Ilves Playoffeissa kaudella 2024-2025

Lyhyesti tuli summattua jo otteluseurantaketjuun tämä ottelupari, mutta laitetaan tänne vielä uusintana.

Itse näen tämän parin siis siten, että Ilveksen olisi pitänyt pystyä kävelemään tästä jatkoon voitoin 4-2. Ensimmäisessä osassa oltiin avauserä jyrän alla, sen jälkeen hienoisesti niskan päällä, mutta onnistuttiin heittämään kahden maalin johto niin sanotusti kaivoon. Toisesta ottelusta tuli ihan ansaitusti kuokkaan, joskin vasta jatkoilla. Tämän jälkeen oli putkeen kolme ottelua, joissa Ilves oli sekä mielestäni että myöskin tilastojen valossa edellä, mutta näistä ainoastaan kaksi onnistuttiin voittamaan. Etenkin tuo neljäs ottelu oli kirpaiseva, koska KalPa oli siinä niin selvästi vastaanottava osapuoli, mutta onnistui kuitenkin ainoana maalinteossa.

Eilen sitten oikeastaan yksi hyvä erä ja ihan ansaittu tappio, varsinkin, kun otetaan huomioon se, että KalPa vei tuota jatkoaikaa ja alusta alkaen näytti siltä, että ei Ilves tätä peliä voittamassa enää ole.

Tiedossa oli, että KalPa vastustajana sopii Ilvekselle todella huonosti ja loppuun asti itse toivoin, että Ässät olisi mennyt tuosta puolivälieräparista jatkoon.

Toisaalta sitten aika alhaalla oli odotukset tänä keväänä noin muutenkin pudotuspelien osalta. Jotenkin oli koko ajan tunne siitä, että nyt ei ole kasassa sellainen joukkue, jolla taistellaan mestaruudesta.

Mutta joo. Tämä oli tämän kiekkokauden osalta tässä. Syyskuussa jatkuu taas.
 
No, vertaa sitten Ilveksen tai vaikka HIFK:n tekemiseen. Näissä organisaatioissa puuhastelu jatkuu vuodesta toiseen, isolla rahalla, ilman tulostavoitetta. Yleisöä riittää katsomoissa ja kaikilla on kivaa!

Kärpät on voitu liittää samaan porukkaan parin viime vuoden osalta. Tosin Oulussa on sentään esittää erittäin hyvää menestystä takavuosilta.

Niin kauan tämä Ilveksen kädenlämpöinen, kiva, pelkkä runkosarjamenestys jatkuu, kun siihen ollaan tyytyväisiä.

Jengi juhlii ja tanssii Handsuppia marraskuussa voittojen tahtiin ja kuvittelee jonkun mystisen vuosien projektin olevan tarpeen ja ratkaisu kevään peleissä, kun on panosta.
Itse näen asian juurikin niin, että Ilveksen kaltaisessa organisaatiossa on lähdettävä hakemaan menestystä juurikin jatkumon kautta, eikä millään vuoden tuhkimo tarinnalla, johon ensimmäisessä viestissäsi vertasit.

Valitettavasti edellisen viiden vuoden aikana Ilveksessä tuota jatkumoa ei olla vain saatu aikaiseksi. Liikaa on ollut valmentajistossa vaihtuvuutta ja samoin pelityylissä. Toki ollaan oltu kärkikahinoissa useamman vuoden, mutta tosipeleissä Ilves ei ole vielä löytänyt omaa reseptiään voittoon, ja tästä voittamisen oppimisesta ajattelinkin vielä kirjoittaa isommin omaa näkemystäni.

Itse näen asian niin, että Ilves on organisaationa väkisin yrittänyt muuttaa omaa identiteettiään useampaan otteeseen lähivuosina. Kun katsotaan esimerkiksi Kalpaa: Kalpa on aina pelannut vauhtilätkää. Tämä vauhdikas pelityyli on ollut heidän identiteettinsä jo pidemmän aikaa ja sillä he ovat nyt itselleen paikan finaalissa lunastaneet.

En kuitenkaan oikein tiedä mikä se Ilveksen identiteetti tällä hetkellä on. Tuntuu, että se on perustunut siihen, että on yritetty etsiä oikoteitä onneen, palkataan hyvillä meriiteillä valmentaja (pennanen) ja luotetaan siihen, että nyt vain rahaa liikoon niin kyllä me voitetaan kun on näin hyvä valmentaja ja näin kallis joukkue!

Mutta kuten sanoin täytyy varmaan erikseen vielä ajatuksella raapustella vähän omia tuntemuksia ja näkemyksiä tänne. Toivottavasti kuitenkin sait/saitte hiukan kiinni siitä miksi muihin vertailu (etenkin tähän tuhkimo tarina saipaan) ja muiden matkiminen ei yleensä ole hyvä ratkaisu.
 
Ihan vielä ei ole kukaan julistanut Ilveksen voittavan ensi kaudella mestaruuden. Eiköhän sekin parin viikon sisään tule, kuhan Ilves johto hiukan puhelee mukavia, ja julkistetaan parit alaketjujen työteliäät hyökkääjät.
 
