Jarkko Näppilä - Ilveksen fysiikkavalmentaja

[Hawk22]

Saanen olla tästä eri mieltä?

Harjoittelusta johtuvien vammojen minimointi on tärkeää. Mutta vielä tärkeämpää on paljonko moottorista löytyy tehoja kun kisan voittaja ratkaistaan. Ylivirityksestä johtuvan loukin voi helposti korvata reservin voimanpesällä jos vastustaja on keskittynyt paraatiajeluun ja ehjänä pysymisen varmistelun ihanuuteen.

Ollaan oltu pahasti hakoteillä meidän joka keväisissä paraatiajeluissa joihin vastustajat vastanneet virittelemällä hevosvoimansa äärimmilleen.

Erikoinen yhteenveto kirjoituksestani, jossa on vielä käytetty lainauksena lausetta, jota ei edes löydy tekstistäni edes sinne päin.

 

[Stefan]

Erikoinen yhteenveto kirjoituksestani, jossa on vielä käytetty lainauksena lausetta, jota ei edes löydy tekstistäni edes sinne päin.

Itekin sain sun tekstistä käsityksen että voittaja on kenellä on eniten pelaajia ehjänä kauden jälkeen. "Kauden tavoite oli tilasto 0+0 eli 0 rasitusperäistä murtumaa/vauriota ja 0 rasituksesta johtuvaa lihasvammaa."

Muilla joukkueilla kauden tavoite on kuntopiikin ajoitus keväälle. Ylläolevan kaltainen tavoite on korkeintaan oheistavoite.

 

[Hawk22]

Itekin sain sun tekstistä käsityksen että voittaja on kenellä on eniten pelaajia ehjänä kauden jälkeen. "Kauden tavoite oli tilasto 0+0 eli 0 rasitusperäistä murtumaa/vauriota ja 0 rasituksesta johtuvaa lihasvammaa."

Muilla joukkueilla kauden tavoite on kuntopiikin ajoitus keväälle. Ylläolevan kaltainen tavoite on korkeintaan oheistavoite.

Niin, fysiikkavalmentajan tärkein tehtävä on pitää pelaajat terveenä koko kauden ajan, mutta kuten myös kirjoitin samassa kappaleessa; "Se ei kuitenkaan tarkoittanut, että joukkueemme olisi harjoitellut jotenkin lepsusti, vaan ihan päinvastoin. Harjoittelussa oli kuitenkin koko ajan mukana järki, eli ainuttakaan fysiikkaharjoitusta ei tehty hatusta heitettynä vaan jokaiseen harjoitukseen oli aina perusteet olemassa jos joku niistä halusi kysyä."

Se nyt on vain ikävä fakta ettei kauden aikana pystytä varsinaisesti kehittämään fysiikkaa vaan sitä pyritään ainoastaan ylläpitämään mahdollisimman hyvin. Klassinen tilannehan yleensä on kun kesäharjoittelun alussa tehdään kuntotestit, voidaan karrikoidusti ottaa viime kauden testitulokset samasta ajankohdasta ja ne ovat aikalailla identtiset jokaisen pelaajan kohdalla (poislukien junnut). Tällä hetkellä fysiikkavalmennuksessa vaikea kysymys onkin, miten pystyttäisiin ylläpitämään 60 ottelun runkosarjan ja pudotuspelien rasituksesta huolimatta sillä tasolla, että seuraavalla kaudella pystyttäisiin jatkamaan siitä mihin edellisen kauden syksyllä päästiin eikä aina lähdettäisi nollista liikkeelle. Mutta jos nyt ajatellaan Liigan ottelutahtia (pelit ti-pe-la) niin tuossa jää aika vähän mahdollisuuksia ylipäätään vetää mitään kehittäviä oheisharjoituksia (ohjelma sinänsä keksitty, mutta työaikalainsäädännön perusteella menee varmaankin aikalailla näin):

Maanantai: Peliin valmistava harjoitus
Tiistai: Peli
Keskiviikko: Palauttava harjoitus
Torstai: Peliin valmistava harjoitus
Perjantai: Peli
Lauantai: Peli
Sunnuntai: Vapaa/(Omatoiminen) palauttava harjoitus

Vaikka olisikin se tyypillinen kahden pelin viikko (pe-la) niin tuonne saa ehkä sen yhden kehittävän harjoituksen:

