katso liitettä 4668
Ässät osio jatkoajassa on hienoa luettavaa! Menee kyllä selvästi ihon alle
Varmaan liittyy tuloksesta johtuvaan vitutukseen, mutta myös kultuurieroihin. Ei Nokia Arenassakaan tarvitse mennä kuin kaukalon toiseen päähän, niin moni ei ymmärrä yhtään, mistä Osaston toiminnassa on kyse. Löytyypä heitä Ilveksenkin kannattajista, vaikka aika pieni vähemmistö taitavatkin olla näiden vuosien jälkeen, kun ovat nähneet, mitä kannattajatoiminta voi luoda otteluihin.
Ainahan palautteesta voi yrittää poimia rakentavaakin kritiikkiä, jolla omaa toimintaa voisi parantaa. Jopa Osaston toiminnassakin sitä on, vaikka monessa asiassa voi ihan vilpittömästi olla ylpeästi valtakunnan eturivissä. Tyytyväisyys, ylimielisyys ja kaikenlainen itsekehu tappaa helposti kuitenkin kehityksen ja siksi pitää muistaa tekemisessä myös nöyryys, vaikka olisikin tekemisestään ihan aiheellisestikin ylpeä.
Ottelutapahtumiin reagoiminen on yksi sellainen asia, jonka kanssa kannattajaporukka joutuu tasapainottelemaan. Toisaalta on tärkeää jauhaa pitkään samoja chänttejä, että muissa katsomoissa on mahdollisuus saada jossain vaiheessa selvää sanoista ja oppia ne myös ulkoa. Toisaalta samojen chänttien jauhaminen pitkään puuduttaa seisomakatsomossa itseäkin välillä, koska se voi käydä aika monotoniseksi. Tuo riippuu tietysti chäntistä, ottelun tunnelmasta muuten ja omastakin fiiliksestä. Chänttejä kehittäessä ja pelissä valittaessa on tietysti myös vaihtoehtoja, millä kannustukseen saadaan luotua monotonisuuden sijaan dynamiikkaa. Oma suosikkini on edelleen Puolesta tän kaupungin, koska samassa chäntissä on niin monta erilaista rytmiä taputuksille.
On totta, että jalkapallo on pelitapahtumien kannalta vähemmän haastava laji chänttien kannalta. Jääkiekossa tilanteet vaihtuvat nopeasti ja pelikatkojakin on tiuhaan, jolloin kannattajaryhmät joutuvat kilpailemaan mainoksien ja musiikin kanssa.
Myös ottelun tapahtumiin reagoiminen on tärkeää. Mielestäni Osasto on tässäkin asiassa kehittynyt jopa tällä kaudella. Yhä useammin rumpali/capo lukee pelitapahtumia rummutuksen/taputusten kanssa ja esimerkiksi hyökkäyspäädyn painostuksen aikana tahti vaihtuu usein tiheämmäksi rummutukseksi, jos chäntti sen vaan mahdollistaa. Samoin eri pelitilanteisiin on tyypillisiä chänttejä, joilla reagoidaan tapahtumiin. Osa onnistuneempia, osa vähemmän onnistuneempia.
Omasta mielestäni esimerkiksi Ilves juhlii on hieno chäntti, mutta siinä on omat hankaluutensa. Kun se alkaa spontaanisti seisomakatsomosta monesti pienimpien junnujen innolla sillä wou wou -huudolla, niin välillä on aika vaikea pysyä perässä, mistä lähtee ensimmäinen Hei! Hei! -huuto. Tuon vuoksi se monesti vähän kuihtuukin ennen kuin lähtee edes kunnolla käyntiin. Toisekseen sisällön puolesta on vähän hassua ylivoiman alkaessa jo laulaa, että Ilves juhlii. Varsinkin nyt kevätkaudella on ollut monta peliä, joissa ylivoima ei ole todellakaan juhlinut, vaan hakenut enimmäkseen kiekkoa vain omasta päädystä.
Otetaan porilaisten palautteesta irti se, millä omaa toimintaa voidaan kehittää entistäkin paremmaksi ja annetaan mennä se palaute muuten toisesta korvasta pihalle.
Eilen en päässyt Poriin mukaan, mutta C Moren lähetyksestä Osasto kuului hienosti niin pelin aikana kuin varsinkin sen jälkeen lähes tyhjässä hallissa tehdystä studiolähetyksestä. Pieni parin sadan hengen porukka huusi tällä kertaa kyllä porilaiset suohon, mikä on määrällisestä alivoimasta johtuen kova suoritus.