Poimitaan tähän syksyltä Jyrjö Ylhän runo Ilvestyskirjasta (en vastaa mahdollisista väärin kuulemisista tai kirjoitusvirheistä). Toivottavasti tätä ei tarvitse lukea monena keväänä tästä eteenpäin.

Runon nimi oli ”Yksi rakkaus”:

Katoaa riemu ja toivo niin kuin illan auringon viimeinen hetki.
Pettymys syö sisältä kuin umpikujaan päätynyt retki.

Pää alhaalla kevään lämpöön armolliseen ilman uhoa, uskoa, hehkutusta.
Askel kannattajan raskas, matala. Kun on kauden päätös kuin elon petkutusta.

Kesän tullen hälvenee tuska ja kärsimys kuin pisara tummaan mereen.
Paras aika alkaa taas kerran. Palaa voimantunto, usko, vereen.

Luottamus nousee notkostaan.
Nyt on meidän vuoro.
Herää vahvana henkiin runsaslukuinen kannattajien kuoro.

Syksy tuo toivon uuden kuin nousu auringon aamukasteen kimalluksen.
Takaraivossa kuitenkin epäusko. Onko riemun jälkeen vuoro uuden sukelluksen?

Alakuloa, pessimismiä ja vähättelyä, kylvää joukko alistuneiden myös voiton hetkellä.
Kun on hetki tappion, ovat hyeenat haaskalla kuin rappioretkellä.

Ei ole kannattajalle Ilveksen eloa lempeää ja polkua kivetöntä luotu.
Kauan on värejä kannettu, vaikkei kirkkainta kruunua ole hetkeen suotu.

Kestetty vaikeat vuodet. Pilkkaa ja vähättelyä täynnä tie.
Vihreä ja keltainen silti sydämessä, vaikka matka ajassa meitä minne vie.

Mitä sitten, kun kevättä koristaa vihdoin mestaruus?
Palaako kärsivällisyys, kuolee vuosien epäusko, katkeruus?

Varmaa on vain, että mitä tahansa kohtalo antaa.
Haudan toiselle puolelle asti yksi rakkaus kantaa.
 
Ihan vielä ei ole kukaan julistanut Ilveksen voittavan ensi kaudella mestaruuden. Eiköhän sekin parin viikon sisään tule, kuhan Ilves johto hiukan puhelee mukavia, ja julkistetaan parit alaketjujen työteliäät hyökkääjät.

Jos faneista puhutaan, niin siinä ei myöskään ole mitään väärää. Minun veljeni löi 18-vuotiaana Viekkaukselle 100 euroa vetoa kauden alla siitä, että Ilves voittaa mestaruuden. Se kausi oli 2002-03. Tuolloin Ilveksen mestaruus olisi ollut vähintään tämän kauden SaiPan veroinen ihme ja 18-vuotiailla ei tunnetusti hirveästi ylimääräistä rahaa ole. Ilveshän oli sitten viimeinen sillä kaudella.

Nykyään on toisin ja Ilveksen mahdollisuus mestaruuteen on ihan realistinen ennen jokaista kautta, vaikka sitä ei olekaan vielä tullut.

Joka tapauksessa, uskossa mestaruuteen ei ole koskaan mitään väärää.
 
Oma sisäinen Ilves-romantikkoni haluaisi nähdä kaksikon Suomi-Meskanen samassa vitjassa.

Ruotsalaista meillä ei enää ole niin vaikka Mänty siihen sitten keskelle.
Olisi kyllä hieno ajatus ja komppaan satasella tätä. Vielä kerran Ilves-sydämet ja kaverit keskenään Ilves nutussa pitkään aikaan. Ehkä jopa yhdessä viimeistä kertaa.
 
Tässä kohtaa näyttää typeriltä ne viestit ja puheet siitä kuinka ”puolivälierä on meille se pahin” ja ”jos Tappara kaatuu niin mennään varmasti päätyyn”. Kyselin jo silloin, että mikä hiton idiootti logiikka tuo on. Kalpa oli aivan saatanasti kovempi tällä kaudella kuin Tappara joten miten tuo korreloituu, että jos Tappara kaatuu niin kaatuu Kalpakin.

Ja toisinkun jotkut väitti niin oli sillä runkosarja voitonkin ryssimisellä merkitystä. Joo toki oltaisiin voitu Saipallekkin hävitä, mutta uskoisin heidän sopineen meille paremmin kuin ikihankala Kalpa. Olis ollut kiva päästä edes eteenpäin ja kokea ne finaalit.
 
Oma sisäinen Ilves-romantikkoni haluaisi nähdä kaksikon Suomi-Meskanen samassa vitjassa.

Ruotsalaista meillä ei enää ole niin vaikka Mänty siihen sitten keskelle.
Suomi-Mäntykivi-Meskanen olisi pronssipelin arvoinen. Tässä kohtaa voi vähän ottaa vapauksia tuloksenkin kanssa. Toki noilla äijillä saattaisi olisi viimeistä kertaa yhdessä pelatessa sellainen draivi, että tulostakin tulee.
 
