmäisellä kokonaisella areenakaudella nuo luvut ovat kasvaneet molemmilla joukkueilla räjähdysmäisesti perinteisiä Hakametsän lukuja suuremmiksi. Viime kaudella keskiarvot pysyivät vielä alle kuuden tonnin: Ilves (5433) ja Tappara (5185). Tapparankin kasvu viime kaudesta on melkein 2500 katsojaa (7646-5185=2461).
Hienoja lukuja. Lukujen kasvattaminen tai edes pitäminen näissä vaatii kyllä työtä. Pirkanmaalla ja sen ulkopuolella riittää vielä joksikin aikaa porukkaa, joka haluaa tulla kokemaan sen yhden pelin uudessa areenassa. Sen jälkeen katsojamassat pitääkin sitten houkutella taas itse pelillä ja ottelutapahtumalla, eikä jo tutuksi käyneellä rakennuksella. Ilveksen onneksi kaksi ensimmäistäkin on hyvässä kunnossa, vaikka toki aina on varaa parantaa ja keksiä uusia vetonauloja.