Vs: Muiden joukkueiden uutiset
KalPa on kyllä mielenkiintoinen kokonaisuus. Tietysti sen finaalipaikka on aikamoinen sensaatio kun miettii tilannetta kauden alussa. Minä ja moni muu piti kiekkokontrollia vuonna 2017 auttamattomasti vanhentuneena mutta Sami Kapasen vaikutuksesta siihen saatiinkin lisättyä pari napsua suoraviivaisuutta joka toi joukkueelle sellaisen pelitavan johon saattoi turvautua koko kauden ajan. Peli ei vastoin odotuksia missään vaiheessa alkanut sakata vaan voittoja tippui tasaisesti koko kauden ajan.
Sitten oli tämä pehmeys tai ainakin oletettu sellainen. "Fyysinen" Pelicans jäikin play-offeissa pahasti jyrän alle ja pystysuunnan JYP taas pystyttiin ohjaamaan kulmiin. Tasaisissa sarjoissa on KalPa ennen lähinnä väsyttänyt itsensä mutta nyt se oli 7. peliin niin valmis ettei tästä jäänyt mitään seliteltävää.
Yksi asia myös korostaa KalPan ihmettä. Se tapahtuu juuri silloin kun sitä vähiten odottaa. Kuopiossa haettiin monta vuotta menestystä kallilla joukkueilla. Voutilainen, Kapanen, Kiiskinen, Koskinen, Jokela tai Masuhr eivät tuoneet mainittavampaa menestystä. Nyt sitä rakentavat tällaiset "hylkiöt" kuten Myttynen, Rissanen, Keränen tai Ilomäki. Paljon omia kasvatteja ja pelaajia jotka on jo osittain tuomittu menetetyiksi tapauksiksi. Näyttämisenhalu on varmasti kova. Mutta kovin palo taitaa olla itse Sami Kapasella, joka saa toisen mahdollisuutensa taistella Suomen mestaruudesta. Ensimmäisellä kerralla Kapanen oli 17-vuotias ja saattoi ajatella että kyllä tämä vielä tästä, mutta ei sitä sitten tullutkaan. Osaa varmasti kertoa joukkueelleen kuinka tärkeää on elää hetkessä ja nauttia kaikesta, koska tätä herkkua ei kovin usein pöydässä ole.
