Piti sitten tämäkin päivä nähdä, että kaveri joka on liigassa pärjännyt hienosti, ollut vuosia Kalpan kantavia voimia ja meidän kakkossentteriksi hankittu kaveri ei sitten mahdu pelaavaan kokoonpanoon. Jos loukkia ei ole, niin ei se itseluottamus poppareilla parane. Taitaa olla tässä uusi case "Antonen" - ihmetellään taas loppukausi, että miksi kaveri ei pääse pelaamaan. Jos unohdetaan Kärpät peli, niin ei Sebok nyt niin huono ole ollut ja nousujohteisesti pelannut. No, ei kai tässä muuhun pidä uskoa kuin että Jokke tietää.
Se on tietenkin ikävää Sebökin kannalta. Koska viestini käsittelee laajemmin Ilveksen tämän kauden tilannetta, laitan tämän viestin kausiketjuun.
Ilveksen oletettujen kärkisentterien pistetahti on tippunut viime kauden 0,79 -> 0,58. Toinen näistä on hallitseva pistepörssin voittaja ja toinen näistä on ollut vahva tulosyksikön kaveri monella kaudella. Jos mulle olisi sanottu toukokuussa, että joulukuussa ollaan tässä tilanteessa, olisin ajatellut Ilveksen olevan heikommassa jamassa. Okei, "sarjataulukossa" oltiin ennen tätä iltaa "vasta" kuudentena, mutta se ei johdu omasta tekemisestä. Siellä on myös 8 muuta seuraa, jotka on pelannut hyvällä pistetahdilla. Ilves ei kuitenkaan voi vaikuttaa noiden joukkueiden tahtiin muuta kuin 4-6 kertaa kaudessa pelaamalla heitä vastaan. Se miten he pelaavat muita vastaan, ei ole Ilveksen käsissä, ellei haeta valmennusoppia vuoden 2005 Allianssin omistajalta. Ilves sen sijaan on hoitanut oman leiviskänsä hyvin. Tällä hetkellä ollaan 112:n pisteen vauhdissa ja fokus on pidettävä ensisijaisesti itsessä, ja siinä että tahti myös pysyy tuossa vauhdissa.
Tässä tilanteessa ollan siis siitä huolimatta, että kärkisentterit ovat pelanneet alle odotetun pistetasonsa ja kapteenillakin on ollut nihkeitä aikoja. Joukkueella on ollut neljä vahvaa hyökkäyssilinteriä ja äärimmäisen vahvaa tukea hyökkäykselle antanut pakisto kylkiäisiksi. Liigan parhaaksi kaavailtu maalivahti on ollut sivussa 2 kuukautta.
Minä ainakin muistan liian hyvin ajat, jolloin kausi oli käytännössä ohi sen takia, että sarjan hienoimman ja omalle joukkueelleen tärkeimmän hyökkääjän (suhteessa vastustajiinkin) kausi tuli monta kertaa liian aikaisessa vaiheessa päätökseen. Ja välillä kauden loppuun asti selviäminenkään ei riittänyt edes pudotuspelipaikkaan, kuten kaudella 17-18 nähtiin. Tällä hetkellä tuo uhka ei ole niin vahvasti läsnä. Jonain toisena kautena kauteen olisi lähdetty Sebök ykkössentterinä ja hänen tason putoaminen olisi vaikuttanut dramaattisesti joukkueen menestysmahdollisuuksi. Nyt vastuu jakaantuu tasaisesti eri osa-alueille ja ne osa-alueet ovat kyenneet vastaamaan huutoon.
Yksittäisiä Antosia ja Sebökejä tulee varmasti tulevaisuudessakin, vaikka kasvettaisiin kuinka suureksi seuraksi. Näitä tapauksia on muillakin joukkueilla, mutta kyse on siitä saadaanko me muiden joukkueiden Antosia enemmän sisään kuin menetetään. Eli siis Antosella viittaan pelaajaan, jolla on iso potentiaali, mutta se ei syystä tai toisesta realisoidu johdonmukaisen laadukkaalla tasolla paikassa X. Nyt on kuitenkin tullut "divariapina" Johansson korvaamaan Maalahtea, ECHL-Lancaster tai viime kauden pakkaskuningas Mäntykivi muutamina muina esimerkkeinä mainitakseni. Ihan hyvin ne ja moni muu on pärjännyt ja ympärillä on paljon vahvoja osa-alueita, jotka mahdollistaa yksilöiden pärjäämisen.
Ei Ilves ole ainoa seura, jolla on yksittäisiä alle tasonsa pelanneita pelaajia. Isonkin rahan joukkueilta päälle päin varmojakin hakuja epäonnistuu. Tappara painii samojen ongelmien kanssa jonkun Bertrandin kanssa, mutta siitä huolimatta heidän ärsyttävä diesel on taas ollut käynnistymään päin.
Uhkakuviakin on tälle kaudelle olemassa, kuten kaikilla muillakin seuroilla. Ilveksellä näkisin ne ylivoima + valmennuksen kokemus pudotuspeleistä, muutamina mainitakseni. Tuon ylivoiman suhteen myönnän olevani jo aikamoinen Debbie Downer. Pudotuspeleistä en halua stressata, koska sinne on vielä suhteellisen pitkä matka. Joka tapauksessa tällaisena välitilinpäätöksenä on annettava tunnustusta sekä urheilujohdolle että valmennukselle. Meillä on ollut enemmän toimivia osa-alueita ja pelaajia kuin pettäneitä, niin joukkueen rakentumisessa kuin pelikentällä. Mitään ei todellakaan olla vielä voitettu, mutta ainakin joulutauolle voi lähteä hymy huulilla. Valitettavan usein edes se ole ollut mahdollista.