Maanantai: Vapaa
Tiistai: Kehittävä fysiikkaharjoitus
Keskiviikko: Palauttava harjoitus
Torstai: Peliin valmistava harjoitus
Perjantai: Peli
Lauantai: Peli
Sunnuntai: Vapaa

Tähän sitten vielä lasketaan mukaan, että monella pelaajalla on kuitenkin kauden aikana jonkinlaisia vammoja, mitkä estävät maksimitason harjoittelun tai kokeneilla pelaajilla palautuminen kahden pelin viikonlopusta voi kestää pidempään kun vain yhden päivän. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että 1krt viikossa hidastaa fysiikan/taidot/yms. heikkenemistä, 2krt viikossa ylläpitää ja 3+ krt viikossa kehittää, niin aika vaikeahan tuossa on fysiikkavalmentajan vetää koko kautta niin, että kaikki pelaajat ovat terveenä ja kehittyvät fysiikassa niin, että 1,5 kuukauden kuntohuippu tulee vielä sopivasti keväällä. Ja kun pitäisi sen pelitavankin olla täysin piikissä samaan aikaan, mikä myös vaatii harjoittelua sellaisessa fyysisessä ja henkisessä kunnossa, että pelaaja pystyy jotain oppimaan (eli palautuneena). Kaikkihan tähän tietenkin pyrkivät, mutta Näppilän tai kenen tahansa fysiikkavalmentajan onnistumisen mittarina ei voi mielestäni käyttää vain huhtikuun pelisuorituksia kun siihen pelisuoritukseen vaikuttaa niin moni muukin asia kun pelkästään fysiikka. Eri asia jos tässä valmennettaisiin yleisurheilijoita, jonka koko suoritus perustuu siihen fysiikkaan ja jonkun yksittäisen 2-3 päivän (tai jopa vain yhden päivän) kuntopiikin löytämiseen.

 

[Tesoman Kukkakeppi]

Niin, fysiikkavalmentajan tärkein tehtävä on pitää pelaajat terveenä koko kauden ajan, mutta kuten myös kirjoitin samassa kappaleessa; "Se ei kuitenkaan tarkoittanut, että joukkueemme olisi harjoitellut jotenkin lepsusti, vaan ihan päinvastoin. Harjoittelussa oli kuitenkin koko ajan mukana järki, eli ainuttakaan fysiikkaharjoitusta ei tehty hatusta heitettynä vaan jokaiseen harjoitukseen oli aina perusteet olemassa jos joku niistä halusi kysyä."

Se nyt on vain ikävä fakta ettei kauden aikana pystytä varsinaisesti kehittämään fysiikkaa vaan sitä pyritään ainoastaan ylläpitämään mahdollisimman hyvin. Klassinen tilannehan yleensä on kun kesäharjoittelun alussa tehdään kuntotestit, voidaan karrikoidusti ottaa viime kauden testitulokset samasta ajankohdasta ja ne ovat aikalailla identtiset jokaisen pelaajan kohdalla (poislukien junnut). Tällä hetkellä fysiikkavalmennuksessa vaikea kysymys onkin, miten pystyttäisiin ylläpitämään 60 ottelun runkosarjan ja pudotuspelien rasituksesta huolimatta sillä tasolla, että seuraavalla kaudella pystyttäisiin jatkamaan siitä mihin edellisen kauden syksyllä päästiin eikä aina lähdettäisi nollista liikkeelle. Mutta jos nyt ajatellaan Liigan ottelutahtia (pelit ti-pe-la) niin tuossa jää aika vähän mahdollisuuksia ylipäätään vetää mitään kehittäviä oheisharjoituksia (ohjelma sinänsä keksitty, mutta työaikalainsäädännön perusteella menee varmaankin aikalailla näin):

Maanantai: Peliin valmistava harjoitus
Tiistai: Peli
Keskiviikko: Palauttava harjoitus
Torstai: Peliin valmistava harjoitus
Perjantai: Peli
Lauantai: Peli
Sunnuntai: Vapaa/(Omatoiminen) palauttava harjoitus

Vaikka olisikin se tyypillinen kahden pelin viikko (pe-la) niin tuonne saa ehkä sen yhden kehittävän harjoituksen:

