Niin kuin voimasuhdeketjussa totesin, on kahden ison päävastustajamme puikoissa liigamestarit, taitaapa olla kaksinkertaisetkin?
Tästä on hankala kehityskäyrää nostaa, ainakaan pääsarjatasolla.
Tämä ei poista sitä tosiasiaa, etteikö Myrrä olisi kehittyvä valmentaja, ehkä tuleva mestarikin.
Veikkaan, että sitä identiteettiä vaalitaan, mikä on valittu, mutta toissijaisia variaatioita vahvistetaan entisestään, mikä mielestäni koko viime kauden suunta olikin, ennekuin koronasuma tuli sekoittamaan viisikkoharjoituksia.Suurin kysymys kuuluu, että minkälaisella pelitavalla kauteen lähdetään?
Onko hitaat sävelet pannassa? Onko jonkinlainen hybridi, kuten viime kauden runkosarjassa 5/6 osaa? Vai mennäänkö Meidän Pelin kauneimpien sävelien mukaan?
Pelaajamateriaaliin on tuotu paljon Meidän Peliin sopivia pelaajia (mm. Tikka, Ruokonen, Jokipakka).
Elämme mielenkiintoisia aikoja.
Juuri tämä.Jalo ja Koskela ovat johdonmukaisesti puhuneet, että Ilves haluaa pelata näyttävää ja liikkuvaa jääkiekkoa, jota on ilo myös seurata.
Vituttaako myös mestaruudet ja menestys ylipäätään?Juuri tämä.
Yleisö haluaa voittojen lisäksi nähdä maaleja. Nämä tuovat yleisön halliin.
Nykyilves on lisäksi aktiivinen, liikkuva ja moderni.
Itseä henkilökohtaisesti suoraan sanottuna vituttaa sanat träppi ja viivelähdöt. Toivottavasti valmennus karsii nämä minimiin.
Toivon että pelinopeus, liike, suunnanmuutospeli, eteenpäin puolustaminen, kiekottoman aktiivisuus ovat ilveksen avainsanoja nyt ja tulevaisuudessa.
Mestaruudesta niin pitkä aika ettei muista mutta menestykseen olen jo tottunut.Vituttaako myös mestaruudet ja menestys ylipäätään?
Juuri tämä.
Yleisö haluaa voittojen lisäksi nähdä maaleja. Nämä tuovat yleisön halliin.
Nykyilves on lisäksi aktiivinen, liikkuva ja moderni.
Itseä henkilökohtaisesti suoraan sanottuna vituttaa sanat träppi ja viivelähdöt. Toivottavasti valmennus karsii nämä minimiin.
Toivon että pelinopeus, liike, suunnanmuutospeli, eteenpäin puolustaminen, kiekottoman aktiivisuus ovat ilveksen avainsanoja nyt ja tulevaisuudessa.
Modernilla hyökkäyspelillä voi voittaa. Tästä lähin esimerkki on NHL:stä Avalanchen muodossa. Toivottavasti Ilves pitää pelitavastaan kiinni.Itseäni ei vituta mikään sana pelitapoihin liittyen. Parhaiten valmennetut joukkueet pystyvät varioimaan pelitapaa vastustajan ja tilanteen mukaan erilaisilla taktiikoilla. Toki valmentajat, jotka käyttävät matalaa träppiä pysyvänä taktisena ratkaisuna, tulisi laittaa kauden jälkeen viikoksi rangaistussiirtolaan Poriin.
Uskon, että Ilveksen valinta on oikea ja se haluaa profiloitua suuren yleisön silmissä modernin hyökkäyspelaamisen soihdunkantajaksi vaikkka sitten puolustuksenkin kustannuksella. Pelaajat (pl. oma maalivahti) ja yleisö tykkäävät.
Tuossa mallissa pitää vain löytää vielä se taktinen nerous, miten valitun pelitavan (taktisen selkärangan) kanssa kyetään jatkamaan vielä pudotuspeleissäkin, kun vastapuoli laittaakin kehiin Rauno Korven pelikirjan sivun 9: "Kuiva Joenpohja" tai sivun 13: "Poltettu ja Suolattu Karthago". Viime keväänä meni osin sormi suuhun, vaikka toki laajat poissaolot COVID19:n osalta pysäyttivät jo ennen runkosarjan loppua hyvän lentokelin.
