Jääkiekon MM 2019 | Bratislava & Košice

[El Reino]

Yksilötaito vie Meidän Peliä kuin mätää kukkoa

Asetelma kääntyikin yhtäkkiä toisinpäin.

 

[sämpylä]

Lankisen piikkii meni toi maali, tolppa täysin auki. perkele kun pääsi swedut loppuu taas niskan päälle ja viä erän loppuu

 

[Brooks]

NHL-pelaajat ovat tottuneet seisoskelemaan lähellä maalia, joten Suomen joukkueelle jää paljon tilaa laitojen lähelle ja siniviivan alle. Sellainen oman alueen peli edellyttäisi, että maalivahti ottaa sektorin ulkopuolelta tulevat vedot, mutta nyt Lundqvist päästi kolme kaukovetoa ohitseen. Meidän pelin kulmapaloja on muutenkin vahva päätypeli, ja sitä suomalaiset pääsivät toisessa erässä hyödyntämään, kun kiekko kulki laitoja pitkin siniviivalle ja taas takaisin. Muutenkin NHL-miehet vaikuttavat kovin väsyneiltä, kun pitää luistella isolla jääalalla.

 

[UglyHouse]

Lankisen piikkii meni toi maali, tolppa täysin auki. perkele kun pääsi swedut loppuu taas niskan päälle ja viä erän loppuu

On huimat torjuntaprosentit.

 

[Lonkki]

Olipahan hieno peli seurata. Vähän tälläistä tunteiden vuoristo rataa eikä pelkästään mainoskatkojen takia. Hieno peli Manniselta ja todella hieno ottelu Suomen MM-joukkueelta.

 

[Kaukofani]

Olipahan hieno peli seurata. Vähän tälläistä tunteiden vuoristo rataa eikä pelkästään mainoskatkojen takia. Hieno peli Manniselta ja todella hieno ottelu Suomen MM-joukkueelta.

Onneks on cmore...vitun hieno taistelu...

 

[Ikurin Vire]

 

[Brooks]

Yhdistysrekisterin mukaan pelitapaskeptikkojen seura on muuttanut nimensä pelitapauskovaisten synodiksi.

Toivottavasti viimeistään nyt älytään lopettaa Liigan vähättely. Meillä on sekä taktisesti että fyysisesti erittäin vaativa sarja. Toivottavasti myös kuolleena syntynyt ajatus pohjoisamerikkalaisten kaukaloiden käyttöönotosta haudataan hiljaisesti ja mahdollisimman syvälle. Toisin kuin väitetään, iso kaukalo antaa suomalaisille suuren kilpailuedun myös NHL:ää ajatellen.

 

[Kunto]

Minä taas odotin Suomen joukkueelta nähtyä enemmän. Kyllähän tuo miehistö suorittaa Meidän peliä ihan kelvollisesti, mutta jotain tuosta uupuu. Joukkue on ikään kuin valmentajansa näköinen: ilo puuttuu.

On arveltu, että Jalosen äkäinen ja murjottava esiintyminen on taktista peliä, jolla hän yrittää kääntää ulkopuolisten huomion pelaajista itseensä. Kuulostaa hienolta, mutta minä en tuohon usko. Pahoin pelkään, että Jalonen alkaa yksinkertaisesti leipääntyä, ja se on suurin syy siihen, miksi en halua Jalosen enää palaavan Ilveksen peräsimeen. Intohimo puuttuu.

Itse koen, että Jalonen on edelleen erittäin motivoitunut. Hän vaikuttaa olevan aktiivinen pelaaja-aitiossa, äänessä paljon ja johtaa joukkuetta mm aikalisillä. Hänellä on apunaan Manner ja Pennanen, mutta silti Jalonen näyttäisi pitävän ohjat itsellään.

En tiedä, tarkoititko ilon puutteella peli-ilon puutetta, mutta ainakin Tuomo Ruutu on läpi turnauksen kehunut joukkueen yhteishenkeä ja kertoi Ruotsi-matsin alla, että pelaajat olivat epäsuomalaiseen tapaan hyväntuulisia ja oikealla tavalla tekeminen oli letkeää matsiin valmistautuessa.

 

[#13]

Aivan huikea voitto. Ei voi millään laittaa samalle viivalle noita joukkueita, onneksi tahdolla ja työllä voi voittaa parempansakin.