Maanantai: Vapaa
Tiistai: Kehittävä fysiikkaharjoitus
Keskiviikko: Palauttava harjoitus
Torstai: Peliin valmistava harjoitus
Perjantai: Peli
Lauantai: Peli
Sunnuntai: Vapaa

Tähän sitten vielä lasketaan mukaan, että monella pelaajalla on kuitenkin kauden aikana jonkinlaisia vammoja, mitkä estävät maksimitason harjoittelun tai kokeneilla pelaajilla palautuminen kahden pelin viikonlopusta voi kestää pidempään kun vain yhden päivän. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että 1krt viikossa hidastaa fysiikan/taidot/yms. heikkenemistä, 2krt viikossa ylläpitää ja 3+ krt viikossa kehittää, niin aika vaikeahan tuossa on fysiikkavalmentajan vetää koko kautta niin, että kaikki pelaajat ovat terveenä ja kehittyvät fysiikassa niin, että 1,5 kuukauden kuntohuippu tulee vielä sopivasti keväällä. Ja kun pitäisi sen pelitavankin olla täysin piikissä samaan aikaan, mikä myös vaatii harjoittelua sellaisessa fyysisessä ja henkisessä kunnossa, että pelaaja pystyy jotain oppimaan (eli palautuneena). Kaikkihan tähän tietenkin pyrkivät, mutta Näppilän tai kenen tahansa fysiikkavalmentajan onnistumisen mittarina ei voi mielestäni käyttää vain huhtikuun pelisuorituksia kun siihen pelisuoritukseen vaikuttaa niin moni muukin asia kun pelkästään fysiikka. Eri asia jos tässä valmennettaisiin yleisurheilijoita, jonka koko suoritus perustuu siihen fysiikkaan ja jonkun yksittäisen 2-3 päivän (tai jopa vain yhden päivän) kuntopiikin löytämiseen.

Näin. @Eetu Fucking Mäkiniemi

 

[Stefan]

Niin, fysiikkavalmentajan tärkein tehtävä on pitää pelaajat terveenä koko kauden ajan, mutta kuten myös kirjoitin samassa kappaleessa; "Se ei kuitenkaan tarkoittanut, että joukkueemme olisi harjoitellut jotenkin lepsusti, vaan ihan päinvastoin. Harjoittelussa oli kuitenkin koko ajan mukana järki, eli ainuttakaan fysiikkaharjoitusta ei tehty hatusta heitettynä vaan jokaiseen harjoitukseen oli aina perusteet olemassa jos joku niistä halusi kysyä."

Se nyt on vain ikävä fakta ettei kauden aikana pystytä varsinaisesti kehittämään fysiikkaa vaan sitä pyritään ainoastaan ylläpitämään mahdollisimman hyvin. Klassinen tilannehan yleensä on kun kesäharjoittelun alussa tehdään kuntotestit, voidaan karrikoidusti ottaa viime kauden testitulokset samasta ajankohdasta ja ne ovat aikalailla identtiset jokaisen pelaajan kohdalla (poislukien junnut). Tällä hetkellä fysiikkavalmennuksessa vaikea kysymys onkin, miten pystyttäisiin ylläpitämään 60 ottelun runkosarjan ja pudotuspelien rasituksesta huolimatta sillä tasolla, että seuraavalla kaudella pystyttäisiin jatkamaan siitä mihin edellisen kauden syksyllä päästiin eikä aina lähdettäisi nollista liikkeelle. Mutta jos nyt ajatellaan Liigan ottelutahtia (pelit ti-pe-la) niin tuossa jää aika vähän mahdollisuuksia ylipäätään vetää mitään kehittäviä oheisharjoituksia (ohjelma sinänsä keksitty, mutta työaikalainsäädännön perusteella menee varmaankin aikalailla näin):

Maanantai: Peliin valmistava harjoitus
Tiistai: Peli
Keskiviikko: Palauttava harjoitus
Torstai: Peliin valmistava harjoitus
Perjantai: Peli
Lauantai: Peli
Sunnuntai: Vapaa/(Omatoiminen) palauttava harjoitus

Vaikka olisikin se tyypillinen kahden pelin viikko (pe-la) niin tuonne saa ehkä sen yhden kehittävän harjoituksen:

