Sihvoselta ja Savolaiselta välillä vähän hauskempi juttu.
Tässä ovat suomalaisen urheilun pahimmat paskapuheet – mukana todellisia klassikoita
1. ”Teemme analyysimme myöhemmin”
Kun maajoukkueella tai seuralla menee tärkeimmät ratkaisuhetket – kuten esimerkiksi arvokisat tai pudotuspelit – penkin alle, tämä lause muljahtaa usein tärisevän urheilupomon suusta. Onko kukaan koskaan kuullut myöhemmin, mitä tuollainen analyysi on tarkemmin pitänyt sisällään? Ei ole! Jos analyysia edes on tehty, ei siihen käytännössä koskaan ikinä missään ainakaan ole julkisuudessa palattu.
2. ”Meillä on täysi luottamus päävalmentajaamme”
Lopun alkua. Luottamusta on, mutta jos päävalmentaja häviää vielä 1-2 peliä, valmentaja heitetään mitä todennäköisimmin hiuksista helvettiin. Usein ei riitä sekään, että päävalmentajan joukkue voittaa seuraavan pelin, sillä luottamus ja tuki ovat jo menneet. Useimmiten on saatettu jopa kartoittaa salaa taustalla uutta valmentajaa.
3. ”Olemme yhdessä sopineet...”
Päävalmentaja on todennäköisesti vain sanellut ylhäältä alas joukkueelle, että nyt toimimme näin.
4. ”Teemme sisäisen tutkinnan”
Kuulostaa hyvältä julkisuudessa, mutta kovin vähän lopulta tutkitaan – jos mitään. Enemmän lopulta mietitään, miten pystyttäisiin keplottelemaan itsensä kohusta ulos. Jos kyse on vaikkapa eettisten normien rikkomisesta ja SUEK antaa huomatuksensa, mennään helposti omaan kaninkoloon muka tekemään sisäistä tutkintaa – emmekä kommentoi julkisuuteen sen enempää näitä "yksittäisiä tapauksia".
5. ”Tämä on vain varotoimenpide”
Kovin usein kinesioteippiin verhoiltuna ja kipulääkkeillä pumpattu urheilija siirtyy odottamaan, että adrenaliini veisi kivulta pahimman terän, jotta pystyisi edes jonkinlaiseen suoritukseen.
6. ”Tulos ei kerro koko totuutta”
Hävinneen valmentajan klassikkopuheenvuoro, kun hänen valmentamansa joukkue on saanut eläimellisen selkäsaunan – tai sitten hän ei arvosta vastustajaa ja sen taktiikkaa. Toisinaan solidaarinen valmentajakollega saattaa pientä näennäistä hallintajaksoa liioitella toverillisesti, että ”olimme kyllä hetken pahasti pinteessä” – vaikka peli olisi ollut lähes yhtä päätyä alusta loppuun.
7. ”Peli on nopeutunut vuosi vuodelta”
Jos näitä puheita uskoo, peli liikkuisi jo valon nopeudella. Koskaan ei kuule, että miltä osin tarkkaan ottaen peli on "nopeutunut". Kyse on myös sikäli nollapuheesta, että niin kauan kuin pallopelejä on pelattu, ne ovat aina nopeutuneet.
8. ”Hän tuntee kansainvälisen pelin vaatimukset”
Tyhjiä sanoja. Useimmiten valmentaja on ollut hyvin pienessä roolissa mukana maajoukkuetoiminnassa satojen muiden valmentajien tavoin. Ne, mitkä kyseiset vaatimukset konkreettisesti ovat, ei koskaan kerrota. Valmentaja itse ei sitten koskaan sen kummemmin ala vetämään treenejä, joissa niitä kuvitteellisia pelin uusia vaatimuksia täytettäisiin.
9. ”Olen ihmisläheinen valmentaja”
Jos valmentajalla on tarve korostaa tätä, hälytyskellojen tulisi soida. On nimittäin nähty myös paljon heitä, jotka ovat tunnetasolla valmennettavistaan tosiasiassa hyvin kaukana. Oikeastaan mitä ihmisläheisemmäksi valmentaja julistautuu tai julistaa tuon koulukunnan puolesta, sitä epäinhimillisempi hän itse on.
10. ”Sopimus purettiin hyvässä yhteisymmärryksessä”
Todennäköisesti taustalla on ollut helvetillisen lihava riita seuran ja pelaajan taikka valmentajan välillä. Mitä suurempi yhteisymmärrys on mukamas ollut, sitä todennäköisemmin pois potkittu pelaaja tai valmentaja tai toimitusjohtaja tai urheilujohtaja olisi halunnut jatkaa seurassa.
Aition Samuel Savolainen ja Petteri Sihvonen kaivavat kevyemmän kynänsä esiin ja listaavat suomalaisen urheilun tyhjimpiä sanoja.
www.apu.fi