Ja toisaalta, onhan Nhl-miehillä todella pitkä kausi takana, loukkia päälle. Hullut suomalaiset luistelevat neljällä kentällä jalat alta päätykiekkojen kautta, taktiikka toimi lopulta, vaikka ei se ihan selvää ollut

 

[LuikuriTattinen]

Pakko myöntää. Ruotsi oli kuriton. Ja eikä sitä kiimaa välttämättä kolmanteen peräkkäiseen mestaruuteen ollut tarpeaksi. Syyllistyyköhän Venäläiset keskenään kuskaan kiakkoo ja turhautuun sitä kautta ja toinen yllätys on valmis?

 

[Brooks]

Venäläisten joukkuepeli on ollut viime vuosina parempaa kuin Ruotsilla. Taitoa on vieläkin enemmän kuin sinikeltaisilla ja maalivahtipeli kisojen parasta. Mutta silti siellä voivat Ovetshkin tai Malkin ottaa jonkin tilanteen omalla alueella vähän löysemmin niin, että Suomen joukkueen pakit pääsevät laukomaan sektorista, tai puolustajat lähtevät ryntäilemään maalin edestä, jos suomalaiset kierrättävät kiekkoa pitkin laitoja.

 

[Brooks]

Tiedotusvälineet ovat luonnehtineet Suomen joukkuetta hyvähenkiseksi ja yhtenäiseksi ryhmäksi. Siitä huolimatta, että siellä on muiden muassa Mikko Lehtonen, joka tällä foorumilla on aikoinaan laskettu pukukopin myrkyttäjien joukkoon.

Mikä puolestaan on jälleen kerran yksi osoitus siitä, että miesyhteisöissä sellaisilla asioilla ei ole juurikaan merkitystä. Kuten kaikki miehet tietävät, hierarkkisissa miesvaltaisissa yhteisöissä toimijoiden ei tarvitse olla kavereita keskenään - he voivat olla jopa vihamiehiä -, mutta silti homma toimii, koska keskinäinen kunnioitus syntyy siitä, että jokainen hoitaa oman hommansa yhteisen päämäärän eteen.

 

[Urho Kaleva Kekkonen]

...
Mikä puolestaan on jälleen kerran yksi osoitus siitä, että miesyhteisöissä sellaisilla asioilla ei ole juurikaan merkitystä. Kuten kaikki miehet tietävät, hierarkkisissa miesvaltaisissa yhteisöissä toimijoiden ei tarvitse olla kavereita keskenään - he voivat olla jopa vihamiehiä -, mutta silti homma toimii, koska keskinäinen kunnioitus syntyy siitä, että jokainen hoitaa oman hommansa yhteisen päämäärän eteen.

Joukkueen toimiva kemia on niin monen asian summa. Päävalmentajalla on tässä todella iso rooli, ei ainoastaan pelillisissä asioissa vaan myös siinä miten taustat/joukkue rakennetaan.

MM-turnaus on lyhyt "runttaus", mutta Liigajoukkueen kausi on todella pitkä matka. Miten valmennuksen roolit sopivat yhteen, miten valmennuksen/joukkueen ikäluokat otetaan huomioon, millaisia yksilöitä siellä on, onko pelillisesti oikeat roolit/pystyvät pelaajat.

30-40 ihmisen kokonaisuus on haastava johdettava sekä lyhyessä rutistuksessa että pidemmässä suorituksessa (Liiga). Ei ihme, että Jalonen/Manner/Pennanen ovat nyt siellä onnistujina ja Kivi on vienyt lyhyet rutistukset ja Liigan loppuun asti. Mutta toisaalta se, että asia on toiminut joskus, ei takaa sitä, että se toimii jatkossa.

 

[Kunto]

Tiedotusvälineet ovat luonnehtineet Suomen joukkuetta hyvähenkiseksi ja yhtenäiseksi ryhmäksi. Siitä huolimatta, että siellä on muiden muassa Mikko Lehtonen, joka tällä foorumilla on aikoinaan laskettu pukukopin myrkyttäjien joukkoon.

Mikä puolestaan on jälleen kerran yksi osoitus siitä, että miesyhteisöissä sellaisilla asioilla ei ole juurikaan merkitystä. Kuten kaikki miehet tietävät, hierarkkisissa miesvaltaisissa yhteisöissä toimijoiden ei tarvitse olla kavereita keskenään - he voivat olla jopa vihamiehiä -, mutta silti homma toimii, koska keskinäinen kunnioitus syntyy siitä, että jokainen hoitaa oman hommansa yhteisen päämäärän eteen.

