Ilveksen toiminnalle korkein laatuluokitus Suomessa
24.04.2018 | Uutiset, Yleinen
ILVES JALKAPALLO KORKEIMPAAN LAATULUOKKAAN TOISENA SEURANA HJK:n LISÄKSI
Ilves on mukana Palloliiton laatuseurajärjestelmässä, jossa vuonna 2017 oli mukana 180 suomalaista jalkapalloseuraa. Maaliskuussa järjestetyssä ulkoisessa arvioinnissa Ilves arvioitiin HJK:n jälkeen toisena suomalaisena seurana korkeimmalle tasolle 5. Arviointia olivat tekemässä Palloliitto ja Laatukeskus Excellence Finland ulkoisena arvioijana.
Laatujärjestelmässä seuraa arvioidaan kokonaisuutena, jossa keskiössä ovat seuran johtaminen sekä urheilutoiminta ja sen tulokset. Näiden lisäksi arvioidaan mm. viestinnän ja markkinoinnin osa-alueita. Tavoitteena on ulkoisen arvioinnin avulla kannustaa strategian suuntaiseen toiminnan systemaattiseen ja tulokselliseen kehittämiseen.
Systemaattinen kehitys taustalla
Prosessi kohti tasoa 5 alkoi jo syksyllä 2016, jolloin Palloliiton seurakehityshenkilöstön kanssa ryhdyttiin kartoittamaan seuran tilannetta edeltävän arvioinnin pohjalta, jossa Ilves oli saavuttanut tason 4. Ennen uutta prosessia Palloliitto tiukensi erityisesti pelaajakehityksen mittaristoa, tavoitteena kannustaa pelaajakehitystoimintoja kohti kansainvälistä tasoa.
Prosessin perustaksi otettiin Ilves jalkapallojaoston tekemä 2017 – 2020 nelivuotisstrategia, jossa oli määritelty jo seuran visio ”jalkapalloa kaikille” sekä missio ”Suomen paras jalkapalloseura”. Painopisteeksi strategiakaudelle oli valittu ”Pelaajakehitys – pelaajapolku Futis-Liigasta, oman edustusjoukkueen kautta kansainvälisille kentille”, Futis-Liiga ja harrastetoiminta – jalkapalloa kaikille” sekä ”Seurakulttuuri – Keltavihreä Ilves ja ylpeys omasta seurasta”.
Ilveksen tulos arvioinnissa nousi myös kaikkien arvioitavien organisaatioiden joukossa selvästi yli keskiarvon. Ilvestä ei siis arvioitu pelkästään jalkapalloseurana vaan laadullisesti kestävien kriteerien pohjalta organisaationa myös yleisesti.
Ilveksen vahvuudet
Arvioinnin raportissa Ilveksen vahvuuksiksi nostettiin seuran suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kehittäminen, edestä kentällä johtaminen resurssien mukaisesti, juniorien ja edustuksien yhteistyö, valmentajien sitoutuneisuus sekä osaaminen ja vapaaehtoisten toimijoiden osallistuminen laajasti toiminnan organisointiin ja jalkauttamiseen.
Erityismainintoja sai tekijöiden positiivisuus, sitoutuminen toimintamalleihin sekä kriittinen mutta rakentava suhtautuminen omaan toimintaan sekä seuran kehittämiseen.
Kehittämiskohteita löydettiin, joista nostoiksi voi ottaa talviharjoitteluolosuhteiden parantamisen sekä tieteellisen tiedon paremman integroinnin toiminnan kehittämiseen. Näiden molempien osa-alueiden parantaminen on jo aloitettu.
