Nyt kun on muutaman päivän ottanut happea ja vähän summaillut kaikkea niin voisi kanssa vetää kaudesta jonkinlaisen yhteenvedon. Ehkä tästä kaudesta antaisin arvosanaksi jonkun 7+ ehkä 8-. Kauteen mahtui paljon hyvää - ja paljon huonoa. Vaikka hyvää oli paljon, oli sitä huonoutta niin paljon ettei ne hyvät asiat yksinään riitä sitä peittämään eikä niiltä saa ummistaa silmiään. Käydään nyt ensiksi huonot asiat läpi.
Hankinnat menivät (lähes) täysin vihkoon
Surkea erikoistilannepelaaminen
Maalivahtipeli
Marraskuu
Pudotuspelit
Mutta jottei menisi vain murheen alhossa vaeltamiseen niin listataan niitä hyviäkin asioita.
Nuorten esiinmarssi
2010-luvun paras sijoitus
Paikallispelien tunnelma & tulokset
Yleisö palasi Hakametsään
Talous
Julkisuuskuva
Hyvää oli paljon, mutta paljon jäi vielä petrattavaa. Ainakin näiden jälkeen on odotukset ensi kaudelle kovat. Nyt ei ole enää tekosyitä, nyt on otettava se seuraava askel liigassa.
Poistelin tästä ansiokkaasta perkauksesta epäonnistumisiin ja onnistumisiin liittyvät perustelut pois, jottei lainaus venyisi tolkuttoman pitkäksi. Todettakoon, että noista esille nostamistasi kohdista olen perusteluineen hyvin pitkälti samaa mieltä, joten en lähde näitä sen enempää ruotimaan.
Sen sijaan haluaisin tuoda esille sellaisen näkemyksen, että kun noita miinuksia ja plussia tutkailee tarkemmin, voidaan huomata, että suurin osa epäonnistumisista on ns. "lyhyen aikavälin ongelmia." Marraskuu tuntuu olevan joka vuosi Ilvekselle ikävistä ikävin, joten tuo taitaa olla meidän kohdalla jo sen luokan vakio, ettei muutoksen tuovaa seppää taida olla syntynytkään.
Erikoistilannepelaaminen on ollut usealla kaudella Liigan heikoimpien joukossa, mutta laskisin tämän silti sellaiseksi "lumipallotekijäksi." Eli jos erikoistilannepeli lähtee oikeille urille, niin yleensä homma kulkee pitkään hyvin. Vastavuoroisesti sakkaava erikoistilannepelaaminen ei tahdo millään palata jengoilleen, vaikka millaisia käärmekeittoja keiteltäisiin. Toki pelaajien laatu vaikuttaa tähän muuttujista eniten, ja se onkin se osasto, mihin pitää panostaa, koska siihen voidaan eniten itse vaikuttaa.
Maalivahtipeli ja hankintojen onnistumiset ovat paljon kiinni taustatekijöistä. Sisään tuotavien pelaajien pitää istua pelisysteemiin, soveltua joukkueen kemiaan sekä ennen kaikkea olla valmentajan hyväksymiä. Yhtäkään hankintaa ei saa tehdä ilman valmentajan siunausta, jottei ajauduta "koirankoppi"-tilanteeseen, jolloin sinällään hyväkin hankinta jää ilman todellista mahdollisuutta. Maalivahtipelin onnistumiseen vaikuttaa todella paljon yksittäisten kenttäpelaajien ja toisaalta koko kentällisen tekeminen sekä tasaviisikoin että alivoimalla pelattaessa. Näin ollen hankintojen ja maalivahtipelin onnistuminen ei riipu yksioikoisesti pelkästään hankitun pelaajan tai pelaavan maalivahdin tasosta.
Onnistumisista haluaisin nostaa erityisesti esiin kannattajien (ja sidosryhmien) kasvaneen kiinnostuksen Ilvestä kohtaan, taloustilanteen huomattavan kohentumisen sekä julkisuuskuvan kiillotuksen. Nämä ovat niitä perustuksia, joiden varaan voidaan alkaa rakentaa taloa.
Kautta leimanneet epäonnistumiset ovat pääosin sellaisia, jotka pilaavat yksittäisen kauden, mikä tietenkin harmittaa kauden päätteeksi. Eli kiteytettynä näiden onnistuessa oltaisiin varmasti saatu parempi sijoitus tällä kaudella, mutta mikään tae se ei olisi ollut pidemmälle menestysputkelle; pidempään menestysputkeen vaaditaan lisäksi sitä, että onnistutaan niissä asioissa, joissa tällä kaudella mentiin eteenpäin.
Listaamasi onnistumiset ovat juuri sitä osastoa, joka kantaa myös pidemmälle tulevaisuuteen. Kun nämä asiat ovat kunnossa, voidaan myös olettaa yksittäisiä kausia koskevien tekijöiden (tässä tapauksessa pääosa epäonnistumisista) kääntyvän enenevässä määrin positiivisen puolelle.
Parasta olisi tietenkin, ettei epäonnistumisia tulisi, mutta kun niitä kuitenkin tähänkin kauteen mahtui, niin lohdullista on se, että ne koskevat helpommin korjattavissa olevia muuttujia. Organisaatiota ollaan taustojen osalta viemässä mielestäni hyvään suuntaan.