Oleellista on nähdä seurajoukkue- ja maajoukkuetyöskentelyn välinen erilaisuus. Ja se merkittävin on tietenkin aikajänne. Maajoukkuekomennus kestää muutamia viikkoja, kun seurajoukkueessa työskennellään yhdessä pääosin minimissään lähes vuoden. Pitkässä juoksussa ongelmat voivat kertaantua joukkueen toimintaa haittaavaksi. Yhteisen päämäärän eteen työskentely ei tuo kunnioitusta, kun esimerkiksi velkaannut joukkuekavereillesi tai pelehdit toisen pelaajan puolison kanssa. Nuo ovat karskeja (todellisia) esimerkkejä pelaajien välisistä konflikteista.

Ajan lisäksi on tietenkin paljon muitakin eroavaisuuksia.

Joka tapauksessa Jalonen on osoittanut valmentajan taitonsa monipuolisesti, niin seura- kuin maajoukkuetasolla. Ja menestynyt sekä aikuisten että nuorten johtajana.

Venäjää vastaan ei riitä Ruotsia vastaan nähty esitys. Veskaripeli ei ollut kuosissa puolivälierämatsissa ja kovasti nostattaisi toiveita, mikäli meillä olisi NHL:stä yksi supervahvistus Tuukka Raskin muodossa.

 

[pelikirja]

Venäjä luo valtavasti maalipaikkoja joka pelissä.USA pelissä ekaan 6minuuttiin oli 4maalipaikkaa.Sanomatta selvää että noin paljon maalipaikkoja luovat joukkueet yleensä tahtoo pärjätä.Todella suuri haaste on Venäjä.Astetta ellei kahta kovempi kuin Ruotsi.

 

[#13]

Verta nenästä ja karhuja ärsyttämään, henkinen kampittaminen lienee aseemme, tiukan viisikkopelin ohessa. Tähtien sielunelämää täytyy päästä hieman säröttämään...

 

[Brooks]

Vaikka Skeida cupia osin ihan aiheellisestikin vähätellään, nämä kisat ovat antaneet osviittaa jääkiekkoilun tilanteesta yleisemminkin. Ei mitään uutta sinänsä, mutta ovat varmaankin selventäneet asioita monille jääkiekkoa seuraaville.

MM-kisoissa tasoerot eri joukkueiden pelaajamateriaalien välillä ovat paljon suurempia kuin pienten marginaalien Liigassa: ero Suomen ja Ruotsin tai Suomen ja Venäjän joukkueiden välillä on paljon suurempi kuin tällä kaudella oli vaikkapa Ilveksen ja Kärppien tai Ilveksen ja Tapparan välillä. Siitä huolimatta Suomen joukkue voitti 21 NHL-pelaajan Ruotsin. Eikä suomalaistenkaan peli vielä ollut täydellistä.

Oleellista kuitenkin oli se, että Suomella oli tuttu pelitapa, joka oli pelaajien selkäytimessä ja jota MM-kisaympäristössä voidaan yhä pitää melko kehittyneenä, vaikka kotimaassa se on jo jäänyt ajastaan jälkeen. Pelaajat myös olivat tässä ottelussa hyvin sitoutuneita eikä aiemmissa peleissä välillä näkynyttä omaan pussiin pelaamista ja turhia riskinottoja nähty. Suomalaiset olivat myös paremmassa kunnossa, kiitos jatkuvan isossa kaukalossa pelaamisen ja paremman joukkueharjoittelun. Ja Suomi ei edes tarvinnut hyvää maalivahtipeliä, koska vastustajalla ei ollut oikeastaan minkäänlaista viisikkopelirakennetta. Ruotsi on jo aiempina vuosina hirttäytynyt pohjoisamerikkalaiseen pystysuunnan luomulätkään U18- ja U20-tasolla, ja nyt se tapahtui myös miehissä.

Vaikka Liigassa erot joukkueiden materiaaleissa ovat paljon pienemmät, täällä mestaruuden voittamiseen tarvitaan paljon enemmän, koska kaikilla liigajoukkueilla perusasiat ovat kunnossa: pelitapa, viisikkopelaaminen, harjoittelu, maalivahtipelikin paria poikkeusta lukuun ottamatta. Vaikka marginaalit ovat pienet, pikkuseura voi voittaa mestaruuden vain, jos se tekee kaiken parhaalla mahdollisella tavalla. Pelitavan pitää olla huippua, viisikkopelin pitää olla viimeisen päälle synkronoitua, maalivahtipelin huippua, pelaamisen rakenteiden ja toisteisuuden tapissa, yksityiskohdat hallussa viimeistä piirtoa myöten, pelaamisen sitoutunutta ja kurinalaista jne.

