Vs: Pelaajatoiveet- ja spekulaatiot
Kyllä menisi hankalaksi tuolla tavalla elämä. Ikinä ei voisi iloita pelaajien paluusta kotiseuraan, kun aina olisi petturileima otsassa kun kerran olisi pelannut toisessa liigajoukkueessa.
Pertun tapauksessa kyse ei ole vain yksittäisen pelaajan siirtymisestä toiseen joukkueeseen vaan Ilves oli aikanaan tosissaan miehen perässä ja teki selväksi että rahasta ei homma jää kiinni (Ilveksen virallinen tiedote syksyltä 2008). Silti Perttu päätti näyttää persettä koko seuralla ja faniyhteisölle joka häntä oli kannustanut ja suurin piirtein palvonut. Samalla hän osoitti epäkiitollisuutta kaikille niille Ilves-henkisille ihmisille jotka häntä ovat tukeneet ja treeneihin vieneet, pesseet pyykkiä ja huolehtineet että voisi keskittyä pelaajana kehittymiseen. Taustalla oli ilmeisesti tulehtuneita henkilösuhteita, joiden perusteella voi toki ymmärtää ettei Ilves houkuttanut mutta...
Ei ole mikään salaisuus että Mikko Leinonen ja Ville Nieminen ovat ottaneet yhteen rajustikin ja Nieminen on muutenkin joutunut suuren suunsa takia hankaluuksiin useamman kerran. Silti, aina kun Nieminen on reissuiltaan Suomeen palannut, ei hänellä ole ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin pelata Tapparassa, koska lojaliteetti omaa kasvattajaseuraansa kohtaan on aina ollut suurempi asia kuin henkilöt jotka seurassa toimivat tai onko joukkueella realistisia menestymismahdollisuuksia. Eli on täysin oma valinta, miten haluaa asiansa ja tulevaisuutensa järjestää. Perttu valitsi aikanaan näin, eikä tule tämän vuoksi enää koskaan saamaan Ilves-yhteisön täyttä luottamusta.
Hyvänä esimerkkinä löytyy Kim Hirschovitsin paluu Jokeri-reissultaan takaisin HIFK:n paitaan. Mies toimi HIFK:n kapteenina, voitti kahtena vuonna peräkkäin joukkueen sisäisen pistepörssin ja teki kyllä varmasti sen minkä yksittäinen pelaaja pystyi joukkueen eteen. Siltikään mies ei saanut koskaan anteeksi syrjähyppyään vaan "huora-Hirso" huudot olivat vakitavaraa Nordenskiöldinkadulla ja pelasi kuinka hyvin tahansa, kiitoksia ei fanien suusta tullut. Joitain asioita ei vaan unohdeta. Ne voi saada jollain tapaa anteeksi, niiden kanssa voi jopa elää, mutta Pertun syrjähyppyä ei Ilves-yhteisö varmasti koskaan unohda.