Maanantai: Vapaa
Tiistai: Kehittävä fysiikkaharjoitus
Keskiviikko: Palauttava harjoitus
Torstai: Peliin valmistava harjoitus
Perjantai: Peli
Lauantai: Peli
Sunnuntai: Vapaa

Tähän sitten vielä lasketaan mukaan, että monella pelaajalla on kuitenkin kauden aikana jonkinlaisia vammoja, mitkä estävät maksimitason harjoittelun tai kokeneilla pelaajilla palautuminen kahden pelin viikonlopusta voi kestää pidempään kun vain yhden päivän. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että 1krt viikossa hidastaa fysiikan/taidot/yms. heikkenemistä, 2krt viikossa ylläpitää ja 3+ krt viikossa kehittää, niin aika vaikeahan tuossa on fysiikkavalmentajan vetää koko kautta niin, että kaikki pelaajat ovat terveenä ja kehittyvät fysiikassa niin, että 1,5 kuukauden kuntohuippu tulee vielä sopivasti keväällä. Ja kun pitäisi sen pelitavankin olla täysin piikissä samaan aikaan, mikä myös vaatii harjoittelua sellaisessa fyysisessä ja henkisessä kunnossa, että pelaaja pystyy jotain oppimaan (eli palautuneena). Kaikkihan tähän tietenkin pyrkivät, mutta Näppilän tai kenen tahansa fysiikkavalmentajan onnistumisen mittarina ei voi mielestäni käyttää vain huhtikuun pelisuorituksia kun siihen pelisuoritukseen vaikuttaa niin moni muukin asia kun pelkästään fysiikka. Eri asia jos tässä valmennettaisiin yleisurheilijoita, jonka koko suoritus perustuu siihen fysiikkaan ja jonkun yksittäisen 2-3 päivän (tai jopa vain yhden päivän) kuntopiikin löytämiseen.

Voin kertoa että oot ymmärtäny koko homman niin väärin kuin voi vain ymmärtää, vaikka ootkin oikeassa että fysiikka rakennetaan ennen kautta. Harjoittelun pääpaino kauden aikana, lukuunottamatta sen loppua, on kunnon ylläpitäminen ja mahdollisten vammojen ehkäisy. Kun taas pudotuspelien lähestyessä kehitetään älytön kuntopiikki ja kehitetään räjähtävää voimaa.

Ainakin NHL:ssä pudotuspelien lähestyessä siirrytään mikroharjoitteluun jossa optimoidaan pelaajien nopeustasot. Räjähtävät voima- ja nopeusharjoitukset nostaa päätään, mutta muut raskaat harjoitukset minimoidaan jotta energiatasot pelaajilla kasvaa. Ja mikroharjoittelussakin kontrolloidaan tarkkaan ettei pelaajat rasitu liikaa. Tiedän että Ilveksen miehenä ja Ilves keväitä nähneenä, nää on sulle täyttä hepreaa eikä kuulu jääkiekkoon - mutta noin tekee ammattilaiset.

Tietysti Näppilää mitataan koko kauden mitalta, mutta mittarin painotus kuuluu isosti tuonne loppukauden puolelle.

 

[pelikirja]

Kovia on kirjoitukset mutta löytyykö foorumilta jotain näyttöä asiasta omalta kohdalta? Mitä itse olen puolueettomasti kuullut niin ei Näppilän touhuista ole kuultu että olis epäonnistunut. Ei viime keväänäkään vaikka pelit loppu lyhyeen.

 

[Hawk22]

Voin kertoa että oot ymmärtäny koko homman niin väärin kuin voi vain ymmärtää, vaikka ootkin oikeassa että fysiikka rakennetaan ennen kautta. Harjoittelun pääpaino kauden aikana, lukuunottamatta sen loppua, on kunnon ylläpitäminen ja mahdollisten vammojen ehkäisy. Kun taas pudotuspelien lähestyessä kehitetään älytön kuntopiikki ja kehitetään räjähtävää voimaa.

Ainakin NHL:ssä pudotuspelien lähestyessä siirrytään mikroharjoitteluun jossa optimoidaan pelaajien nopeustasot. Räjähtävät voima- ja nopeusharjoitukset nostaa päätään, mutta muut raskaat harjoitukset minimoidaan jotta energiatasot pelaajilla kasvaa. Ja mikroharjoittelussakin kontrolloidaan tarkkaan ettei pelaajat rasitu liikaa. Tiedän että Ilveksen miehenä ja Ilves keväitä nähneenä, nää on sulle täyttä hepreaa eikä kuulu jääkiekkoon - mutta noin tekee ammattilaiset.