Modernilla hyökkäyspelillä voi voittaa. Tästä lähin esimerkki on NHL:stä Avalanchen muodossa. Toivottavasti Ilves pitää pelitavastaan kiinni.
Modernilla hyökkäyspelillä voi voittaa. Tästä lähin esimerkki on NHL:stä Avalanchen muodossa. Toivottavasti Ilves pitää pelitavastaan kiinni.
Hyvin pitkälti samaa mieltä, mutta en vain edelleenkään näe, että Ilveksellä olisi ollut mitään hätää 5vs5 - pelissä Kärppiä vastaan, vaikka joutuikin hidastamaan pelin rytmitystään, vaan Ilves nimenomaan oli niskan päällä ja Kärpät roikkui mukana - ja ei vähiten erikoistilanteiden takia.Itseäni ei vituta mikään sana pelitapoihin liittyen. Parhaiten valmennetut joukkueet pystyvät varioimaan pelitapaa vastustajan ja tilanteen mukaan erilaisilla taktiikoilla. Toki valmentajat, jotka käyttävät matalaa träppiä pysyvänä taktisena ratkaisuna, tulisi laittaa kauden jälkeen viikoksi rangaistussiirtolaan Poriin.
Uskon, että Ilveksen valinta on oikea ja se haluaa profiloitua suuren yleisön silmissä modernin hyökkäyspelaamisen soihdunkantajaksi vaikkka sitten puolustuksenkin kustannuksella. Pelaajat (pl. oma maalivahti) ja yleisö tykkäävät.
Tuossa mallissa pitää vain löytää vielä se taktinen nerous, miten valitun pelitavan (taktisen selkärangan) kanssa kyetään jatkamaan vielä pudotuspeleissäkin, kun vastapuoli laittaakin kehiin Rauno Korven pelikirjan sivun 9: "Kuiva Joenpohja" tai sivun 13: "Poltettu ja Suolattu Karthago". Viime keväänä meni osin sormi suuhun, vaikka toki laajat poissaolot COVID19:n osalta pysäyttivät jo ennen runkosarjan loppua hyvän lentokelin.
Hyvin pitkälti samaa mieltä, mutta en vain edelleenkään näe, että Ilveksellä olisi ollut mitään hätää 5vs5 - pelissä Kärppiä vastaan, vaikka joutuikin hidastamaan pelin rytmitystään, vaan Ilves nimenomaan oli niskan päällä ja Kärpät roikkui mukana - ja ei vähiten erikoistilanteiden takia.
Suurin kysymys kuuluu, että minkälaisella pelitavalla kauteen lähdetään?
Onko hitaat sävelet pannassa? Onko jonkinlainen hybridi, kuten viime kauden runkosarjassa 5/6 osaa? Vai mennäänkö Meidän Pelin kauneimpien sävelien mukaan?
Pelaajamateriaaliin on tuotu paljon Meidän Peliin sopivia pelaajia (mm. Tikka, Ruokonen, Jokipakka).
Elämme mielenkiintoisia aikoja.
Kyllähän Kärppiäkin vastaan meinasi käydä kylmät, vaikka ensimmäisen pelin perusteella näytti siltä, että Ilvekselle ei tule sarjassa edes hiki. Marjamäki reagoi laskemalla träpin niin alas, että Ilves joutui pelaamaan dump & chase -kiekkoa ja painimaan laidoissa, mikä ei ollut sen mukavuusaluetta. Ylivoima onneksi toimi.
TPS:n puolustusta vastaan oltiin jostain syystä kovin aseettomia ja hyökkäyspeli oli enemmän yksilösuorittamista kuin kollektiivista tekemistä (varsinkin Turun peleissä). Puolustukseksi pitää toki todeta, että pelaajiston terveysongelmat vaikuttivat varmasti myös pelitavan toteuttamiseen.
Pointtini oli kuitenkin se, että Ilveksen runkosarjasta tutun pelitavan toteuttaminen jäi pudotuspeleissä vähän piippuun. Ei tämä tietenkään mitenkään poikkeuksellista ole, kun vastapuoli pyrkii parhaansa mukaan pelaamaan toiselta osapuolelta vahvuudet pois ja pakottaa sen epämukavuusalueelle.