Ihmetyttää kyllä vuodesta toiseen tämä joidenkin ihmisten ajattelutapa, että suurseuraankin mennään vaan kädet taskussa pällistelemään ja asiat luonnistuvat sitten itsestään. Suurseura Kärpilläkin oli heidän mittapuullaan melko pitkä kuiva kausi ennen Latea. Koko organisaation urheilullinen tila oli melko vaimeassa iskussa vielä keväällä 2013. Jos suurseuran valmentaminen tapahtuisi jotain autopilot-nappia painamalla, ei päävalmentajille olisi pienintäkään järkeä maksaa kuusinumeroisia summia? Eikä kyse ole suomalaisen jääkiekkoseuran kohdalla pelkistä tuloksista, vaan valmentajalla voi olla parhaimmillaan huikea vaikutus ihan koko organisaatioon. Näin ainakin puhuttiin Marjamäestä Kärpissä.
KHL:ää en juurikaan seuraa, mutta päälle päin Marjamäen saavutukset Jokereissa eivät nähdäkseni kalpene Jaloselle tai Westerlundille. Maajoukkuepesti ei Marjamäellä mennyt kaksisesti, mutten ole varma kuinka järkevää on tehdä vertailua seuravalmentamisen ja maajoukkuevalmentamisen välillä. Yhdessä paikassa tehdään tiivistä parhaimmillaan 11 kuukauden ajan, kun taas toisessa yhteisiä tapahtumia on muutaman kuukauden välein tyystin eri pelaajien kanssa. Pelityylikysymys on hankala. Jouko Myrrä on tilastollisesti Ilveksen SM-liiga-ajan top4 valmentaja, joukkue tekee paljon maaleja suhteellisen vaivattomasti, mutta soraääniä esiintyy paljon. Ja se on ihan ok. Pointti on vaan siinä, että on todella hankala löytää jotain varmaa yhtälöä, jossa yhdistyy silmiä hivelevä seksihoki kera fantastisten tulosten. Mielestäni myös alkuvuonna 2020 tätä kritiikkiä esiintyi varsinkin jossain otteluketjujen liveseurannsa. "Taas voitettiin Dostyn ansiosta" sanottiin usein. Omasta mielestäni jonkun hehkutetun Olli Salon KooKookaan ei nyt välttämättä mitään näyttävintä kiekkoa ole tarjoillut, mutta niin vaan porskuttavat korkealla. Ja todettakoon vielä, että Olli Salo olisi kyllä omalla listallani varsin korkealla Myrrän työn jatkajaksi.
Marjamäen toiminta Kärpissä oli loistavaa luokkaa myös muutoinkin kuin vain tulosten osalta. Hänellä oli iso vaikutus ihan yksinkertaisissakin arkisissa asioissa, kuten urheilijaelämän opettamisessa. Varsinkin nuorten pelaajien kanssa alettiin panostamaan esim. huippu-urheilijan ruokavalioon tyyliin menemällä kauppaan yhdessä pelaajien ja lähes kirjaimellisesti kädestä pitäen näytettiin, että mitä pitää syödä jne. Tämä saattaa kuulostaa joillekin vähän huvittavalta esimerkiltä, mutta varsinkin vielä +5 vuotta sitten näissä asioissa oli melko isoja puutteita ihan isommissakin organisaatioissa. Käsittääkseni näitä vastaavia yksityiskohtaisempia juttuja olisi monta muutakin Marjamäen toiminnasta. Tuollainen nuorten pelaajien oikeanlainen ohjaus/auttaminen on kuitenkin pirun tärkeässä roolissa SM-liigan kaltaisessa sarjassa. Ja tuolla Kärpissäkin oli aika vino pino nuoria pelaajia, jotka menivät huikeasti eteenpäin 2013-2016. Liigassa ei ole kahdenkaan vuoden päästä yhtään seuraa, jolla olisi 25 robottia pelaamassa ja jotka tietäisivät tasan tarkkaan AINA, että mitä pitää tehdä. Tarvitaan lahjakkaita, laadukkaita ja kunnianhimoisia pelaajia, jotka ovat valmiita vastaanottamaan laadukasta ohjeistusta ylhäältä päin.
Kyllä sille on syynsä, miksi suurseurat eri lajeissa palkkaavat tiettyjä meritoituneita valmentajia ja pienemmät seurat palkkaavat Matti Tiilkaisia. Joskus toki jostain Tiilikaisesta voi kuoriutua Pennanen, joka vie pienen seuran mestaruuteeen. En kuitenkaan haluaisi nähdä nykyisen Ilveksen lähtevän tuolle tielle. Mitä tulee Ilveksen eroon suhteessa liigan isompiin seuroihin, nähdäkseni Ilves on tässä portaikossa noussut tasaisesti lähemmäs näitä isoimpia nippuja muutamien viime vuosien ajan. Tuon kehityksen ja yleisen kunnianhimon kasvamisen tulee jatkua. Isoksi seuraksi kasvavalle joukkueelle tarvitaan lähtökohtaisesti myös iso ja meritoitunut valmentaja. Ei tule kovinkaan montaa Marjamäkeä parempaa vaihtoehtoa äkkiseltään mieleen.
www.eliteprospects.com
/img-s3.ilcdn.fi/f5340cc3b27e8aef15df2df69a32125bebdc70d38b55272c584d541bfe708bd2.jpg)
www.iltalehti.fi
