Omituinen käsitys, että jos olet jättämässä seuran, niin ei enää huvita antaa kaikkeaan.
Eikö juuri siinä kohtaa pitäisi pelata, kuin " viimeistä päivää ", jättää hyvä maku ja viimeinen mahdollisuus muutenkin saavuttaa jotakin ko. seurassa.
Väitän pelin ja koko lajin olevan hieman toisen näköistä, jos kaikki pelaajat nykypäivänä ajattelisivat noin. Siis että viimeinen kausi täällä, en yritä tosissani enää.
Vai väittääkö joku esim. Ruotsalaisen perseilleen, koska tiesi lähtevänsä jopa kesken kautta muualle ? Ei tuollainen kuulu todellisen pelimiehen ajatusmaailmaan. Hän antaa kaikkensa tässä hetkessä ja huominen on huomenna.