Ilveksen valinnut tshekkivahti sai tarpeekseen idän kiekkoliiga KHL:n hurjista aikaeroista ja jatkuvasta matkustamisesta.
www.aamulehti.fi
Aamulehden teksti Marekista!
Äkkiseltään yhdistelmä Ilves–Marek Langhamer vaikuttaa taivaassa siunatulta liitolta.
Ilves on tottunut luottamaan tshekkivahtiin ja löysi nyt NHL:ään lähteneen Lukas Dostalin tilalle hänen maanmiehensä Langhamerin. Langhamer tietää taas tamperelaisjoukkueen mainioksi ponnahduslaudaksi isompiin ympyröihin ja yrittää seurata Dostalin esimerkkiä.
Langhamer kävi kokeilemassa Pohjois-Amerikassa jo kertaalleen ja kruunasi silloin reilun viiden vuoden rupeaman (2012–17) kahdella NHL-ottelulla.
Toiveet olivat korkealla, kun veskarin kesällä 2012 varannut Phoenix (myöhemmin Arizona) halusi hänet heti kasvamaan sikäläiseen kiekkoympäristöön.
– Lähtöpäätös oli oikea. Oli onni päästä siihen organisaatioon, koska siellä keskityttiin pelaajien kehittämiseen. Nautin niistä hetkistä paljon. Yhteinen taival päättyi ikävästi, kun GM:n kanssa tuli ongelmia – enkä saanut enää peliaikaa. Ilmoitin kauden (2017–18) puolivälissä, että haluan lähteä Eurooppaan, Langhamer kertaa.
NHL-unelma täyttyi, mutta tämä ei tyydyttänyt 27-vuotiasta veskaria. Liekki kytee edelleen.
Ilveksen kannattajat hurmannut Dostal antoi Langhamerille vahvan suosituksen Ilveksestä.
– Hänellä oli Ilveksestä pelkästään hyvää sanottavaa. Vakuutuin siitä, että minulla on mahdollisuus kehittyä täällä vielä paremmaksi torjujaksi, Langhamer kuvailee.
Tshekkivahdit tutustuivat toisiinsa neljä vuotta sitten Kometa Brnossa, kun Langhamer palasi Pohjois-Amerikan kierrokseltaan kotiin. Dostal oli siihen aikaan 17-vuotias lupaus.
– Dostalin esimerkki osoittaa, että Tampere on hyvä näyteikkuna eteenpäin pyrkiville pelaajille. Jos pelaamme hyvin, joku saattaa tulla tänne seuraamaan otteluita ja huomata minutkin. Ja sitä kautta voi avautua tilaisuus eteenpäin.
Tilanne oli toinen Langhamerin edellisessä seurassa Amur Habarovskissa, vaikka sarjana olikin Euroopan NHL-vastine KHL.
– Habarovsk on niin kaukana, ettei kukaan lähde sinne asti tarkkailemaan. Saat pelata ihan rauhassa, Langhamer muistuttaa.
Langhamer latasi kolmella KHL-kaudella torjuntaprosenttisarjan 92,9–92,6–91,6. Nämä lukemat ovat vahvaa valuuttaa varsinkin siihen nähden, että Habarovsk sätkii kaudesta toiseen KHL:n häntäpäässä.
Toistaiseksi joukkue on selviytynyt pudotuspeleihin vasta kaksi kertaa. Tämä tapahtui ensimmäisen kerran kaudella 2011–12, jolloin valmentaja Hannu Jortikka nousi hänelle sopivaan kuninkaan rooliin.
Langhamerin harmina oli myös kakkosvahdin asema. Jevgeni Alikin urakoi enemmän jokaisella kaudella.
– KHL-aika vahvisti minua ennen kaikkea henkisesti. Sen jäljiltä olen valmis pelaamaan koska tahansa, missä tahansa. Mutta on selvää, ettei se rumba kehittänyt torjuntataitoja. Halusin päästä sellaiseen paikkaan, jossa on mahdollisuus harjoitella pelien välissä, Langhamer korostaa.
Kaukaisessa Habarovskissa kaikki pelien ulkopuolinen aika meni matkustamiseen, lepäämiseen ja hurjista aikaerosta toipumiseen. Taannoin laskettiin, että Amurin joukkue matkustaa runkosarjan aikana reilut 120000 kilometriä.
– Kun palasit pelimatkalta kotiin, olit aina sekaisin aikaerosta. Et ehtinyt lepäämään kunnolla ikinä, koska siihen ei ollut aikaa. Näin et ollut huipputerässä oikeastaan koskaan. Teit mitä pystyit ja yritit selviytyä. Kauden lopussa olit kuoleman kielissä.
Tekemistä ei tarvinnut keksiä.
– Kaikki vapaa-aika kului lepäämiseen. Nukuin aina kun voin. Tosin ei ulkona olisi viitsinyt olla muutenkaan, koska siellä oli niin kylmä.
Langhamer ei halunnut juuttua tähän oravanpyörään.
– Nyt pystyn harjoittelemaan paljon enemmän ja valmistautumaan peleihin oikeasti. Kausi näyttää, miten paljon se vaikuttaa esityksiin. Pyrin panemaan parasta pöytään joka ilta.
Enteet ovat erinomaiset.