Venäjän joukkueen voittaminen edellyttää sitä, että Lankisen pitää pelata ihan eri tasolla kuin tähän asti on nähty: hänen pitää ottaa voittotorjuntoja. Suomen ja Ruotsin ottelussa erotuomarit olivat omaksuneet sen linjan, että pelaajat saavat pelata eivätkä tuomarit puutu siihen kuin sellaisissa tilanteissa, joita ei yksinkertaisesti voi jättää viheltämättä. Jos iltapäivän pelissä linja on sama, se suosisi suomalaisia.

 

[#13]

Vaikka Skeida cupia osin ihan aiheellisestikin vähätellään, nämä kisat ovat antaneet osviittaa jääkiekkoilun tilanteesta yleisemminkin. Ei mitään uutta sinänsä, mutta ovat varmaankin selventäneet asioita monille jääkiekkoa seuraaville.

MM-kisoissa tasoerot eri joukkueiden pelaajamateriaalien välillä ovat paljon suurempia kuin pienten marginaalien Liigassa: ero Suomen ja Ruotsin tai Suomen ja Venäjän joukkueiden välillä on paljon suurempi kuin tällä kaudella oli vaikkapa Ilveksen ja Kärppien tai Ilveksen ja Tapparan välillä. Siitä huolimatta Suomen joukkue voitti 21 NHL-pelaajan Ruotsin. Eikä suomalaistenkaan peli vielä ollut täydellistä.

Oleellista kuitenkin oli se, että Suomella oli tuttu pelitapa, joka oli pelaajien selkäytimessä ja jota MM-kisaympäristössä voidaan yhä pitää melko kehittyneenä, vaikka kotimaassa se on jo jäänyt ajastaan jälkeen. Pelaajat myös olivat tässä ottelussa hyvin sitoutuneita eikä aiemmissa peleissä välillä näkynyttä omaan pussiin pelaamista ja turhia riskinottoja nähty. Suomalaiset olivat myös paremmassa kunnossa, kiitos jatkuvan isossa kaukalossa pelaamisen ja paremman joukkueharjoittelun. Ja Suomi ei edes tarvinnut hyvää maalivahtipeliä, koska vastustajalla ei ollut oikeastaan minkäänlaista viisikkopelirakennetta. Ruotsi on jo aiempina vuosina hirttäytynyt pohjoisamerikkalaiseen pystysuunnan luomulätkään U18- ja U20-tasolla, ja nyt se tapahtui myös miehissä.

Vaikka Liigassa erot joukkueiden materiaaleissa ovat paljon pienemmät, täällä mestaruuden voittamiseen tarvitaan paljon enemmän, koska kaikilla liigajoukkueilla perusasiat ovat kunnossa: pelitapa, viisikkopelaaminen, harjoittelu, maalivahtipelikin paria poikkeusta lukuun ottamatta. Vaikka marginaalit ovat pienet, pikkuseura voi voittaa mestaruuden vain, jos se tekee kaiken parhaalla mahdollisella tavalla. Pelitavan pitää olla huippua, viisikkopelin pitää olla viimeisen päälle synkronoitua, maalivahtipelin huippua, pelaamisen rakenteiden ja toisteisuuden tapissa, yksityiskohdat hallussa viimeistä piirtoa myöten, pelaamisen sitoutunutta ja kurinalaista jne.

Venäjän joukkueen voittaminen edellyttää sitä, että Lankisen pitää pelata ihan eri tasolla kuin tähän asti on nähty: hänen pitää ottaa voittotorjuntoja. Suomen ja Ruotsin ottelussa erotuomarit olivat omaksuneet sen linjan, että pelaajat saavat pelata eivätkä tuomarit puutu siihen kuin sellaisissa tilanteissa, joita ei yksinkertaisesti voi jättää viheltämättä. Jos iltapäivän pelissä linja on sama, se suosisi suomalaisia.

Tod. näk. jää paljon viheltämättä, tähän kohtaan Haulan leukaperät.

 

[#13]

Aina uskonut, aina luottanu... Kiakko on joukkuepeli