Onhan tuo Erki
Millanen Hakamettä tollon oli? Itse käyny isän kulkusissa peleissä tohon aikaan, joten ei muistikuvia.
Ihan samanlainen kun nytkin... no pieni historia sisätiloista (hautautuu tänne matshiketjuun kivasti)
Hallin valmistumisvuonna 1965 halliin mahtu 10200 katsojaa, joista 1573 istuun. Istumapaikkoina olivat kovilla puupenkeillä varustetut hallin pitkät sivut, A ja B -katsomot. Päätyjen suorat osuudet muutettiin istumapaikoiksi 82 MM -kisoja varten samalla kun A ja B katsomoon tuli muoviset kuppi-istuimet (näiden tieltä poistetut vanhat puupenkit siis siirrettiin päätykatsomon keskiosalle)
Uusien istumapaikkojen pienentämää yleisökapasiteettia lisättiin rakentamalla B katsomon yläpuolelle E-parvi katsomo.
Katsomoiden kaartuvat osat, kulmakatsomot, säilyivät seisomakatsomoina. 90 -luvulla A ja B -katsomoihin asennettiin muovikuppituolien tilalle istuinosaltaan ylös nousevat pehmustetut istuimet. Samalla vanhat kuppi-istuimet siirrettiin kulmakatsomoihin ja näiden tuloaukot peitetiin. Näin koko hallin katsomoareenaosuus oli istumapaikkoina ja seisomakatsomoiksi jäivät väliaikaisrakenteiset ns. ”piippuhyllyt”. Nämä metallikehikkokatsomot ilmestyivät Hakametsään jo varhain. Aivan uunituoreessa hallissa niitä ei ilmeisesti ollut, mutta vanhoissa valokuvissa ne näkyvät jo ainakin vuonna 1966.
Jääkiekkokaukalon laitojen lisäksi hallissa oli myös erillinen katsomoita ja pelikentällä olevaa kaukalolaitaa erottava ns. ”mainoslaita”. Näiden välissä oli tilaa vaihtoaitioille, toimitsijoille ja maalituomareille. 1990 -luvun alussa tämä niin sanottu kakkoslaita poistettiin.
Kakkoslaita oli nuoremman väen suosioissa ja ”junnut” roikkuivatkin laidalla kannustaen joukkuetta takoen samalla laitaa yläpuolelta rytmikkäästi. Kakkoslaidalla roikkuminen antoi myös mahdollisuuden osallistua kilpajuoksuun kentältä pois ammutuista kiekoista. Kakkoslaitojen poiston yhteydessä istumakatsomot jatkettiin kaukalotasolle asti. Hallin muodosta johtuen paikoista ei kuitenkaan tullut niistä toivottuja, NHL:stä tuttuja ”ringside” paikkoja, vaan paikat jäivät edelleen hieman kauas kaukalon laidasta ja näkyvyys näiltä alariveiltä oli huono.
2001 katsomotilojen remontissa ”kakkoslaita” palautettiin ja samalla alaosan rivejä loivennettiin, jotta kakkoslaidan mainokset näkyisivät paremmin (varsinaisen kaukalonlaidan yläpuolella). Näin joukkueet saivat takasin lisämainostilan paremmalla näkyvyydellä, jotka ne olivat menettäneet 90 -luvun uudistuksissa. Vaikka alarivit näin nousivat jälkeen kaukalotason yläpuolelle, koettiin loivennuksesta johtuva edessä istujien näköhaitta sen verran häiritseväksi, ettei paikoista edelleenkään tullut suosittuja. Ne myydäänkin pääasiassa alennettujen lipunhintojen katsojaryhmille kuten junioreille ja opiskelijoille. 2000-luvun alkupuolella kannattajat esittivät katsomoiden loiventamista siten, että saavutettaisiin aidot ”ringside” paikat ilman kakkoslaitaa suoraan kaukaloon kiinni, mutta kakkosmainoslaitatulot painoivat seurojen vaakakupissa kannattajien toiveita enemmän.
Nykyinen seisomakatsomo on pitkä ”taistelun” tulos. Sellasia ehdoteltiin jo 2001 remontin aikoihin, erikseen viä 2007, mutta vasta Ipan toimarina hetken ollut Tarvainen innostu asiasta. Tarvaisen aloitteesta hallin D1 -kulmauksesta muodostetiin seisomakatsomo (Ilveksen kannattajien pääty, johon kotijoukkue hyökkää 1 ja 3 erän). Toki vain niin, että siellä sallittiin seisominen penkkirivien välissä. Näin asiaan ei tarvittu Tapparan suostumusta eikä kaupungin tekemiä rakenteellisia uudistuksia. Tappara saattoi edelleen myydä istumapaikkalipuja omiin otteluisensa ao. katsomoon. Seisomakatsomon vaikutukset olivat nähtävissä heti hallin tunnelmassa ja kannattajatoiminnan kehittymisessä. Lopulta molempien joukkueiden johdoissa ymmärrettiin ottelutapahtuman tunnelmaa nostavien erillisten seisomakannattajakatsomoiden merkitys ja niin D1- kuin C1- kulmista poistettiin kaupungin toimesta penkit ja ne palautettiin seisomakatsomoiksi. Syntyi fanikatsomot.