.
Ihan vielä ei ole kukaan julistanut Ilveksen voittavan ensi kaudella mestaruuden. Eiköhän sekin parin viikon sisään tule, kuhan Ilves johto hiukan puhelee mukavia, ja julkistetaan parit alaketjujen työteliäät hyökkääjät.
Minä en mitään julista, mutta minä uskon siihen. Jossain kohtaa se osuu meillekin. Tai sitten ei. Ihan sama, mä uskon siihen jälleen ensi vuonna. Silloin se kannattaminenkin on paljon kivempaa versus 1970:n ajatuksien kanssa.

Eikä hävetä pätkän vertaa uskoa kannuun jälleen kerran! Ylpeästi uskon!
 
Pronssipeliin nämä;

Suomi - Mäntykivi - Meskanen
Ei tarvi selittelyjä

Calle - Borg - Lööke
Ruotsimafia <3

Kos - Bau - Laurell
Junnuille mitalit yhteisvoimin

Neloseen ketkä tahansa. Ehkä Rautanen sentteriks.
Ja Malék maaliin. Hölö, saa suorittaa.
 
Pronssipeliin nämä;

Suomi - Mäntykivi - Meskanen
Ei tarvi selittelyjä

Calle - Borg - Lööke
Ruotsimafia <3

Kos - Bau - Laurell
Junnuille mitalit yhteisvoimin

Neloseen ketkä tahansa. Ehkä Rautanen sentteriks.
Ja Malék maaliin. Hölö, saa suorittaa.
Pitää muistaa, että tämä on pronssipeli. Sieltä yleensä on kaikkein vaivaisimmat pois. Jos ei Borg pystynyt pelaamaan eilenkään, niin tuskin perjantainakaan. Saattaa myös muita jäädä pois, kuten esim Supi. Hän veti kyllä sen verran pirteästi nuo pelaamansa pelit, että saattaa kyllä hyvinkin vetää myös tuon.
 
Pistetään nyt kanssa vähän omia kommentteja playoffeista ja koko kaudestakin vähän niinkuin plussien ja miinusten kautta ja vielä yhteenvedolla.
+ Ulospäin näytti siltä että joukkueessa olisi ollut hyvä toisia kannustava ilmapiiri koko kauden. Vaikka ihan vaihtuvuuttakin ja rosterin elämistä pelistä toiseen oli aika paljon.
- Sitten taas tuohon rosterin elämiseen negaa, loukkaantumisia, sairastumisia oli hyvinkin paljon. Ja sitten loukkien jälkeen monikaan pelaaja ei enää päässyt tasolleen. Utusella, Johanssonilla kesti kauan. Gazda oli alkukaudesta maaginen mutta loukin jälkeen ei mielestäni päässyt missään vaiheessa samalla tasolle. Svej, Supi isoina palasina eivät pystyneet loukkien takia tuomaan potentiaaliaan tarpeeksi joukkueen hyödyksi.
- Runkosarjassa pelattiin aika ajoin upeeta kiekkoa. Kuitenkin tason nosto mitä niihin tärkeimpiin peleihin pitäisi tehdä jäi mielestäni vajavaiseksi. Tappara-sarja oli ehkä jopa liiankin helppo ja se vaihde jäi ns päälle. Kuviteltiin että sama jotenkin riittäisi Kalpaa vastaan millä Tappara kaatui. Kaksi peliä oltiin ihan lapasia alussa. Kolmannessa saatiin jopa riittävää ilkeyttä esille millä Kalpa olisi voinut hyvinkin kaatua loppupeleissä. Mihin se ilkeyskin sitten jotenkin hukkui erityisesti 6 peliin?
+- Hyviä hankintoja kesken kauden, Tillu reagoi joukkueen vahvistamisessa mutta aika köykäisellä erityisesti keskikaistalla lähdettiin liikkeelle ja sitten taas siihen ongelmaan reagointi jäi vajavaiseksi. Toivottavasti Lieriötä ei enää ensi kaudella haeta muka vahvistamaan joukkuetta.

Vaikka paljon negaa tuossa oli niin mielestäni kuitenkin positiiviseen kallistuu tämä kausi. Mentiin ainakin ankeasta ja selvästi häviämistä pelkäävästä pelaamisesta merkittävästi eteenpäin.

Sitten vielä kysymyksenä, mikseihän ECHL:ään kiinnitetä pelaajarekryssä enempää huomiota? Curry, Lancaster, D'Astous vai mikä se nimihirviö olikaan, Danforth... No Svej hommattiin ja selvästi on pelimies vaikka loukit vaivasivatkin.
 
Tappara oli sysipaska, Ilves ajoittain täysin purjeessa, vain meidän mv ja papp oli timattia, hyökkäyspelaaminen oli samalla tasolla tap sarjassa, kuin kalpaa vastaan ja eipä se riittämyt, tuskin olisi riittää Lukkoa vastaan, saati sitten hurmiossa pelaavaa Saipaa vastaan, kuuleman mukaan sielä on luistin liikkunu kesästä saakka ja nyt niitetään satoa.
 
Takaisin
Ylös