Tietysti Näppilää mitataan koko kauden mitalta, mutta mittarin painotus kuuluu isosti tuonne loppukauden puolelle.

En nyt ihan rehellisesti sanottuna saanut kiinni missä tuo täydellinen väärinymmärrys on tapahtunut tai mikä on hepreaa. Ennen pudotuspelejäkin on ihan samanlaista pelikuormaa pääsääntöisesti, eli ei niitä fysiikkaharjoituksia voi silloinkaan vetää määräänsä enempää. Painopisteet tietenkin muuttuvat kauden mittaa (milloin aerobista kuntoa, milloin anaerobista, milloin lihasvoimaa ja milloin räjähtävyyttä tai nopeutta), enkä näihin oikeastaan edes ottanut mitään kantaa vaan puhuin vain yleisesti fysiikka- tai oheisharjoittelusta. Mutta toki totesin myös jo ensimmäisessä viestissä, että nämä teesit tulivat joukkueemme fysiikkavalmentamisen hoitaneelta ammattilaiselta ja hänen opeistaan. Tulokset olivat läheltä katsottuna kiistattomia ja hän myös siirtyi suoraan Mestikseen tekemään samoja töitä niin oletan, että varmaan hän jostain tiesikin jotain.

Nopeustasojen ja räjähtävyyden osalta tuo palautumisen seuraaminen oikeastaan vain korostuu eikä sitäkään voi määräänsä enempää kehittää kohti älytöntä kuntopiikkiä juuri ennen 1,5 kuukauden pudotuspelejä, erityisesti jos taustalla on sitä pelikuormaa. Räjähtävää nopeutta kehittäessä kun vaaditaan seuraavia tekijöitä: 1) täydellisesti palautunut urheilija 2) räjähtävät, lyhyet suoritukset (riippuen nyt vähän mitä tehdään tai kehitetään, mutta mallia 1-3 toistoa tai 5s suoritus) ja 3) pitkät palautukset. Jos pelaaja tai urheilija ei ole suoritusta tehdessään palautunut niin hyvin, että pystyy tekemään ennätystuloksensa (tai ainakin lähelle sitä), harjoitus on käytännössä turha. Tai ei ehkä turha, mutta kehittää eri asioita kun nopeutta tai räjähtävyyttä. Esimerkkinä nyt vaikka aikoinaan KiHun koulutuksessa mainittu esimerkki yhdestä maailman kärkitason pikajuoksijasta, jonka nopeustreeni koostui kuudesta, noin 5 sekunnin suorituksesta, joiden välissä oli aina 30 minuutin palautus, jotta harjoituksesta saatiin maksimihyöty.

Varmasti jotain piikkiä voidaan yrittää rakentaa juuri ennen pudotuspelejä, mutta se piikki katoaa mitä pidemmälle pudotuspeleissä edetään kun pelitahti ja matkustaminen on niin raskasta. Sama on nähtävissä myös NHL:ssä, jossa ensimmäisellä kierroksella otteluiden taso ja vauhti on korkeimmillaan, mutta mitä pidemmälle kevät etenee, sitä heikompitasoiseksi pelin taso muuttuu, vaikka jäljellä olevat joukkueet ovat sarjan parhaita.

Siksi olen edelleen sitä mieltä, että kovin työ tehdään ennen kautta ja kauden aikana ei niinkään kehitytä vaan ylläpidetään fysiikkaa, oli se sitten lihasvoimaa, aerobista kestävyyttä tai räjähtävää nopeutta. Mutta siinä olet varmasti oikeassa, että alkukaudesta ne mahdolliset kehittävät fysiikkaharjoitukset keskittyvät enemmän lihasvoimaan ja kestävyyteen (aerobinen tai anaerobinen) kun taas loppukaudesta harjoittelua siirretään enemmän räjähtäviin ominaisuuksiin. Siihen en kyllä usko lainkaan, että Näppilä olisi nämä jotenkin unohtanut omasta harjoitusohjelmastaan ja siitä syystä esimerkiksi Ilves viime kaudella putosi KalPalle.