M_M
Vakiokokoonpanossa
- Viestejä
- 663
Vs: Sjöblomin esisopimuksen purkaminen
Toki ostajaehdokas voi esittää vaatimuksia koskien havittelemaansa yritystä, mutta tässä tapauksessa ainakin osa vaatimuksista koski Ilveksen toimintaa Ilves-Hockey Oy:tä laajemmin (kuten esim. Ilves ry:tä), jolloin vaatimusten esittäminen on vähintäänkin kyseenalaista.
Kaiken kaikkiaan yleensä parhaaseen lopputulokseen päästään vaatimusten esittämisen sijaan istumalla neuvottelupöytään ja käymällä läpi ne asiat, jotka mahdollisesti vaativat kehittämistä. Tällä hetkellä ainakin itselleni on epäselvää myös se, että esittikö Sjöblom nimenomaan vaatimuksia vai oliko hän menossa neuvottelemaan Ilves-Hockey Oy:n hallituksen kanssa kehitystä vaativista kohteista.
Toisaalta tässä mietityttää se, että miksei Sjöblom odottanut siihen saakka, kunnes hän on Ilves-Hockey Oy:n pääomistaja. Tuolloinhan hänellä olisi ollut suurin päätäntävalta Ilveksen uuden hallituksen nimittämisessä sekä edelleen muun henkilöstön palkkaamisessa. Tuolloin Sjöblomin ei olisi enää tarvinnut taistella Ilves-Hockey Oy:n (vanhan) hallituksen kanssa visioidensa toteuttamisesta.
jerry sanoi:M_M sanoi:Ensimmäinen vaihtoehto on se, että "öykkäröinnin" aloitti Marko Sjöblom, joka joidenkin uutisten(Iltalehti) ja huhujen mukaan ei ollut varsinaisesti tulossa neuvottelemaan Ilveksen hallituksen kanssa vaan esittämään vaatimuksinaan seitsemän kohdan listaa asioista, jotka hän haluaa kuntoon ennen kaupantekoa.
Tietysti voidaan alkaa analysoida äänensävyjä ja ilmeitä, mutta lähtökohtaisesti ostajaehdokkaan ei varmaan tarvitse lähteä hirveästi neuvottelemaan, koska paskaahan ei ole kenenkään pakko ostaa.
Toki ostajaehdokas voi esittää vaatimuksia koskien havittelemaansa yritystä, mutta tässä tapauksessa ainakin osa vaatimuksista koski Ilveksen toimintaa Ilves-Hockey Oy:tä laajemmin (kuten esim. Ilves ry:tä), jolloin vaatimusten esittäminen on vähintäänkin kyseenalaista.
Kaiken kaikkiaan yleensä parhaaseen lopputulokseen päästään vaatimusten esittämisen sijaan istumalla neuvottelupöytään ja käymällä läpi ne asiat, jotka mahdollisesti vaativat kehittämistä. Tällä hetkellä ainakin itselleni on epäselvää myös se, että esittikö Sjöblom nimenomaan vaatimuksia vai oliko hän menossa neuvottelemaan Ilves-Hockey Oy:n hallituksen kanssa kehitystä vaativista kohteista.
Toisaalta tässä mietityttää se, että miksei Sjöblom odottanut siihen saakka, kunnes hän on Ilves-Hockey Oy:n pääomistaja. Tuolloinhan hänellä olisi ollut suurin päätäntävalta Ilveksen uuden hallituksen nimittämisessä sekä edelleen muun henkilöstön palkkaamisessa. Tuolloin Sjöblomin ei olisi enää tarvinnut taistella Ilves-Hockey Oy:n (vanhan) hallituksen kanssa visioidensa toteuttamisesta.