Suomen A-maajoukkue

Viddu miten harmillinen (ja niin tuttu) toi matsinloppu.

Ihan rehellisesti sanottuna niin enemmän oltais ansaittu. Jos koittaa keskittyä hyviin asioihin, niin tässäkin U21-ikäluokassa on monta tulevaa A-maajoukkuepelaajaa.

Mikalle hatunnosto taktiikoista ja jengin sytyttämisestä, jokainen uskoi omaan ja joukkuekaverin tekemiseen. Tappio tuntuu siellä tämän jälkeen taatusti asteen verran karvaammalta.
 
Kilpailemisen, voittamisen ja pelaajakehityksen näkökulmasta Espanja-ottelun viimeiset minuutit antoivat kuitenkin karun näpäytyksen.


Suomi oli heikko niissä asioissa, joissa se on ollut monella tasolla, myös seurajoukkueissa ja muissa maajoukkueikäluokissa, usein heikko: pienten marginaalien kääntämisessä omalle puolelleen peliteoilla, jotka saattavat tuntua yksittäisissä tilanteissa vähäpätöisiltä.


Moni seikka palautuu siihen, kuinka näitä seikkoja painotetaan ja arvostetaan juniorivalmennuksessa ja oikeastaan koko futiskulttuurissa. Siis vaikkapa sitä, että lisäajalla otetaan keltainen kortti pelin viivyttämisen takia. Tai kuinka vastustajan keskitys pyritään estämään keinolla millä hyvänsä.


Suuri kysymys kuuluu: osaammeko antaa arvoa niille pienille ratkaisuille ja valinnoille, jotka maksimoivat voittamisen todennäköisyyden?


Vai riittääkö, että vain pistämme isommille kampoihin?
 


Tässä maajoukkueikkunassa ei Ilveksen pelaajia ole Huuhkajien mukana. Harmillista, että ei pääse näkemään marraskuussa Oivaa Tammelassa Suomen paidassa. Skyttä ja Lähteenmäki toki mukana.

Ehkä se erityinen juttu on Pukin maajoukkueuran päättyminen. Seurajoukkuehommat erikseen, maajoukkueurasta ja panoksesta täytyy Teemua kiittää ja kunnioittaa. Nyt on varmasti jo oikea aika laittaa maajoukkueen kymppipaita kiertoon seuraaville maajoukkueen tähdille.
 
Onko normaalia, että otetaan 4 maalivahtia mukaan kahteen peliin?
No yleensä on menty kolmella. Nyt saattaa Hradeckyn pelaaminen olla epävarmaa, ja Tammelan Andorra-matsissa todennäköisesti peluutetaan laajalla rintamalla ukkoja ja en ihmettelisi vaikka kaksi veskaria pelaisi tuon puoliksi.
 
Saa nähdä, minkälaista kokoonpanoa taktiikkanero laittaa kentälle. Pukkia voisi ehkä peluuttaa mielummin Andorraa vastaan vaikka toivoisin, että pelaisi tämän ikkunan molemmissa peleissä kuten Jukkolakin.
 
Yksi helpoimpia maaotteluikkunoita koskaan ja jos ei Andorraakaan pystytä voittamaan niin Pukin jäähyväisistä tulee farssien farssi ja Friis saa lähteä samalla mahdollisimman kauaksi maajoukkueesta.
 
Juu u, sellasta paskaa taas tällä kertaa. Kyllähän tossa pelissä ihan tarpeeksi luotiin paikkoja kaikesta huolimatta, että vähintään 2-3 maalia olisi pitänyt itse tehdä. Maltan maalissa Oiva otti valitettavasti ratkaisevat harha-askeleet kovaa ylös ja tulikin vastapalloon selän taakse juoksukilpailu. Olisihan siinä sen jälkeenkin joku muu voinut tilannetta paikata, blokkaamalla vedon tms, mutta Oiva näkyy aika epäsuotuisasti tuossa päästetyssä maalissa. Peli oli jonkin asteisesta hallinnasta huolimatta aika flegmaattista ja panoksettomuus näkyi. Ei näitä malta-matseja silti saisi ikinä hävitä, ihan oman kunnian ja tämän touhun uskottavuuden tähden.

Ei silti ekaa kertaa pettynyt maajoukkueen kyydissä. Ja maanantaina taas Tammelaan, niin kuin tähän Via Dolorosaan kuuluu. Onneksi kiekon paikallismatsista tuli sentään voitto.

E. Ja niin, pelashan noi nuoret, U21-maju, hienon matsin tänään. Suvereenia hallintaa ja mahtava voitto. Iloa siis tänään myös vihreällä alustalla. Noi isot pöllöt vois ottaa mallia tästä nuorten jengistä ja siitä mentaliteetista millä noita pelejä pelataan.
 
Viimeksi muokattu:
Arvokas vuosipäivä tänään vaikkei sitä kalenteriin jostain kumman syystä olla lisätty. Aika vaan rientää kun ylihuomenna yksi ehkä merkittävimpiä pelaajiani itselleni ja varmasti monille teillekin pelaa viimeisen maaottelunsa. Ja se tekee sen kaikista maailman paikoista juuri meidän Tammelassa. Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta kannan tälläkin hetkellä ylpeänä siniristihupparia ja videot ovat tuomassa lisää voimia silloin kun juuri eniten sattuu.

 
Takaisin
Ylös